Koulujen taas alettua saan kuunnella opettajiston ainaista valitusta suuresta työmäärästä ja pitkiksi venyvistä päivistä. Palkkakin on olematon (tuosta olen kyllä samaa mieltä)ja oppilaatkin vaan vittuilee... Itse olen vasta toista vuotta alalla ja olen todennut ettei työmäärä ole kovinkaan suuri kunhan muistaa hieman lipsua töistä. (on naurettavaa kuinka tunnollista väkeä opettajisto on)Monet asiat voi hoitaa tuntien aikana, monet voi tehdä vasurilla ja useat hommat voi jättää tekemättä. Kas näin kompensoidaan sitä huonoa palkkaa...
Kiirettäkö opetustyössä?
Nimetön
462957
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
No jaa, ihan sinänsä toimiva provo, ei ehkä ihan yllä tuossa aiemmin esitettyjen tasolle.
Ei ollut tarkotus provoilla. Pointti oli kuitenkin että turhan tarkasti useasti tehdään töitä. Ei siitä potkuja tule jos jättää osan hommista vähemmälle. Jotkut esim ottaa osaa jokaiseen tutkimukseen projektiin yms. opetuksen kannalta epäolennaiseen juttuun. Ite teen vaan välttämättömimmän ja lähen aina 1500 koulusta. Mitä siihen mennessä ei saa tehtyä, jää tekemättä. Kotona en tee mitään! (siis työjuttuja)
enpä haluaisi olla oppilaasi välttämättä.
jos mietit työtäsi hieman tarkemmin, niin ehkä tajuat, että vastuusi on todella suuri. minua ainakin hirvittää välillä, miten paljon voin vaikuttaa kokonaisiin iköluokkiin, ihan hyvässä ja pahassa.
itseä harmittaa lähinnä se että joku puolihutiloivasti työtänsä tekevä vie työpaikan joltakin joka oikeasti haluaisi tehdä sitä työtä :).
Tiedän että monille opettajan työ on kutsumusammatti ja täten on vähintäänkin arveluttavaa mikäli tekee alalla alle 50 tuntisia viikkoja. Minä, vaikka työstäni pidänkin, en aio tehdä yhtään ylimääräistä työtä, kun siitä ei palkkakaan makseta. Mielestäni opettajien intoilu työssään on johtanut osittain myös huonoon palkkakehitykseen. Tiedän että monet tekisivät tätä työtä vaikka ilmaiseksi, mutta minä teen sitä vielä ainakin rahan takia.
tuollaista asennetta: "en aio tehdä yhtään ylimääräistä työtä, kun siitä ei palkkakaan makseta".
Luulenpa, että yksityisellä puolella olisit jo päässyt etsimään itsellesi uutta työpaikkaa. Harmillista, että näin ei ole opettajien työssä.
nimittäin aina opettajat on isoja palkkojaan perustellu juuri sillä, että pitää omalla ajalla korjata kokeita ja valmistella opetusta..
No, et varmaan ole ainoa joka tekee vaan välttämättömän ja viettää koko kesänkin lomaillen.
Seuraukset on jo näkyvissä, nykyään yhä kasvava osa peruskoulun päättäneistä ei osaa kunnolla edes plus ja miinuslaskuja, hyvä kun lukea osaavat. 9 vuotta koulussa!!
Se jos mikä johtuu laiskoista opettajista, toki pääsee vähemmällä kun jättää hitaasti oppivan oman onnensa nojaan..
vuoksi olemme aina palkkakuopassa. Eipä tästä niin kauaa ole, kun teimme uudet Opsit ja ihan ilmaiseksi taas kerran, kun halusimme näyttää, kuinka hyviä me olemme.
eikä siitä ole kauankaan...
anna mun kaikki kestää..
Herää jo tähän maailmaan sieltä sohvan pohjalta ja ala tekemään töitä palkkas eteen sinäkin!
lisää palkkaakin pitäis sitten viel saada, kun opettajana oleminen on tylsää ja silleen.
Totta turiset. Ihme homma kun sanoo noinkin järkevän asian ääneen, niin täällä ulistetaan ja syyllistetään alta aikayksikön. On totta että opetusalalla on turhan tunnollista porukkaa. Lisäksi on sellaista pilkunviilaajaa jotka stressaa ittensä hulluuden partaalle vain jollain joutavanpäiväisellä säätämisellä.
Suunnittelee ne tunnit suurpiirteisesti ja mitä jää suunnittelematta niin improvisoi sitten. Olen ihan samaa mieltä ettei kannata rassata itseään maanisesti niin huonon palkan ja heikon arvostuksen omaavan ammatin takia.
Varsinkin naiset menee ihan älyttömiin näissä asioissa. Sääliksi käy. Relatkaa vähän, ei se maailma kaadu vaikkei kaikkea tee niin viimeisen päälle. Itsellenne vain kuoppaa kaivatte turhalla stressaamisella.
