Nyt on jo pakko saada kertoa tästä vaikka näin anonyymisti...
Meillä on muutaman kuukauden ikäinen vauva, jota täysimetän. Appivanhemmat puuttuvat joka himputin asiaan aina, kun olemme vierailulla. Vauvallamme ei ole tuttia, mutta sitä ihan väkisin ja salaa yrittävät aina tyrkyttää vauvamme suuhun... Anoppi on imettänyt aikoinaan 70-luvulla lapsiaan tosi lyhyen aikaa ja epäilee maidon riittävyyttä, vaikka tyttö kasvaa kovaa vauhtia! Ja sitä sokeria ja vettä ja ties mitä pitäisi antaa... hoh hoijaa. Puuttuvat kaikkeen muuhunkin, mutta en viitsi nyt esim. pukeutumisesta kirjoitella, kun tämä sentään on imetyspalsta :) Kyllä se niin on, että juuri imetykseen puuttuminen tuntuu kaikista pahimmalta!
Oma äitini on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta hän ei KERTAAKAAN ole "puuttunut". Johtunee osittain siitä, että meitä sisaruksia on monta ja toisaalta siitä, että luonne on mitä aurinkoisin...
No, molemmat isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä :) :)
Meillä on muutaman kuukauden ikäinen vauva, jota täysimetän. Appivanhemmat puuttuvat joka himputin asiaan aina, kun olemme vierailulla. Vauvallamme ei ole tuttia, mutta sitä ihan väkisin ja salaa yrittävät aina tyrkyttää vauvamme suuhun... Anoppi on imettänyt aikoinaan 70-luvulla lapsiaan tosi lyhyen aikaa ja epäilee maidon riittävyyttä, vaikka tyttö kasvaa kovaa vauhtia! Ja sitä sokeria ja vettä ja ties mitä pitäisi antaa... hoh hoijaa. Puuttuvat kaikkeen muuhunkin, mutta en viitsi nyt esim. pukeutumisesta kirjoitella, kun tämä sentään on imetyspalsta :) Kyllä se niin on, että juuri imetykseen puuttuminen tuntuu kaikista pahimmalta!
Oma äitini on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta hän ei KERTAAKAAN ole "puuttunut". Johtunee osittain siitä, että meitä sisaruksia on monta ja toisaalta siitä, että luonne on mitä aurinkoisin...
No, molemmat isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä :) :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
naarastiikeri kehiin. sanot ystävällisesti, mutta erityisen ankarasti ettet jaksa kuunnella moista ja että asia ei heille kertakaikkiaan kuulu.
miten yleensäkin ihmiset puuttuvat koko ajan toisten imetysasioihin!
Kaikki kysyy kättelyssä riittääkö maito jne.
Pitäisi varmaan kysyä vastavuoroisesti esim. "saatko tarpeeksi seksiä", tai muuta intiimiä.
Ehkä anoppisi on ollut itse aikoinaan todella epävarma äiti ja alitajuisesti yrittää lietsoa sunkin epävarmuutta. Ei se maito mihinkään tosiaan lopu, jos äiti syö ja juo riittävästi ja vauva jaksaa imeä! Tsemppiä!
Netissä on imetystukilistan imetysopas isovanhemmille. Must aika hyvä kirjoitus, vois auttaa, kun lykkäät sen käteen.
Usein just kuulee, että varsinkin ekan lapsen imettäjän lähiomauset puuttuu, ja varsinkin negatiivisessa mielessä imetykseen, mulla itselläni vielä neuvolassa on aika imetysneutraali hoitaja, olen silti pitänyt pääni ja tehnyt, miten parhaaksi näen, tsemppiä aloittajallekin ja muille, ketkä asian kanssa kamppailee, antakaa mennä toisesta korvasta ulos...
Mun anoppi on ollut samanlainen, onneks sekin asuu 50 km:n päässä... Lapsi on nyt 1v ja imetän muun ruoan ohessa. Imetyksestä se jaksaa vieläkin ihmetellä, että miten sitä maitoa riittää vaan (mikään vastaus aiheeseen ei mene jakeluun, joten saan kuulla ihmettelyä joka kerta, kun on meillä).
