Miehelläni on lapsi edellisestä liitosta jota mummo (mieheni äiti) paapoo kun omaa lastansa. Kun lapsi on meillä ja mummo tulee kylään niin ruokaa EI tarvitse syödä loppuun, roskat voi jättää lattialle, kyllä mummo tai minä siivoan.
Nyt viikonloppuna ihan avoimesti sanoin kun mummo sanoi lapselle ettei tarvitse syödä ruokaa, että MEILLÄ se ruoka syödään loppuun! Mummo tekee omassa kodissaan niin kuin tahtoo. Se siitä, muutama "Mummo hemmottelee teidät ihan piloille" marttyyrimainen lause sieltä tuli mutta ei sen kummempia:D
Kannattaa avautua asioista mitkä painaa.
Niin ja sitten asiaan! Minulla ja miehelläni on myös lapsi 1v. Mummo ei tule katsomaan lasta kovinkaan usein, ellei mieheni lapsi ole paikalla! Mieheni esikolle hän ostelee vaikka ja mitä, meidän esikolle ei mitään. Siis tämä materian ostaminen ym ei minua haittaa, mutta pelkään SUURESTI että myöhemmässä vaiheessa kun ovat vaikka molemmat yhtä aikaa mummolassa niin huomio ei jakaudu kyllä taatusti tasan!!
Itse muistan vieläkin omasta lapsuudestani miten serkku oli paljon tärkeämpi kuin minä. Keittiöön ei kuulema tarvittu kolmea kun leivottiin ym. yksin istuin sitten jossakin olohuoneessa ja katselin kun mummo ja serkku leipoivat pullaa. Samaa en tahdo että oma lapseni kokee.
Mitä voin tehdä?????
Tästä asiasta on ehkä vaikeampi jutella mummon kanssa.
Mummo on hyvinkin ihana tyyppi, ja luotan täysin lapseni hänen käsiin, tiedän siis että se on turvallista ja muutenkin, mutta painaa nuo tuollaiset toisen suosimiset jo etukäteen!!!
MITEN TEILLÄ?
Nyt viikonloppuna ihan avoimesti sanoin kun mummo sanoi lapselle ettei tarvitse syödä ruokaa, että MEILLÄ se ruoka syödään loppuun! Mummo tekee omassa kodissaan niin kuin tahtoo. Se siitä, muutama "Mummo hemmottelee teidät ihan piloille" marttyyrimainen lause sieltä tuli mutta ei sen kummempia:D
Kannattaa avautua asioista mitkä painaa.
Niin ja sitten asiaan! Minulla ja miehelläni on myös lapsi 1v. Mummo ei tule katsomaan lasta kovinkaan usein, ellei mieheni lapsi ole paikalla! Mieheni esikolle hän ostelee vaikka ja mitä, meidän esikolle ei mitään. Siis tämä materian ostaminen ym ei minua haittaa, mutta pelkään SUURESTI että myöhemmässä vaiheessa kun ovat vaikka molemmat yhtä aikaa mummolassa niin huomio ei jakaudu kyllä taatusti tasan!!
Itse muistan vieläkin omasta lapsuudestani miten serkku oli paljon tärkeämpi kuin minä. Keittiöön ei kuulema tarvittu kolmea kun leivottiin ym. yksin istuin sitten jossakin olohuoneessa ja katselin kun mummo ja serkku leipoivat pullaa. Samaa en tahdo että oma lapseni kokee.
Mitä voin tehdä?????
Tästä asiasta on ehkä vaikeampi jutella mummon kanssa.
Mummo on hyvinkin ihana tyyppi, ja luotan täysin lapseni hänen käsiin, tiedän siis että se on turvallista ja muutenkin, mutta painaa nuo tuollaiset toisen suosimiset jo etukäteen!!!
MITEN TEILLÄ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaksi lapsenlasta, siis molemmat poikani ja samasta äidistä.