Minä en viitsi mokoman homman takia ottaa burn-outtia. Ehkä viitsisin jos se johtaisi johonkin, esim. korkeampaan palkkaan, suurempaan arvostukseen tai ylenemiseen. Mutta mihin voit opettajana yletä? Rehtoriksi? Hah! Entä saatko parempaa palkkaa ja rispektiä jos uhraat illat ja viikonloput? Yritysmaailmassa ehkä saat, koulussa ihan varmasti et.
Joten valitse itse.
Ai että laadukkaasti tehdyn työn palkka olisi ainoastaan joko suurempi rahamäärä tai sitten "rispekti"? No voi sentään. Eikö sillä ole mitään väliä, että tuntuu hyvältä tehdä työnsä hyvin? Tai entä sillä, että työn hyvä hoitaminen kuuluu velvollisuuksiisi?
Anteeksi nyt vaan, mutta juuri tuo sinun asenteesi on juuri se, jota itse arvostan hyvin vähän. Itse asiassa se jopa säälittää, sillä siinä kyllä kuluu melkoisen monta vuotta elämästä ihan hukkaan. Samaan aikaan kun voisit tehdä työtäsi mielekkyyttä kokien ja niin, että voisit olla siitä ylpeä.
Minä valitsen edelleenkin mielekkäät työntekovuodet opettajana, joka ei laske lukuvuoden aikana jokaista tekemäänsä tuntia vaan joka nauttii työnteon haasteista ja ponnisteluista. Samalla saan nauttia myös sen hedelmistä.
Mitenkäs se menikään, vieläkö sinne opettajienkoulutukseen on mieskiintiöitä? Kannattaisi varmaan harkita niistä luopumista jos tuo antiikkinen jäänne yhä elää.
Noin tekee valtaosa opettajista. Itsekin olen yrittänyt opetella samaan, mutta olen ilmeisesti ammattitaidoton ja aikaansaamaton, kun joudun aika usein tunteja vieläkin valmistelemaan 10 vuoden työkokemuksen jälkeen. Hyvän asennemuutoksen itsessäni kuitenkin huomasin esimerkiksi siinä tilanteessa, kun meinasin ensin vanhasta tottumuksesta varata kehityskeskusteluajan oppituntien ulkopuolelta! Katin kontit! Tulin järkiini ja varasin ajan oppitunnin päälle, ihan niin kuin muutkin...avustaja vetäkööt ne kaksi tuntia, mulla on muutakin tekemistä!
Kovasti tuntuu olevan ääripäistä nämä ihmisten kannanotot. Eikö voisi hoitaa hommat hyvin mutta huolehtisi samalla itsestään, ajankäytöstään ja kohtuullistaisi tekemisensä suhteessa siitä saatavaan korvaukseen. Uskon että jokainen koulutettu opettaja on jossain määrin kutsumustyössään mutta rajansa kaikella. Toinen ääripää on sitten ne jotka menevät aina sieltä missä aita on matalin (tai sitä ei ole ollenkaan). Yksityisellä puolella ei tarvitsisi kauaa moisella tyylillä hommia tehdä.
Itse olen työskennellyt sekä yksityisellä puolella aikuisopetuksessa että luokanopettajan töissä. Vaikka työt ovat pedagogisesti ja muutoinkin kovasti kaukana toisistaan niin tuntien suunnittelu ja luokkahuoneen ulkopuolinen ajankäyttö on suht samanlaista. Voi niistä työn hedelmistä nauttia samaan aikaan kun huolehtii siitä että saa edes jonkinlaisen tuntipalkan työstään. Emmekös me kuitenkin elantomme eteen töitä tee kutsumuksemme rinnalla?
Niin ja mitä OKL/Soklan mieskiintiöihin tulee niin kuten hyvin tiedät ei tasa-arvoisessa yhteiskunnassa oikein sovi asettaa mitään mieskiintiötä ja hyvä niin. Jos ajattelet armeijasta saatavaa pistettä niin sen saman pisteen voi kyllä kuka tahansa hankkia vuoden aikana vaikkapa kouluavustajan hommista tai avoimen yliopiston opiskeluilla.
...NOT! En ymmärrä tätä ihmisten loputonta halua kompromissien hakemiseen ja löytämiseen. Opetustyö ei ole mitään rakettitiedettä, siinä on ennalta määrätyt tehtävät ja ne tulee työntekijän hoitaa. Kaikenlainen säätäminen, vastuun- & työnpakoilu ja vinkuminen kaikesta mahdollisesta nostaa niskavillat pystyyn niiltä sadoilta (tuhansilta??) työttömiltä opettajilta jotka odottavat mahdollisuuttaan päästä näyttämään taitonsa ja innostuksensa työn tekoon.
Opettajan tekemän työn tuloksellisuutta on vaikea verrata samalla tavalla kuin esim. rekkamiehen tai myyjän mutta jos opettajsta itsestään tuntuu että kaikki ei ole kohdallaan niin silloin pitää etsiä muuta työtä ja lopettaa kitiseminen.
