Moikka!
Olen yh-äiti ja minulla on 17v poika,tyttö14v ja poika 9v.Tyttö on sijoitettuna lastenkotiin kun ei käynyt koulua,toukokuusta asti ollut.Nuorin oli kanssa noin 5kk mutta nyt kotona.Vanhin ei ole ollut mutta nyt juopottelee joka vloppu,poltellut pilveä ja puolustelee sitä ja ajoi humalassa autolla mutta onneksi ei sattunu vahinkoa eikä jäänyt kiinni.
Takana on perhehelvetti jossa isä pahoinpiteli minua lasten nähden,olimme kerran turvakodillakin ja lapset ovat pelkäneet puolestani.Tyttö käy säännöllisesti keskustelemassa ja toimintaterapiassa,nuorin käy traumaterapiassa ja minä terapiassa,vanhin ei oo käynyt kun turvakotiaikaan keskustelussa.
Ei olla exään missään tekemisissä.
Olen ollut poissa töistä näiden tapahtumien vuoksi 5kk ja nyt ensi vkolla olisi paluu töihin mutta voinko mennä,miten saan hoidettua lasteni asiat?Miten vanhin poikani,hänen juttunsa tai oireilunsa paljastui kaksi vkoa sitten.
Käytän jo mielialalääkkeitä ja nukahtamislääkkeitä.,Edessä on joka viikolle palaverejä,terapiassa käyttämisiä,oma terepia,perhetyöntekijän luona käynti tai hän käy meillä,tyttöä pitää keritä katsomaan.auttakaa??lähenkö kylmästi töihin vai hoidanko lapset ja itseni täysin kuntoon ja vasta sitten?
Olen yh-äiti ja minulla on 17v poika,tyttö14v ja poika 9v.Tyttö on sijoitettuna lastenkotiin kun ei käynyt koulua,toukokuusta asti ollut.Nuorin oli kanssa noin 5kk mutta nyt kotona.Vanhin ei ole ollut mutta nyt juopottelee joka vloppu,poltellut pilveä ja puolustelee sitä ja ajoi humalassa autolla mutta onneksi ei sattunu vahinkoa eikä jäänyt kiinni.
Takana on perhehelvetti jossa isä pahoinpiteli minua lasten nähden,olimme kerran turvakodillakin ja lapset ovat pelkäneet puolestani.Tyttö käy säännöllisesti keskustelemassa ja toimintaterapiassa,nuorin käy traumaterapiassa ja minä terapiassa,vanhin ei oo käynyt kun turvakotiaikaan keskustelussa.
Ei olla exään missään tekemisissä.
Olen ollut poissa töistä näiden tapahtumien vuoksi 5kk ja nyt ensi vkolla olisi paluu töihin mutta voinko mennä,miten saan hoidettua lasteni asiat?Miten vanhin poikani,hänen juttunsa tai oireilunsa paljastui kaksi vkoa sitten.
Käytän jo mielialalääkkeitä ja nukahtamislääkkeitä.,Edessä on joka viikolle palaverejä,terapiassa käyttämisiä,oma terepia,perhetyöntekijän luona käynti tai hän käy meillä,tyttöä pitää keritä katsomaan.auttakaa??lähenkö kylmästi töihin vai hoidanko lapset ja itseni täysin kuntoon ja vasta sitten?
Vastaukset 12
Vanhimmat
jos sinulla on stressiä, masennusta sun muuta jo valmiiksi, niin kyllä minä keskittyisin sinuna ensisijaisesti lasten asioihin, jos vain mahdollista saada työstä vapaata. En usko että tuon ongelmavyyhdin keskellä jaksat hoitaa työsi lisäksi kaikki muutkin asiat.
Yksi asia kirjoituksessasi särähti pahasti:"ajoi humalassa autolla mutta onneksi ei sattunu vahinkoa eikä jäänyt kiinni" Minusta taas olisi ollut parempi jos olisi jäänyt kiinni! Joskus virkavallan kanssa tekemisiin joutuminen heti alussa katkaisee alkavan kierteen, ei tietenkään aina. Nythän poikasi vaan huokaisi helpotuksesta kun pääsi kuin koira veräjästä. Entäs päinvastainen tilanne, että poikasi olisi ajanut jonkun kuoliaaksi? Mietipäs, että seuraavalla kerralla ei saata olla yhtä hyvä tuuri matkassa.
Toivon sinulle voimia ponnisteluissasi lastesi kanssa, kannattaa tosiaankin keskittyä siihen omaankin jaksamiseen ja hyvinvointiin, et sinä jaksa loppuunajettuna hoitaa mitään, joten kehottaisin kyllä unohtamaan toistaiseksi sen töihinmenon. Onhan siinä tietysti toinenkin puoli, töissä arkiset murheet saattaisivat edes hieman unohtua vähäksi aikaa, ja saisit toivottua vaihtelua arkisiin ongelmiin. Mieti, kumpiko vaihtoehto sinulle olisi se paras.
kiitti vastauksestasi..sitä tarkotin mut väärin kirjotin et hyvä ettei pojalleni ja muille sattunu mtn mut poliisiin haaviin ois ollu hyvä jäädä kii,ehkä kunnon opetus..
on mul kyl tosi rankkaa ja pää sekasin töis pitäs olla rahaa tarvii mut lapset etusijal..myyjänä toimin ihan kassal marketin..