Rehellisesti on kai todettava, että vaikka kuinka rakastan myös tätä nuorempaa lasta ja haluan olla hänen kanssaan, niin pitää oikein erikseen itselle muistuttaa siitä tasapuolisuudesta, kun tuntuu, ettei mikään mene samalle tasolle sen ensimmäisen lapsenlapsen kanssa.
Olen usein ajatellut, että miten sitten, kun myös tyttäreni saa oman esikoisensa, mutta hänen lapsensa on mulle jo kolmas lapsenlapsi.
Se ensimmäinen näköjään sekotti lopullisesti mumin pään. Silti yritän olla mahdollisimman tasapuolinen ja voihan olla, että siinä pelossa, etten anna tarpeeksi huomiota toiselle, niin annan jopa enemmän. Vaikea sanoa itsestä.
Muistan myös omista mummoistani, joille molemmille olin ensimmäinen, että sisaruksillani ei ollut koskaan ihan samanlaista suhdetta heihin kuin minulla.
Kyllä mielestäni voit asian ottaa puheeksi. Voihan olla, ettei se mummo edes huomaa mitään kummallista käytöksessään. Luulen myös, että jos hän on empaattinen ihminen, niin hän ehkä säälii tätä erovanhempien lasta ja siksi yrittää tavallaan hyvittää hänelle sitä, ettei vanhemmat ole molemmat hänen kanssaan. Mummo saattaa kokea, ettei teidän lapsi niin paljon häntä tarvitse, kun saa olla molempien vanhempiensa kanssa. Teidän lapsenne on hänen mielestään ikäänkuin turvassa ja paremmassa asemassa. Siksi pistää tämän toisen kanssa kaikkensa peliin.
Varmaan itsekin jotenkin vastaavalla tavalla yrittäisin hyvitellä ja huomaamatta voisi sitten toinen lapsista jäädä vähemmälle huomiolle vaikka se ei tarkoitus olisikaan.
Tuota muuten en tullut edes ajatelleeksi että tosiaan voi johtua tuosta asiasta että on erolapsi, nyt vielä tarkemmin ajateltuna lapsen äidillä ei ole kaikki ihan hyvin ja on ollut vähän epävakaa lapsen kanssa.
Niinhän ne sanoo joskus että esikoinen on aina esikoinen:D
Ehkä pitää sitten suositella etteivät ole samaan aikaan mummilla kylässä ettei huomiota tarvitse edes sitten jakaa. Tai ainakaan kumpikaan ei ole näkemässä toisen mahdollista suosimista.
Avasit kyllä silmäni:) Niinkuin te mummit aina:)
Olet jo toista polvea vähemmän saanut.
Kulkevatko isien pahat teot heidän lapsilleen, aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka.
Vahdit ehkä omaa miinus saldoasi hyvin aktiivisesti ja luot itse vinoutumaa käytökselläsi ja mielikuvallasi.
Ruuan syömisen saa lopettaa, kun vatsa on täysi. Lapsen annoksen laittaa useimmiten aikuinen, joten annoskoko voi olla aivan liian suuri, nälkään nähden.Yksi kasvatuksen kohde vielä kouluruokailussa on ota annos mikä syöt ja jaksat syödä.
Suomalaiset lihovat ja voivat huonosti ruokailu lautanen tyhjäksi ei ole huolehtimista, vaan käskyttämistä ja niissä on huikea ero.
Juniori alle 2v. kerää roskia jo ulkoillessakin ja iloitsee niiden roskikseen viemisestä.
Kumpaa pitäisi kasvattaa lasta vai mummua?
Kyse on 5v lapsesta, itse ottaa sen verran ruokaa kun syö, ja on ollut ongelmaa syömisen kanssa muutenkin karkki maistuu ruoka ei. Lihomisesta ei olisi kyllä haittaa. Alipainoa on!
5v Lapsi osaa itse kerätä syömästään jäätelöstä heittämänsä roskan lattialta.