Ja mitä tulee Suomen tasa-arvoon...sellaista ei ole. Naisen euro on edelleen 0,85 euroa, kaikki kiintiöt ovat tasa-arvoa vastaan, miehet joutuvat käymään armeijan...ja valitettavasti naisilla on paha tapa kitistä tasa-arvosta aina silloin kun se on naisten etujen mukaista, muuten on suut supussa.
Ei oikein auennut pointtisi. En missään vaiheessa sanonut etteikö annetuja tehtäviä tulisi tehdä ja määräyksiä noudattaa. Enkä todellakaan nähnyt opetustyötä minään rakettitieteenä missä asioita voidaan aina konkreettisesti mitata määrällisesti. Puhumattakaan siitä että olisin puhunut jotain tasa-arvosta tai sen puutteesta. Mainitsin vain että mitään kiintiöitä ei miehillä opettajankoulutukseen ole ja heitä on edelleen se n.10% opettajaksi koulutettavista ainakin Helsingissä.
...oli vain melkoisen ympäripyöreä. Ajatuksesi ovat hyviä, liiankin hyviä --> toimivat vain täydellisesä maailmassa jollaista ei tule koskaan niin kauan kuin ihmiset ovat niinkin erilaisia kuin ovat ja hakeutuvat työtehtäviinsä kuka minkäkin motiivin ajamina.
Tasa-arvosta mainitsit myös muutaman rivin verran, hyviä ajatuksia nekin. Pilkunviilaukseen ei liene tarvetta.
Lähestymme asiaa eri näkökohdista, tarkoituksenani ei ollut kirjoittaa vaikeasti ymmärrettävää viestiä, pahoittelen että se "ei auennut". Toivottavasti tämä viesti selvensi asiaa.
Vihdoinkin jalot opettajat ovat nousemassa sortoa vastaan! Onhan se nyt pöyristyttävää että pitkän kesän jälkeen joku pyytää hoitamaan velvollisuudet kunnialla sillä aina löytyy avustajia jotka kärvistelevät kesät työttöminä joten heillä riittää virtaa ja intoa tehdä loppuun kulutettuiden opettajien työt...
Suomi on hieno maa, opetusala on jalo laji.
Itse kunnoitan opettajia, minusta ei olisi siihen työhön. Lähinnä vanhempien takia, sillä koulu on vieressä, paikkakunta pieni ja olen kyllä itse nähnyt kuinka se puolituttavan meidän ihana täydellinen "Minnapetteri" välitunnilla kiusaa pienempiään yms.
Mutta se tuntien valmistelu, miksi se pitää aina uusiksi? Onko edellisen vuoden oppilaat saaneet huonoa opetusta? Uusiutuu, tiedetään, mutta ei ne joka vuosi täysin uusiudu! Eikö se riitä kun kerran tekee hyvän aineiston, jota sitten päivittää? Mielestäni tuo ainainen valmistelu olisi yksityisellä puolella tehotonta.
sitten kuuden vuoden syklissä. Ensin opetat ekaa, sitten tokaa ..., joten muutamassa vuodessa kehitystä oppikirjoissakin tapahtunut sen verran, että on pakko uudestaan suunnitella.
ja käyttää niitä aiempia suunnitelmiaan. Eihän sitä nyt aina tarvitse tehdä jokaista tuntisuunnitelmaa uusiksi sen takia, että on uusi kirjasarja käytössä.
nim. luokanope
eikö se ole aika harvinaista, että opettaja opettaa koko 1-6 luokan? Ainakin sekä omilla lapsilla että itsellä on ollut niin, että jotkut opet opettavat enimmäkseen luokkia 1-2 tai 1-3 ja osa sitten isompia. Tiedän oman lapseni koulusta YHDEN opettajan, joka on opettanut koko ala-asteen samaa luokkaa.
harvinaista, täällä tavallista.
ja uusi koulu. Opetan vierasta kieltä yhdeksälle eri ryhmälle, mikään kirjasarjoista ei ole tuttu, ja kaikille luokka-asteille, joille nyt opetan, en ole aiemmin pitänyt tunteja, joten kaikki kielioppiasiat ym. pitää miettiä nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi aikaa yhden kurssin läpikäymiseen on vajaat kuusi viikkoa.
Nämä ensimmäiset viikot olen tuntien suunnittelun, sanakokeiden ja aineiden korjaamisen ym. lisäksi kahlannut läpi kymmeniä kansioita, jotta löydän esim. abeille yo-koevihkoja tehtäväksi. Materiaalia on kahdessa eri rakennuksessa aivan sekaisin eri kaapeissa, kansioita on ehkä viitisenkymmentä... Lisäksi hoidan luokanvalvojan tehtäviä ja ollut useaan otteeseen yhteydessä koteihin erinäisistä asioista. Kyllä, voisi välillä sanoa, että kiirettä pitää!
