Taisin tehdä virheen, jälleen. Yli puoli vuotta sitten..
Tahtoisin tietää, kohtasimmeko koskaan? Pelkään että joudun myöntämään olevani jälkeenjäänyt kummajainen, tunteideni ja ajatuksieni kanssa.
Kuitenkin luulen niin, että kohtasimme.. ja hullu sydämeni yhä vieläkin aika ajoin kuiskuttelee samaa. Tai sitten kääntelen asioita vuosien sumentamana juuri niin, että saan luotua itselleni sen harhakuvan. Harhakuvan jossa merkitsin jotain samaa sinulle, kuin sinä minulle.
Muistan sinut joka päivä.
Olet juuri sellainen hymyinesi ja ilmeinesi..
mietin mitä sinulle tänään kuuluu..
Miten elämäsi voi..
Voisinhan toki kysyä sitä suoraankin, puolen vuoden tauon jälkeen.
Mutta odotan. Odotan varmaan siihen asti kunnes viimein tulee joku muu, ja kääntelee maailmaani, enemmän ja rajummin kuin sinä. Ja hassuinta kaikessa on, ettet edes tiedä miten suuresti minuun vaikutit.
Niin..Haluaisin niin kuulla äänesi..
Olin miltei varma silloin joskus..
Tahtoisin tietää, kohtasimmeko koskaan? Pelkään että joudun myöntämään olevani jälkeenjäänyt kummajainen, tunteideni ja ajatuksieni kanssa.
Kuitenkin luulen niin, että kohtasimme.. ja hullu sydämeni yhä vieläkin aika ajoin kuiskuttelee samaa. Tai sitten kääntelen asioita vuosien sumentamana juuri niin, että saan luotua itselleni sen harhakuvan. Harhakuvan jossa merkitsin jotain samaa sinulle, kuin sinä minulle.
Muistan sinut joka päivä.
Olet juuri sellainen hymyinesi ja ilmeinesi..
mietin mitä sinulle tänään kuuluu..
Miten elämäsi voi..
Voisinhan toki kysyä sitä suoraankin, puolen vuoden tauon jälkeen.
Mutta odotan. Odotan varmaan siihen asti kunnes viimein tulee joku muu, ja kääntelee maailmaani, enemmän ja rajummin kuin sinä. Ja hassuinta kaikessa on, ettet edes tiedä miten suuresti minuun vaikutit.
Niin..Haluaisin niin kuulla äänesi..
Olin miltei varma silloin joskus..
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kerroppas päivämäärä...ei muuta,kiitos.
oikeesti kiinnostaa.
SOITA!
Älä anna periksi.
Juu,aivot jumissa näin myöhään,mut oliko toi PS siis jälkikirjoitus vai nimikirjaimet?
Ja vastaus on:Oli meillä jotain ja on yhä,jos vain haluat.En ole sua unohtanut arjen melskeissä,enkä halua unohtaa.Olet ihminen,joka saa mut helposti hymyilemään ja sydämen villisti pomppimaan.Vieläkin.
Sekä että, jälkikirjoitus ja nimikirjaimet.
En usko että hän täällä olisi,
kunhan kuiskailin..
Mutta vieläkin,
hän on jotain perin kummallista.
sinä minulle lintusein. Sattumalta vastaan ja täällä olen! Kuiskaisit korvaani mun, niin halaisin sun ja hevin irti päästäisi en!
Ja tosiaan, puoleen vuoteen en oo susta kuullut.. Nähnyt kylläkin ohimennen..
En usko että olet LL.. Mutta anteeksi tahtoisin häneltä pyytää..
En oo sua unohtanu, mutten voi enää rikkoa antamaani lupausta..
Voisitko kertoa hiukan tarkemmin tuosta miten "otit yhteyttä" vuosien jälkeen ja missä päin olet liikuskellut edellisen kohtaamisen jälkeen. Itse otin aika kauan sitten yhteyttä kaipaamaani henkilöön, mutta mikä ikävintä on, että en todennäköisesti voinut/voi saada vastausta kun kaikki ne kanavat johon hän olisi voinut vastata todennäköisesti sulkeutui pian tämän yhteydenottoni jälkeen. Hiukan sekava juttu en oikein osaa/jaksa selittää tarkemmin. Jossain määrin myös "kohtalon ivaa", mutta minkäs teet:(.