Kyse nyt vaan on siitä kun lapsi heittäytyy vauvaksi mummolassa koska eihän kukaan välttämättä TAHDO kerätä roskia tai syödä ruokaa jos tarjolla on namejakin. jnejne
Käytöksessäni tai mielikuvituksessani ei ole sijaa tuollaisille asioille:D
Meillä on ollut aina niin, että veljeni lapset merkitsevät äidilleni todella paljon. Heitä on paapotti iän kaiken. Mm. heille mummon on ostanut polkupyöriä, pyytää syömään usein jne.
Minun lapsille äitini taas ei ole uhrannut kiinnostustaan. Jos joskus jouduin pyytämään äitiäni apuun lastenhoidossa, minun piti esittää asia todella hyvissä ajoin. Kun taas veljeni vaimo vähänkään vihjasi, mummo lensi pää kolmantena jalkana apuun, oli valmis peruuttamaan omat menonsa jne.
Olen koettanut äidilleni puhua asiasta, mutta tuloksetta. Harmittaa vaan lasten puolesta, mutta mitään en asialle voi.
Itse olen pyhästi päättänyt, että jos minusta joskus tulee mummo, koetan kohdella kaikkia lapsenlapsia samalla tavalla.
Se tasapuolisuus!
Ja sen voi tehdä vaikeaksi mikä hyvänsä asia. Itselläni on vaikeuksia olla tasapuolinen lapsenlapsilleni siitä syystä, että heistä yhden alkutaipale oli vaikeampi kuin muilla, mutta onneksi hän selvisi siitä! Ne pelot ja vaikeudet eivät unohdu ikinä, ja ehkä siitä syystä hän on rakkaampi kuin muut. Todella kamalaa tunnustaa tuo, mutta niin se vaan on.
Tietysti eri lasten kanssa tehdään eri asioita. EI MAAILMA VOI OLLA KAIKILLE SAMA. Eikä siitä ole mitään syytä olla katkera.
Sinun kannattaisi käydä puhumassa ammatti auttajan kanssa omista traumoistasi ennenkuin siirrät ne huomaamattasi lapseen.
Sinä olet huomaamattasi katkera siitä että miehelläsi on lapsi jonkun muunkin kanssa kuin sinun. Koita olla siirtämättä miehesi eksää kohtaan tuntemaasi mustasukkaisuutta, lapsiin.
Eipä ole kyse tuollaisesta asiasta. En ole mitenkään katkera:D
Nyt sain kuulla vielä että mieheni on varsin huonommassa osassa tässä maailmassa kun hänen exältänsä huostaanotetaan lapsi pois!
Minulla ei ole mitään syytä olla mustasukkainen lapsista. Minulle lapset tulevat AINA ensin! :)
Lähtikö miehesi toisen naisen mukaan vai mikä sua riivaa:D?
annatteko sen tapahtua noin vain? Eikö miehesi voi ottaa lasta?
Sinäkin sanot välittäväsi lapsista, voisitko ruveta oikeasti äidiksi miehesi lapselle?
Itse olen sij.äiti ja voin sanoa, että ottaisin heti tuollaisen lapsen ts. pelastaisin joutumasta huost.otetuksi.
Ihan hätää tulee sen lapsen puolesta.
Mites tää mummo nyt?
eikö hän edes voisi ruveta virallisesti huoltajaksi lapselle, jos kerran lapsi on hänelle tärkeä?
tehkää jotain ennen kuin on liian myöhäistä.
Huost.oton tekeminen käy kyllä äkkiä, mutta purkamiseen meneekin sitten paljon kauemmin ja koko ajan lapsi kärsii.
Nyt lapsi tarvitsee isäänsä ja mummoaan. toivottavasti rakastavat lasta tarpeeksi estääkseen huost.oton.
Sanon vielä, että jos mun mieheni sallisi jonkun lapsensa huost.oton eikä itse puuttuisi asiaan, katsoisin hänet niin luuseriksi, etten enää voisi elää hänen kanssaan.
sinun oikeutesi katsoa miehesi NIIN luuseriksi.
En osaa tuohon kyllä vastata että voisinko äidiksi alkaa toisen lapselle, aika isoja asioita mietittäväksi.
Asia ei ole minun päätettävissä mitä tuleman pitää.