Mitä työpäivien pituuteen tulee, niin ne jatkuvat minulla iltaan asti, vaikka itse tunnit loppuvat viimeistään kolmelta. Olen ruvennut pitämään kirjaa, kuinka monta tuntia päivässä ja viikossa oppi-, väli- ja hyppytuntien lisäksi teen kouluhommia, ja viikossa ylittyy reippaasti 35 tuntia töitä pitämieni tuntien lisäksi.
Mitä asioita voin hoitaa tuntien aikana? En mitään, koska tunneilla minulla on tapana OPETTAA. Silloinkin, kun ohjelmassa on ns. vapaampaa hommaa, kun oppilaat esim. tekevät suullisia pariharjoituksia tai ryhmätöitä seinälle, he kaipaavat opastusta ja kiertelen ryhmien luona.
Mitä hommia voin jättää tekemättä? No, silloin tällöin voin jättää sanakokeet korjaamatta ja korjautan ne oppilailla - tosin nekin on jälkikäteen katsottava läpi, että pisteytykset on annettu oikein. Mitä muuta voin jättää tekemättä? Tottakai poissaolijat voin jättää merkkaamatta...
Toisaalta en kertaakaan ole opettajainhuoneessa kuullut valituksia suuresta työmäärästä, pitkistä päivistä tai olemattomasta palkasta. No, ehkäpä se on vain siksi, etten siellä opettajainhuoneessa kerkeä paljoa lorvia...
Totta, on olemassa hieman tunnollisempia opettajia, joihin minä mielestäni kuulun - en halua mennä tunnille tietämättä, missä mennään tai mitä tehdään - ja on olemassa hieman lipsuvampia opettajia, joita ei välttämättä kiinnosta, oppivatko oppilaat vaiko eivät. Kumpiakohan oppilaat arvostavat enemmän?
Onko tosiaan niin, että on vain ns. tunnolliset ja alituiseen uurastavat opettajat ja vastakohtana sitten lipsuvammat opettajat joita ei kiinnosta oppivatko opiskelijat mitään? Voin kertoa, että siinä välissä on myös ainakin yksi ryhmä opettajia, jotka kyllä tekevät sen mitä pitääkin mutta jotka osaavat löysätä tarpeen tullen ja OMAN JAKSAMISEN takia. Kiire ei ole fakta vaan se useimmiten tehdään itse.
Olen seurannut vierestä koulumme kielten opettajien toimia, ja huomannut että he tekevät aivan älyttömän määrän työtä itselleen. Onko kokeittenkin tosiaan aina pakko olla kymmensivuisia paketteja ja siihen vielä kuuntelut ja aineet päälle? He sitten istuvat koeviikon jälkeen yökausia opiskelijoiden tuotoksia korjailemassa. Ei hemmetti. Juuri kielten opet tuntuvat olevan niitä kiltteydessään toistensa kanssa kilpailevia puurtajia, jotka luulevat että tehtäviä on pakko teettää paljon ja kotihommia on oltava loputtomasti. Eikö opiskelijan osaamista todella voisi arvioidan hieman vähemmälläkin näyttömäärällä? Ainakin lukiossa opiskelija on itse vastuussa osaamisestaan. Ei ole open vika, jos opiskelija ei jaksa tai viitsi osallistua ja tehdä tehtäviään.
Kannattaa vielä miettiä, onko tuollainen huhkiminen kaiken sen arvoista?
Voin sulle kertoa, että opiskelijat eivät pätkääkään arvosta enemmän sellaista opea, joka raataa hiki hatussa heidän takiaan. Eiväthän he edes tiedä ja nää sitä. Loppuunpalaminen tapahtuu niin salakavalasti!
Minun mottoni on, että teen vain sen verran töitä, mitä kuukaudessa maksetaan palkkaa, en enempää. Talkoilla ja nuoleskellakseni en tee mitään. Näin huonoilla palkoilla ei kannata kyllä kotiin töitä kantaa. Niinpä se stressikin pysyttelee kaukana.
Voin kokemuksesta sanoa, että jos menen luokkaan tietämättä, mitä tunnilla tehdään, tunnista ei tule mitään. Jos taas minulla on puikot käsissäni, saan oppilaiden huomion puoleeni.
Minun mottoni on, että kun aloittelevana opettajana kerran selvitän itselleni juurta jaksain tiettyjen asioiden opettamisen parhaalla mahdollisella tavalla, se helpottaa työtäni tulevina vuosina, jolloin minulla on jo valmista, omaa materiaalia sekä paperilla että päässäni. Muuttukoon kirjasarjat sitten vaikka joka vuosi, jos minulla on kirjasta riippumatonta matskua.
