Eli mua pelottaa ihan hirveesti kun mies on sitä mieltä että hankitaan toinen lapsi (esikoinen kohta 3kk) mutta itse en ole niinään varma asiasta koska tämä ensimmäinen raskaus meni todella hyvin ja vain synnytys oli tukala. vauvakin on maailman rauhallisin...(koskaan ei ole herättänyt yöllä) mutta mitä jos tämän seuraavan kohdalla kaikki meneekin mönkään. pitäisi ajatella positiivisesti mutta en pysty pelkään että siitä tulee koliikki lapsi tai sillä on vaka sairaus tai muuta..mitä oikeen voin näiden ajatusten kanssa tehdä. mies sanoo että kyllä ne raskauden myötä lähtee pois ymsyms. mutta en usko.
Toivon että teillä olisi jotain fiksua sanottavaa koska tää on oikeesti todella tuskasta pyörittää päässä näitä juttuja... miehelle on yritetty kertoa mutta ei siitä mitään tule...ei se oo synnyttänyt nainen eikä ole lapsen kanssa suurinta osaa päivästä.synnyttäneitä ystäviäkään ei ole... :/
Toivon että teillä olisi jotain fiksua sanottavaa koska tää on oikeesti todella tuskasta pyörittää päässä näitä juttuja... miehelle on yritetty kertoa mutta ei siitä mitään tule...ei se oo synnyttänyt nainen eikä ole lapsen kanssa suurinta osaa päivästä.synnyttäneitä ystäviäkään ei ole... :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
eihän se mies voi pitää sinua itsestäänselvänä synnytyskoneena, eikä hän tosiaankaan yksin päätä siitä, hankitaanko teille lisää lapsia ja milloin! Miehen täytyy antaa sinulle aikaa palautua ja haluta sitä toista lasta itsekin, jos teet miehesi mieliksi ja jokin meneekin vikaan, niin se tulee olemaan syyllistävä kiistanaihe parisuhteessanne.
Niin kauan kuin sinusta tuntuu tuo asia pelottavalta ja ahdistavalta, älä suostu miehesi vaatimuksiin. Toisen tahtoon ei tarvitse alistua, ja varsinkin lapsen hankkiminen täytyy olla yhteistuumin tehty päätös.
Tottakai nuo pelot ja ajatukset, joita nyt pyörittelet mielessäsi, ovat ihan normaaleja ja varmasti moni niitä miettii. Pointtina tässä on se, että ainakin minä saan kirjoituksestasi sellaisen kuvan, että sinua ahdistaa miehesi vaatimukset, joten minusta sinun ei pidä niihin suostua, vaan antaa ajan kulua ja kuulostella rauhassa.
Eihän sulla ole kuin just lapsivuodeaika esikoisesta ohi! Ei kai nyt vielä kannata suunnitella sisarusta. Tai ainahan jutella saa, mutta että oikein tositoimiin ryhtyisitte!?! Nauttikaa nyt hyvät ihmiset siitä esikostanne ja antakaa hänenkin nauttia vähän aikaa teidän jakamattomasta huomiostanne=)
Meillä on kanssa yksi lapsi, nyt 9 kk. Ja tosi kiltti ja helppohoitoinen tyttö on. Raskaus ja synnytys ja imetys sujuivat kohdallani ihan älyttömän helposti. Ja välillä tietysti mieleen hiipii ajatus sisaruksen alullepanemisesta... Mutta minä myös olen pohtinut, että jos siitä sitten tuleekin kovin itkuinen, sairas, vammainen, vaativa eli kaikkea sitä, mitä tämä meidän esikosemme ei ole... Ja koska asiaa ei voi mitenkään etukäteen tietää, olen ajatellut, että ehkä helpompaa olisi jos tämä ensimmäinen olisi vähän isompi. Tai meidän kohdalla ainakin näin, koska mies on välillä pitkiä aikoja ulkomailla eikä meillä ole minkänlaista tukiverkkoa. Joten voisi olla hieman liian raskasta meikäläiselle, jos olisi kaksi vaippaikäistä ja toinen vielä erityisen vaativa tms.
Mutta summa summarum, unohtakaa nyt hetkeksi toisen lapsen hankinta. Eikös sitä suositella, että synnytyksestä olisi vähintään 6kk ennenkuin seuraava raskaus alkaa... Miehelle voit sanoa, että suositus on tätänykyä vuosi=)