Yks PS
Voisitko kertoa hiukan tarkemmin tuosta miten "otit yhteyttä" vuosien jälkeen ja missä päin olet liikuskellut edellisen kohtaamisen jälkeen. Itse otin aika kauan sitten yhteyttä kaipaamaani henkilöön, mutta mikä ikävintä on, että en todennäköisesti voinut/voi saada vastausta kun kaikki ne kanavat johon hän olisi voinut vastata todennäköisesti sulkeutui pian tämän yhteydenottoni jälkeen. Hiukan sekava juttu en oikein osaa/jaksa selittää tarkemmin. Jossain määrin myös "kohtalon ivaa", mutta minkäs teet:(.
Yks PS
Minkä virheen sitten teit ja missä,tämä pikkuisen kiinnostaa?
Kohtasimme,mutta,mitä tarkoitat tällä kohtaamisella,sielujen sympatiaako vai jotain konkreettisempaa?
Jotain jäi oudosti kesken,hämmästyin todella,kun kaikki se hiipui,vaik ei sitä paljoa ennättänyt ollakaan.
Kuvioihin astui toinen,joka oli ollutkin,sanoit niin.
Kummallista,että höpöttelen täällä,kun ethän varmaan edes ole hän.
Oletan hänen olevan onnellisena,kumppaninsa kanssa.
Ainahan voi yrittää,yhteyttä,mutta silloin täytyisi olla myös jotain oikeaa,ei vain hetken huumaa.
Puhelimenkin varmaan vielä omistat,se lienee siinä kätesi,ulottuvilla???
Ja,kun kaiken tämän sepustin,huomasin nimikirjaimet..jonkun,eikös vaan,jolle tämä olikin...
Konkreettisesti kohtasimme vuosia, vuosia sitten,
ensimmäisen kerran..Lähinnä kipuilen sen toisenlaisen kohtaamisen epävarmuuden kanssa. Omituista jos se tunne voi olla niin voimallinen, ja olla silti yksipuolista..Silti..tahtoisin tietää.
Tein virheen kun en avautunut silloin kun sen aika olisi ollut, se aika on mennyt. Tein virheen kun "ilmoitin itsestäni" täysin selittämättä ajan jälkeen, mitään sillä saavuttamatta. En tahtonutkaan saavuttaa. Tahdoin vaan tietää hänen olevan elossa, kunnossa ja onnellinen.
Turhaa tämä kuiskailu on, tiedän itsekin. Lähinnä "kirjoitan ulos" kun en muuta osaa. Puhelin on, ja ulottuvilla, numerokin.. Tahtoisin hänen kaipaavan minua ja todistavan siten, että kohtasimme.
ja on ollutkin, on ystävä samanlainen,ei sen enempää!!! Sinut rakkaakseni haluaisin. Oletko ehkä käsittänyt väärin, ystäväni merkityksen?
Voisitko kertoa vähän tarkemmin paikasta jossa kohtasitte aiemmin ja nyt jne. kun juttusi kuulostaa jotenkin niin epäilyttävän tutulta. Tokihan näitä juttuja tähän meidän pieneen maahammenkin mahtuu paljon, mutta koska nimikirjaimet jne. osuvat ja tarina on muutenkin tutulta kuulostava niin olisi tosiaan mielenkiintoista jos voisit kertoa yksityiskohtia hiukan tarkemmin:).
En hetkeäkään luule, usko, että juuri sinä, P.... (m), täällä näitä kirjoituksia lukisit..Enkä varsinaisesti täältä sinua etsikään.. Vaikkakin juuri tällä hetkellä alkuperäinen motiivi taitaa olla hiukan hakusessa.
Tämä "kohtaaminen" juontaa alkunsa kaukaa, mikäli sillä konkreettista kohtaamista tarkoittaa. Emme ole tavanneet vuosiin.. Ja olen varma, jos itse en olisi olemassaoloani ilmaissut, et edes muistaisi..
Mietin silti kohtasimmeko koskaan oikeasti, enkä ymmärrä miksi se vieläkin minulle niin tärkeää olisi tietää...
Ota häneen yhteyttä ja kysy! Et voi menettää siinä mitään, mutta tuolla jahkailulla et tule koskaan pääsemään elämässä eteenpäin.
Aina ulee kuitenkin joku muu,
halusit tai et.
Asioilla on tapana mennä niin.
salaisesta numerosta ja kuuntele kun vastaan puheluusi ja ihmettelen miksi kukaan ei sano mitään....:D
Sinä ihana, hurmaava mies! ;)