Mihin leikkiin lähdinkään,
leijonan luolaan laitoin pään.
Ei sitä pysty ymmärtämään
mitenkään.
Kosketuksestasi halvaannuin,
katseestasi antauduin.
Etulinjaan uhrauduin,
haavoituin.
Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.
Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.
Jonain päivänä kenties
sä saavut jälleen luokseni.
Duurin vihdoin löytäisin
sointuihin.
Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.
Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.
Ne minuutit...
leijonan luolaan laitoin pään.
Ei sitä pysty ymmärtämään
mitenkään.
Kosketuksestasi halvaannuin,
katseestasi antauduin.
Etulinjaan uhrauduin,
haavoituin.
Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.
Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.
Jonain päivänä kenties
sä saavut jälleen luokseni.
Duurin vihdoin löytäisin
sointuihin.
Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.
Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.
Ne minuutit...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikka kiduttavista minuuteista kirjoitit, niin mukavalla tavalla sen teit, tykkäsin. Hieno runo. :)
Savuna ilmaan -kappale, jonka esittää Kilpi. Kannattaa kuunnella =)
tietämys ns. syvältä, mut sanat on hyvät ja kuuntelen. Vinkistä vaarin! :)
"Sulle punaiset ruusut on joku tuonut huoneeseen,
vielä olen kovin väsynyt mies,vaivun uneen uudelleen.
Yhdessä kuljetaan päivän kirkkauteen.
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja."
ehkä silloin oppisin itsenikin ...
"Hän on itsenäinen, mutt' murtua voi
Heti kun hipaistaan sisimpään"
mun tarinani osas kirjottaa noin, kirjaimelleen oikein :p
täst ei oo kovivkaan kauan aikaa.. en ole alkuperäinen kirjoittaja mut tosi tutun oloinen on ihan ko ois elokuun alkupuolella...
olikohan se kuudes päivä... iltasella jo vain oli se. näkökyky pelitti ihan hyvin.. ;)
kun tää tarina on yli vuoden vanha, enää muisto vain, mut hyvin muistissa...
ja sen katseen mäkin muistan ikuisesti...
sinä aamuna. Viimeisenä aamuna.