Amerikan Diabetesliiton julkaiseman Diabetes Care -lehden meta-analyysi puoltaa kromilisän käyttöä diabeteksen hoidossa. Se edustaa nyt "virallista" kantaa kromin käyttöön diabeetikon ravintolisänä. Analyysi käsitti 41 lumekontrolloitua tieteellistä tutkimusta, joissa oli annettu kromilisää vähintään kymmenelle koehenkilölle vähintään kolme viikkoa, ja niissä oli mitattu koehenkilöiden veren sokeri- ja rasva-arvoja.
Kromilisä alensi tyypin 2 diabeetikkojen ”pitkän sokerin” eli HbAC1:n (sokeroituneen hemoglobiinin) pitoisuutta veressä keskimäärin 0,6 %-yksikköä (normaali on enintään 6,5 %) ja paastoverensokerin pitoisuutta 1 mmol/l. Tavoitetaso on enintään 5,6 mmol/l. Kromilisästä on hyötyä diabeetikoille, päättelevät tutkijat.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/abstract/30/8/2154
Ravintokromia on kahta päätyyppiä, orgaanista ja epäorgaanista. Ilmeisesti vain orgaaninen imeytyy riittävästi ja antaa toivotun vaikutuksen. Orgaanista kromia on mm. B3-vitamiiniin sidottu krominikotinaatti. Sitä on joissakin luontaistuotteissa.
Kromilisä alensi tyypin 2 diabeetikkojen ”pitkän sokerin” eli HbAC1:n (sokeroituneen hemoglobiinin) pitoisuutta veressä keskimäärin 0,6 %-yksikköä (normaali on enintään 6,5 %) ja paastoverensokerin pitoisuutta 1 mmol/l. Tavoitetaso on enintään 5,6 mmol/l. Kromilisästä on hyötyä diabeetikoille, päättelevät tutkijat.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/abstract/30/8/2154
Ravintokromia on kahta päätyyppiä, orgaanista ja epäorgaanista. Ilmeisesti vain orgaaninen imeytyy riittävästi ja antaa toivotun vaikutuksen. Orgaanista kromia on mm. B3-vitamiiniin sidottu krominikotinaatti. Sitä on joissakin luontaistuotteissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kolme viikkoa on kyllä kovin lyhyt aika tehdä tuollaista tutkimusta. Todelliset vaikutukset näkyvät vasta kuukausien tai vuosien seurannassa, jossa on mukana satoja ihmisiä.
Jotenkin tulee mieleen, että olisivatkohan nuo testattavana olleet henkilöt muutenkin petranneet elintapojaan, kun ovat tienneet että heidän tuloksiaan seurataan tutkimusmielessä.
Kyseessä ei ollut yksittäinen tutkimus, vaan yhteenveto eli meta-analyysi 41 erillisestä kaksossokkotutkimuksesta, joissa kromilisää ja plaseboa oli annettu diabeetikoille vähintään 3 viikkoa. Yhtä hyvin myös lumeryhmä on voinut petrata elintapojaan, eiväthän tutkitut enempää kuin aitoa kromiakaan saaneet ole tienneet, kuka kuuluun mihinkin ryhmään. Tulosten mukaan kromin edullinen vaikutus sokeritasapainoon ilmeni jo muutamassa viikossa, ei sitä tarvinnut odotella kuukausia eikä vuosikausia.
Tutkimuksessa kiinnittää huomiota se, että annetut kromilisät olivat suuria (200-1000 mikrogrammaa päivässä) Suomessa ravinnosta ja ravintolisistä saataviin annoksiin. USA:ssahan kromin saanti ruoasta on noin 200 mikrogrammaa/vrk, mutta Suomessa alle 30 mikrogrammaa. Meillä ravintolisien päiväannoksissakin sallitaan virallisesti vain 50 mikrogrammaa, joskin joissakin uusissa tuotteissa sitä on nyt 100 µg/päiväannos. Suomessa on diabetesta eniten koko maailmassa päätä kohti. Nyt julkaistu meta-analyysikin tukee ajatusta, että liian vähäisellä kromin saannilla lienee osuutta asiassa. Se pitäisi ilman muuta korjata.
Kyseinen meta-analyysi muuttaa kyllä vallitsevaa käsitystä kromin merkityksestä. Juttu löytyy kokonaisuudessaan netistä
http://tinyurl.com/34hzem
Kromin lisäksi diabeetikko näyttää hyötyvän benfotiamiini-nimisestä B1-vitamiinista, joka ehkäisee liitännäistauteja. Tutkijoiden mukaan diabeetikoilla on raju puutos tästä vitamiinista, koska he erittävät sitä virtsaan 15 kertaa nopeammin kuin ei-diabeetikot. Saksan Diabetesliiton asiantuntijalääkärit suosittavat ja määräävätkin benfotiamiinia, mutta Suomessa se on vielä melko tuntematon vitamiini. Siitä löytyy paljon tieteellistä näyttöä American Diabetes Associationin lehdistä (Diabetes ja Diabets Care). Laita googleen hakusanapariksi benfotiamine diabetes.
Nimimerkki Arvioija tuskin on lukenutlukenut koko raporttia, kun noin "arvioi".
Kyseessä ei näet ollut yksittäinen tutkimus, vaan yhteenveto eli meta-analyysi 41 erillisestä kaksossokkotutkimuksesta, joissa kromilisää ja plaseboa oli annettu diabeetikoille vähintään 3 viikkoa. Yhtä hyvin myös lumeryhmä on voinut petrata elintapojaan, eiväthän tutkitut enempää kuin aitoa kromiakaan saaneet ole tienneet, kuka kuuluun mihinkin ryhmään. Tulosten mukaan kromin edullinen vaikutus sokeritasapainoon ilmeni jo muutamassa viikossa, ei sitä tarvinnut odotella kuukausia eikä vuosikausia.
Tutkimuksessa kiinnittää huomiota se, että annetut kromilisät olivat suuria (200-1000 mikrogrammaa päivässä) Suomessa ravinnosta ja ravintolisistä saataviin annoksiin. USA:ssahan kromin saanti ruoasta on noin 200 mikrogrammaa/vrk, mutta Suomessa alle 30 mikrogrammaa. Meillä ravintolisien päiväannoksissakin sallitaan virallisesti vain 50 mikrogrammaa, joskin joissakin uusissa tuotteissa sitä on nyt 100 µg/päiväannos. Suomessa on diabetesta eniten koko maailmassa päätä kohti. Nyt julkaistu meta-analyysikin tukee ajatusta, että liian vähäisellä kromin saannilla lienee osuutta asiassa. Se pitäisi ilman muuta korjata.
Kyseinen meta-analyysi muuttaa kyllä vallitsevaa käsitystä kromin merkityksestä. Juttu löytyy kokonaisuudessaan netistä
http://tinyurl.com/34hzem
Kromin lisäksi diabeetikko näyttää hyötyvän benfotiamiini-nimisestä B1-vitamiinista, joka ehkäisee liitännäistauteja. Tutkijoiden mukaan diabeetikoilla on raju puutos tästä vitamiinista, koska he erittävät sitä virtsaan 15 kertaa nopeammin kuin ei-diabeetikot. Saksan Diabetesliiton asiantuntijalääkärit suosittavat ja määräävätkin benfotiamiinia, mutta Suomessa se on vielä melko tuntematon vitamiini. Siitä löytyy paljon tieteellistä näyttöä ammattilehdistä (Diabetes, Diabetes Care, Diabetologia, Nature, Nature Medicine ym.). Laita googleen hakusanapariksi benfotiamine diabetes.