Mielelläni raadan nyt, kyllä se raadanta sitten jossain vaiheessa tasaantuu. Itse ainakin olen saanut monelta taholta kiitosta, myös sivuteitse (että ei se kiitos siis ole mielistelyä minulle itselleni), joten voin sanoa, että oppilaat arvostavat työtäni. Väärä käsitys on, etteivätkö oppilaat olisi tarpeeksi fiksuja näkemään, tekeekö opettaja heidän takiaan hommia vai ei. Palautteissa oppilaat ovat sanoneet, että arvostavat sitä, että olen tehnyt huolella etukäteisvalmistelut, ja siksi OPPIVAT tehokkaasti. On tullut kommentteja myös niistä opettajista, jotka eivät mitään tee eivätkä mitään vaadi - vaikka en missään nimessä ole muiden opettajien opetuksesta mitään kysynyt.
En vaadi, että muut tekevät iltaisin hommia. Mutta en hyväksy sitä, että muut sanovat: hei ei sun tartte tehä iltaisin mitään! Antaa jokaisen tehdä opetushommansa niin kuin itse parhaaksi näkee. Kunhan ei toisen työtä rupea arvostelemaan tai vähättelemään.
Loppuun voin tehdä tunnustuksen: on mullakin ovenkahvatunteja, en siis vedä pisteeseen asti joka ikisen tunnin suunnitteluja, sehän olisi aivan mahdotonta. Joinakin päivinä en tee yhtään mitään kouluhommia. Joskus jätän aineet ja sanakokeet korjaamatta ja venytän niitten palauttamista. Joskus mulla ei ole kiire. Juon jopa kupillisen kahvia opettajainhuoneessa.
Kerropa, millaisen työmäärän jälkeen koet, että nyt on palkka ansaittu? Ja tuo "kun olen pitänyt tuntini" on niin alkukantainen selitys, että älä käytä sitä.
Onko sulla joku tuntimäärä vai kun olet korjannut 20 oppilaan kokeet (ja sitten jätät seuraavan kuukauden palkkaa odottamaan nuo loput 7 koetta) vai lähdetkö ehkä kotiin kesken opekokouksen, kun tuli mittari täyteen vai jätätkö koteihin soittamatta ja siirrät sen vasta seuraavan kuukauden palkkan töiksi.
Ok, tämä oli sarkasmia. Mielestäni lähtökohtasi on kestämätön. Yksityisellä puolella olisit jo saanut kenkää.
puolella työnantajani maksaisi minulle tehdyn työn mukaan. Koska olisin niin osaava, saisin koko ajan uusia projekteja ja palkkakin olisi sitten sen mukainen.
Kyllä koulupuolella voi ottaa sen opetustyön niin, että tekee vain välttämättömimmän. Ei työnnä nokkaansa kaikkiin työryhmiin, vain päteäkseen, vaan hoitaa oman osuutensa eli siihen mihin on palkattu. Opettaa vain sitä ainetta, johon on koulutuksensakin saanut. Ei se välttämättä ole pois oppilailta, kun ottaa lunkimmin. Heitä varten olen siellä, en ylemmän tahon hyppyheikkinä kehittelemässä milloin mitäkin huuhaa suunnitelmaa ja vielä ilmaiseksi.
Ei siellä yksityisellä puolella palkka nouse jokaisesta projektista, onpa lapsellinen ja tietämätön ajatus. Ihan samaa tasoa kuin että kaikki yrittäjät ovat rikkaita veronkiertäjiä.
Yksityisellä puolella sulle annetaan projekti projektin perään hoidettavaksi ja on sun ongelmasi millä ajalla sen teet. Jos eivät työtunnit riitä niin sitten jatkat illalla. Jos työn jälki ei ole riittävän hyvää, niin sitten saat käydä kehityskeskustelun, saat uuden toimenkuvan ja palkan sen mukaan ja vähitellen sinut savustetaan ulos.
Kyllä sun opettajan palkaasi sisältyvät myös kehitystehtävät. Olet vain kovin taitava selittämään itsesi ulos velvollisuuksista.
palstalta:
"Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset, että opetustunti on aivan eri asia, kuin työtunti opettajan työssä.
Yhtä tuntia tuore luokanopettaja suunnittelee 30min-3h, keskimäärin itsellä menee noin tunti per tunti. Eli jos opetusvelvollisuutta on viikossa 23 tuntia, älkää kuvitelko, että siinä on kaikki työtunnit. Minulla noihin kuuluu pari jakotuntia, eli suunnitteluun minulla menee noin 19h viikossa, eli viikkotyötuntimääräni on noin 42h. Lisäksi voi olla vielä opekokouksia yms, mutta siihen aikoihin kun todistuksia tai vanhempainvartteja pidän, en panosta niin paljoa, ja suunnittelen vähemmän aikaa ja pidän perustunteja tai jonkun isomman, kerralla suunnitellun projektin. Nimittäin juuri mistään ei makseta erikseen, eli viikkotuntimäärän voi melkein tuplata, jos todellisia työtunteja katsotaan."