Täysimetin poikaa 6 kk ja sen jälkeen jatkoin imetystä muun ruoan ohella. Voi sanoa, että äidinmaito oli pääravintona ensimmäiset 10 kk, koska kiintyeiden syöminen takkusi, kasvu ja kehitys ovat kumpikin olleet ok...
Kuulemma olis pitänyt lopettaa imetys, oli kuulemma haitallista niin vanhalle (sokerivesi, suola jne eivät sitten ole haitallisia?)
Kyllä täytyy myöntää, että välillä on ottanut suunnattomasti päähän koko mummu, mutta toisaalta on kyllä muuten kiva ja herttainen..
Mua raivostuttaa se useissa vanhemmissa ihmisissä, että itsensä mielestä tietävät kaiken ja kaikki nuoremmat ovat vaan tietämättömiä ja kokemattomia. Kaikki uusi tieto on turhaa, kun on vanha ja, ah, niin VIISAS.
Mun anopilla imetys loppui lyhyeen, kun tuli rintatulehdus ja neuvolassa kehoitettiin lopettamaan imetys, lapsi oli silloin 2 kk, sen jälkeen sai maito- vehnäjauhovelliä ja sokerivettä. Kiinteät meni kuulemma alas hyvin kun vaan oli tarpeeks suolaa ja sokeria.
Oma äiti taas on päinvastainen, se hihkuu riemusta kun "meidän tyttö imettää vieläkin"!! Hoh hoijaa, sekin välillä kyllästyttää :))
Isosiskoni on syntynyt 70-luvulla ja äitini on kertonut, että noihin aikoihin suositeltiin, että imetys lopetettiin viimeistään 3 kuukauden iässä (monethan menivät jo tässä vaiheessa töihin). Eli varmaan ihan jossain määrin, anoppisi pitää tuota vanhaa suositusta sinä ainoana oikeana...
Ja voi juma kun itsekin on saanut hankalina aikoina anopilta ja miehen mummulta (jos ei nätiä heidän mielestä "ainoita oikeita ohjeita" oteta huomioon, niin ovat mitä mukavampia ihmisiä!) niitä neuvoja siitä, kunka pitää ehdottomasti pitää se neljän tunnin syöntitauko vauvan kanssa... ja tosissaan kun meillä ei ole ollut tuo imettäminen kaiken helpoin prosessi, niin anoppi koko ajan tuputti imetyksen lopettamista ja korvikkeeseen siirtymistä. Oma äitini onneksi on ollut hirmu kannustava imetyksen suhteen (minä 80-luvun lapsi imin tissiä 15 kuukautiseksi kunnes itse lopetin).
Mutta kuten sanoit, onneksi on tuota etäisyyttä :D
onkin vain vähän höpsähtänyt, kun pojalla on nyt jälkikasvua? Kaikki eivät tietysti osaa tuoda tätä omaa ylpeyttään niin, että toinen sen osaisi ottaa positiivisesti.
Monesta järkevästä äidistä tulee onnellisesti höpsähtänyt mummu - odotas vaan.
Miksi muuten on kiellettyä puuttua toisten asioihin perhepiirissä, sehän on välittämistä.
Mun anoppi on hoputtanut kiinteiden ja korvikkeen antamiseen ihan vain siksi, koska hän rakastaa vauvan syöttämistä, ja on tietysti ollut ihan onnessaan kun on päässyt lastenlapsiaan syöttämään. Olen kuitenkin pitänyt oman pääni vauvojeni ruokkimisessa. Siinä vaiheessa kun ruokavalioon on tullut jotain mitä mummukin voi lapselle syöttää, olen antanut mummun syöttää silloin kun ollaan heillä oltu käymässä. Ja mummu onkin sitten onnistunut syöttämään sitä sosetta vauvalle sellaisia määriä, että kotona niihin annoksiin on päästy vasta kuukausia myöhemmin.