Aina vain törmää kymmeniin kysymyksiin.
Miksi olet masentunut, millaista oli ennen masennusta, millaista apua kaipaisit, mitä hyvää elämässäsi on jne. jne. jne.
Mikä noissa kysymyksissä auttaa, sillä psykologilla tai lääkärillä tai psykiatrilla tai terkkarilla käydessä aina vain kysellään, kävi sielä sitten ensimmäistä tai sadatta kertaa.
Aina vain kysellään. Sitäkö se apu on ?
Miksi olet masentunut, millaista oli ennen masennusta, millaista apua kaipaisit, mitä hyvää elämässäsi on jne. jne. jne.
Mikä noissa kysymyksissä auttaa, sillä psykologilla tai lääkärillä tai psykiatrilla tai terkkarilla käydessä aina vain kysellään, kävi sielä sitten ensimmäistä tai sadatta kertaa.
Aina vain kysellään. Sitäkö se apu on ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla on ihan erilainen kokemus. Eka kerralla lääkäri kyseli kovastikin ja minä vastailen perusteellisesti. Seuraavilla käyntikerroilla on sitten enimmäkseen tehty pikakuulumiset ja mietitty sitten uusia toimintamalleja ja ratkaisuja tilanteeni eteenpäin viemiseksi. Sama kokemus psykoterapeutilla. Olen myös itse kysellyt asioita ja kaikkeen on vastattu, jos yleensä ottaen on olemassa yksiselitteinen vastaus. Yleensä asiat ovat hyvin monimutkaisia ja keskustelu on sellaista yhdessä pohdintaa ja uusien näkökulmien löytämistä.
Koska kukaan ei voi tietää miltä toisesta tuntuu, jää jäljelle kyseleminen. Ensimmäistä kertaa esim. lääkärillä käydessä, lääkäri kartoittaa tilanteen jotta osaa antaa oikeanlaisen avun. Useita kertoja käytyäsi esim. psykologilla, hän seuraa mihin päin on muutosta tapahtunut vai onko ollenkaan. Toisin sanoen psykologikin kartoittaa tilannetta koko ajan. Ja se on ihan avun tarvitsijaa varten jotta hän saisi oikeanlaista apua.