Eli näin kirjoittaa LUOKANopettaja. Kielten AINEENopettajilla on lisäksi niitä sanakokeiden, aineiden, tiivistelmien jne. korjaamista. Sitten riippuu koulusta, kuinka paljon menee opettajainkokouksiin ja palavereihin - meidän koulussa niihin menee kuussa 2-3 tuntia. No, eihän se tietenkään viikkotyötuntimäärää paljoa nosta, mutta kuitenkin. Sitten vielä vanhempainillat ja luokanvalvojan asiat, jos sattuu luokanvalvoja olemaan. Välituntivalvonnat, yhteistyö läheisten lasten vastaanottokotien kanssa jne. vie myös jonkin verran aikaa viikossa.
Eli jos mulla on 20 PIDETTÄVÄÄ tuntia viikossa, se ei tarkoita, että teen kouluhommia 20 x 45 min. viikossa. Vaikka mulle ei "ylimääräisestä" työstä makseta erikseen, teen mieluummin tätä joidenkin mielestä "turhaa" työtä kuin menen tunnille H. Moilasena. Vähän niinkuin siivoomisen kanssa, eli sitä ei juuri huomata, jos siivooja on siivonnut, mutta se kyllä huomataan, jos siivooja on joku päivä jättänyt siivoomatta - sama pätee opettajan työhön. Oppilaat eivät välttämättä "näe" opettajan etukäteen tekemää työtä, mutta sen kyllä huomaavat, jos etukäteisvalmistelut on jätetty tekemättä. Ellei sitten ole jo kokenut opettaja ja voi vetää tunnit vasurilla. Minä en siihen (vielä) pysty.
Ja siitä palkasta: miellän saamani palkan niin, että mulle ei makseta vain niistä pitämistäni tunneista, vaan palkka on mulle vähän niinkuin urakkapalkkaa. Olenko tyytyväinen palkkaani? No, sanotaan nyt näin, että kun olen tottunut kitkuttamaan pelkällä opintotuella ja loppuopiskeluajan ilman tukia, niin totta hitossa olen tyytyväinen, että joka kuukausi tilille rapsahtaa monikertainen määrä rahaa kuin mihin on tottunut! Ja tästä työstä mulle maksetaan, toisin kuin esim. Norssilla tehdystä ilmaistyöstä. Siellä meidät auskut laitettiin tekemään kaikki työ alusta loppuun asti, ja työtä oli PALJON, opettajat sitten hyödynsivät meidän materiaaleja... On se jännä, kaikki muut harjoittelijat, esim. AMK:ssa, saavat harjoitteluajalta edes jotain korvausta. Kyllä, olen tyytyväinen, että palkkaa saan. Sen eteen myös olen valmis tekemään töitä.
Pitäs saada tuo teidänkin palkkaus samalle viivalle muiden työntekijöiden kanssa niin, että kuukausipalkan yhteydessä ei puhuttais mistään opetustunneista tai opetusvelvollisuudesta.
Silloin kaikki mieltäis hommansa niin kuin se muissakin töissä on, eli töitä tehdään koko viikko aamusta iltaan. Sillä ei niinkään väliä mitä se on.
Nyt koulumaailmassa jotkut elää ajatuksella "palkka tulee vaan opetustunneista". Se toimii silloin jos on pätevä hommaansa, mutta alkuvuosina näin ei ainakaan ole.
Opettaja ei voi mennä ilman valmistelua tunnille, ellei hänellä ole riittävä kokemus ja sen myötä aikanaan hyvin tehty valmistelu.
Aikuiskoulutuksen puolella jos toimittais noin, ei olis oppilaita ollenkaan. Äänestäisivät jaloillaan.
Tuo teidän systeemi toimii vaan koska oppilaan on pakko tulla kouluun.
Opettajat tekevät itsensä naurettaviksi väittämällä, että suunnittelevat yhtä oppituntia jopa kolmen tunnin verran. Jos näin on, niin kyllä vika on omissa työskentelytavoissa. Opettajan työstä ei makseta niin paljon, että siihen pitäisi käyttää reippaasti yli 40 tuntia viikossa. Järki käteen.
Minun kokemukseni mukaan luokanopettajat tukeutuvat erittäin paljon oppikirjoihin, joissa on valmiit tehtävät. Helpoimmillaan tunnin suunnittelu sujuu niin, että katsoo, mihin ollaan kirjassa ehditty ja mitä valmiista tehtävistä voisi teettää. Tähän ei välttämättä kulu aikaa viittä minuuttia enempää. Eikä todellakaan tarvitsekaan. Toki sitten on sellaisiakin tunteja, joiden valmisteluun menee paljon aikaa. Mutta tällaisen tuntisuunnitelman voi käyttää uudestaan monta kertaa.
Mikään ei pakota tappamaan itseään työllä. Kenenkään ei ole pakko tehdä ainakaan säännöllisesti enemmän kuin 4o tuntia viikossa.
oppikirjoja noin orjallisesti: katsotaan, mihin ollaan kirjassa ehditty ja siitä sitten jatketaan... ei todellakaan toimi esim. abien kanssa!! Muutenkin ainakin mulle on iskostettu päähän, ettei sitä oppikirjaa tartte käydä kappaleesta kappaleeseen ja sanasta sanaan läpi, vaan välillä voi tehdä jotain muutakin kuin kirjan tehtäviä. OPShan se määrää kurssin sisällöt, ei oppikirjat. Joten välillä pitäisi poiketa kirjan sisällöstä aika radikaalistikin.