Edessä on vain yksi elämä elettävänä. Yksi hauras, mutta kuitenkin niin arvokas elämä; Kunnioitettava ja rakastettava elämä.
Tämä on vain oma neuvoni, mutta paljon saman tyyppisten asioiden kanssa painiskelleena voin sanoa: Ota päivä kerrallaan ja elä hetkessä. Käännä uusi sivu huomiseen vasta seuraavana aamuna. Älä murehdi huomisesta, vaan ota se haasteena.
Elät yhtä lailla saman laista elämänkoulua, kun lapsesikin, vaikka olet paljon vanhempi. Jokainen päivä on sinullekin uusi ja arvaamaton, niinkuin kaikille meille;
Inhimillisille pienille ihmisille tässä suuressa maailmassa.
Muista!: Eilinen on mennyt, sitä et voi muuttaa. Huominen on arvoitus, sitä et tunne. Elä siis tätä päivää, sen sinä tiedät.
Kun eivät aina ole edes elämän peruspalikat kohdallaan, kannattaa pysähtyä miettimään. Ja suosittelenkin, että unohtaisit työsi. Viettäisit aikaa lastesi kanssa. Tapaisit ystäviäsi, läheisiä sukulaisiasi ja puhuisit. Terapiassa käymistä unohtamatta.
Toivottavasti terapia ja puhuminen auttaa. Syysterveisin Kaisu ~
kiiti vastauksestasi..pää ihan sekasin et mitä teen työs pitäs käydä rahaa tarvii mut lapset etusijal ja tietty oma jaksaminen..
sinulla on ollut ja on vieläkin. lääkäri voi jatkaa sairaslomaa. mutta saattaa olla itsellesi parempikin että menet vaikka puolipäivää töihin.
keskustele lääkärisi kanssa. paljon riippuu siitä mitä työtö teet. onko työsi mielekästä, saa ajatukset muualle edes hetkiksi vaiko onko työsi niin vastuullista että sinulla täytyy olla koko pää mukana ihan koko ajan?
tuosta poikasi ajamisesta olen samaa mieltä kun joku toinen mainitsi että olisi hyvinkin voinut jäädä kiinni ja saada seurauksia. oman poikani 13-vuotiaan ystävän ajoi kuoliaaksi parikymppinen poika joka humalassa varasti auton. sen pojan elämä ei ole helppoa eikä koskaan tule olemaan.ei hänen äitinsäkkään elämä! eikä myöskään kuolleen lapsen vanhempien/sisarusten.
kiitti kun vastasit...aivan lue ylempi vastaus ni tiiät mitä oikiasti tarkoitin..myyjänä toimin ison kaupan kassalla..pää sekasin en tiiä mitä teen työt vai lapset,lapset etusijal mut rahaakin yh-äiti tarvii,mut mun menot miten sit selviän niist..
ole vaihtoehtoja. jos menet töihin ja teet virheitä niin saattaa työnantaja irtisanoa sinut. mene omalle lääkärille ja keskustele tilanteestasi. mielestäni on pääasia että itse jaksat! jos sinä et jaksa niin ei lapsetkaan jaksa. muista kertoa se myös lääkärille.
saat varmaan sairaskorvausta ja jos et saa riittävästi niin ota yhteyttä sosiaalitoimistoon.
saat toimeentulotukea kunnes pääset taas jaloillesi.
olen "hengessä" mukanasi.
kun katselin sinun aikaisempia viestejä (anteeksi) niin luin että siis syöt lääkkeitä. saattavat olla ihan tarpeeseen mutta ota se myös puheeksi lääkärisi kanssa.
joihinkin ihmisiin tietyt lääkkeet vaikuttavat negatiivisesti. sivuvaikutuksia on enemmän kun se hyöty lääkkeestä. voisiko lääkitystä vaihtaa?
voiko lopettaa kokonaan? ehkä siis et vaan siedä näitä lääkkeitä! joskus ihmiset joutuvat lääkekierteeseen eivätkä siitä pääse enään eroon koska pää on niin "tyhjä ja tönkkö" jatkuvasti.
kerro ainakin miten menee.
kiitti taas vastauksestasi,lääkäriaika varattu..
Tuollaisilla henkisillä voimvaroilla varustautuneet pitää niitä lapsia tehdä kun ei pysy itsekään kasassa? Ei se omana kauas puusta putoa.
Mene töihin ja ryhdistäydy ja näytä tekemisilläsi esimerkkiä lapsillesi. Lähes aikuiset lapsesi on jo osattava kantaa vastuuta omista teoistaan ja tulevaisuudestaan, mutta jollet itse mene töihin ei nekään koskaan osaa mennä.
Onnea siitä että olet päässyt väkivaltaisesta miehestäsi eroon! Se on jo paljon! Tästä suhteesta näkyvät nyt pahat jäljet itsessäsi ja lapsissasi. Nyt pitäisi pikaisesti saada pojallesi apua, ettei tie vie pidemmälle. Hän on vielä alaikäinen, ja voit toimia! Vääränlainen kaveriporukka vie helposti mukanaan tuossa iässä, ja sieltä kestääkin sitten kauemmin päästä jaloille. Tarvitset itsekin tukea, hae keskusteluapua ja neuvoja pojan käytökseen, se on ainoa tie. Ota yhteyttä keltaisilla sivuilla oleviin huumetukipuhelimiin, saat sieltä neuvoja kuinka edetä. Kunpa välisi lapsiisi pysyisivät!
V***N HYVÄ PROVO!