Pelkällä tehtävien teettämisellä ei kyllä ole ihan opettajan roolissa, kyllä opettaminen on jotain muuta. Pakkohan asiat on yhdessä käydä läpi. Ennen sitä opettajan on yleensä itselleen selvitettävä, miten asiat oppilaille selittää ja esittää. Kenties jonkun kalvonkin voi aiheesta väsätä etukäteen...
Tietenkään ei ole järkeä tappaa itseään työnteolla, mutta tosiasia on, että jos on vaikka 28 tuntia viikossa pidettäviä tunteja, kuten esim. mulla viime vuonna oli useammassakin jaksossa, niin työmäärä ei jää alle 40 tunnin per viikko. Ei todellakaan! Lisäksi, jos nää tunnit ei ole samalle luokka-asteelle, vaan opetusta on esim. useammassa eri koulussa, niin miten voi sanoa, että vika on opettajan työskentelytavoissa, jos ylittyy tuo mielestäsi maaginen 40 tunnin raja? Toki, jos toimii sivutoimisena opettajana, jolla on pari hassua tuntia silloin tällöin, on kohtuutonta haaskata (!!) "omaa" aikaansa enemmän kuin on välttämätöntä siihen, että huolehtii oppilaidensa saavan tasokasta opetusta.
Mitä ainetta opetat? Mikä kirjasarja sulla on käytössä? Et varmasti ainakaan mitään harvinaista kieltä, mistä ei välttämättä ole olemassakaan valmista materiaalia - jos siis OPSia haluaa noudattaa!
Leppoisaa työviikkoa sinulle, aineenope, toivottelen minä nimimerkillä "Mikä ihmeen 40 tuntia??! 40 tunnin mukaanko meille maksetaankin?"
ja onhan sitä yritettykin, mutta näyttää vesittyvän vaikka minkälaisin syin.
ps.
edellisen kirjoittajan viestille olen kade - noin hyvin olisin itsekin halunnut osata asian ilmaista :-)
Luitko ollenkaan edellistä viestiä, johon omani oli vastaus? Ja mikä sai sinut kuvittelemaan, että kirjoitan omasta työstäni?
Edellisessä viestissä viitattiin luokanopettajan työhön, jota en itse ole tehnyt, mutta esimerkiksi koululaisen äitinä vierestä seurannut. Kokemukseni mukaan on erittäin vaikea uskoa, että luokanope käyttää jopa kolme tuntia yhden oppitunnin suunnitteluun.
Minä en omassa työssäni todellakaan orjallisesti seuraa oppikirjaa, johon kävisi moinen tylsäksi. Monet erityisesti luokanopet kyllä tuntuvat näin tekevän ja aineenopeista kieltenopet ja matikistit. Mutta osa oppitunneista tietenkin meillä kaikilla perustuu valmiisiin kaavoihin ja tehtäviin. Eihän pyörää tarvitse joka tunniksi keksiä uudestaan!
Jos opettaja tienaa sen verran kuin palkansaaja keskimäärin ja palkansaaja keskimäärin tekee noin 40 tuntia viikossa töitä, niin on ihan selvä, että opettajan EI TARVITSE käyttää enempää aikaa. On omaa tyhmyyttämme, jos moiseen suostumme. Sinun on ihan turha kiillotella sädekehääsi, kukaan ei tule sinua kiittämään siitä, että olet uhrautunut.
Tuo orjamainen asenne on meille naisvaltaisten alojen edustajille tyypillinen. Etkö ymmärrä, että niin kauan kuin suostumme tekemään pienellä palkalla kahden työt, niin kauan meillä teetetään pienellä palkalla kahden työt. Ja mikä on kaikkein naurettavinta: se, että tappelemme keskenämme siitä, kuka on se ahkerin ja tekee eniten ilmaisia töitä. Minä en tarvitse moista itsetunnon nostatusta. Olen ihan arvokas ihminen ja hyvä opettaja, vaikka pyrinkin pitämään työtuntini määrän aisoissa!
Minulla ei ole mitään hävettävää siinä, miten teen työni. Oppimistuloksista on mustaa valkoisella ja positiivista palautetta on tullut niin oppilailta kuin esimieheltä ja huoltajiltakin. Lienen elävä esimerkki siitä, että keskittymällä olennaiseen ja käyttämällä hyväksi havaittua materiaalia uudelleen, voi hyvinkin päästä hyviin tuloksiin. Minä en ole laiska: minä teen eurolla euron työt. Jos maksetaan kaksi, niin sitten tehdään enemmän.
Jos sinun työolosuhteissasi on säätämistä ja valittamista, käänny esimiehesi puoleen ja valita hänelle, älä minulle. Ja ryhdy ihmeessä ay-aktiiviksi ja käytä energiaasi siellä asioiden kohentamiseksi sen sijaan, että hyökkäät "laiskojen" kollegoiden kimppuun itsetuntoasi kohottaaksesi.
Minäkin nimittäin teen eurolla euron työt. Nappiin, näin se menee.
Onneksi valaisit tietämättömyyttäni suurella viisaudellasi. Teet sitten kahden euron työt yhdellä.
ratkaisee, jos reksi ei vahdi, että kaikki pysyy koulun seinien sisäpuolella 8-16 välisen ajan. Olin työpaikassa, jossa oli se kokonaistyöaikakäytössä, aikana, jona ei kännykät vielä olleet muotia. Tavoitettavissa piti olla 8-16 välinen aika, mieluusti työmaalla, mutta eipä sitä kukaan perään huudellut, vaikka oli vain sen ajan kuin opetustunnit kesti ja opetuksettomina päivinä ei edes mennyt työmaalleen.
Sinulla on ilmeisesti todella monta lasta, kun osaat pelkästään vierestä seuraamalla sanoa toisten opettajaryhmien työmäärän kattavalla otannalla jopa toiselta kouluasteelta millä itse opetat. Vai olisiko niin, ettei sillä keskimääräisellä n. 1,8 lapsen koulunkäynnin seuraamisella vielä kovin kattavaa otantaa saa...? Etenkin jos jättää omat oletukset, ennakkoluulot ja asenteet sen arvelun ulkopuolelle.
Oppilaillani (yläkoulun erityisluokka) on aivan samanlainen asenne - kun järkiperusteluja ei ole, alkaa tyhjä sanailu.
Tiesitkö, että yhdelläkin lapsella ehtii olla monta opettajaa ala-asteen aikana? Meidän alakoulullamme lapsilla on jatkuvasti useita opettajia oman luokanopen lisäksi. Saattaahan tietysti olla, että on sattunut erityisen laiska koulu kohdalle ja muualla luokanopet väsäävät yökaudet järjettömiä spektaakkeleita oppilailleen, ja joka vuosi tietty uudet, kuka sitä nyt vanhoja suunnitelmia käyttäisi. Mielestäni näistä vaihtoehdoista on tuo itsensä työllä tappaminen kyllä se huonompi.
Mutta sanoohan sen nyt herranjesta järkikin, ettei yhden oppitunnin suunnitteluun käytetä vähintään puolta tuntia tai jopa kolmea tuntia, kun on vielä valmiit kirjat käytössä. Jos todella käytätte, niin sitä pahempi teille. Ihan on älytöntä touhua.
Mikä ihmeen tarve teillä muuten on oikein korostaa itseänne ja esiintyä netissä työn marttyyreina? Ihan on oma moka, jos ei pysty hommiaan hoitamaan kohtuullisessa ajassa. Onko täällä todellakin menossa joku kisa siitä, kuka tekee eniten töitä? Naurettavaa ja lapsellista.
Minua ei ainakaan harmita ollenkaan, että pystyn suoriutumaan töistäni normaalissa ajassa, eikä tarvitse tuloksia edes hävetä. Onnea teille valitsemallanne tiellä, olette te vaan niin loistavia ihmisiä. Onneksi minun tarvitsee olla vain tällainen ihan tavallinen ja riittävän hyvä:)
pitääkö aina jonkun olla vaatimassa että tehdään työtä?
No ok, olipa munaton reksi, täytyy sanoa.
Työnjohdon kuuluu organisoida hommia, jos työntekijä ei itse osaa.
Sillon olis pitäny tehdä niitä tehtäviä ja päivittää niitä opseja ja kehittää opetusta...korjata kokeita.
Kouluissa kuitenkin yhä elää se ajatus, että mikä on "omalla ajalla" tehtyä valmistelua, kuuluu itselle eikä koululle. Näinollen opetuksen kehittäminen polkee paikoillaan ja samat opetukset suunnitellaan moneen kertaan eri henkilöiden toimesta "omalla ajalla".
Yksityisellä sektorilla tai monessa muussa julkisessa työssä tuota pidettäis ihan hulluna systeeminä...
Osa opettajien arvostusta on hyvä käytös kaikissa tilanteissa.
Näyttäkää mallia.
t. Rehtori
paikallistaa. Mutta eihän sille mitään voi, että seura tekee kaltaisekseen.
Ja huonoa käytöstä tässä oli mikä? Minä olisin enemmän huolissani siitä, että opettajakunta tekee itsensä naurettavaksi väittämällä useinkin suunnittelevansa yhtä oppituntia monen tunnin ajan, kun kuka tahansa oppilas voi koulussa nähdä, ettei tämä pidä paikkaansa.
Jos liioittelemme töitämme, kukaan ei usko enää sanaakaan, kun tilitämme, miten rankka työ on ja miten ansaitsemme palkankorotuksen. Varmasti ansaitsemmekin, mutta ihan jo siitä, että teemme normaalin määrän töitä.