kala-allergia

ei voi mennä ravintolaan. Kaupassa hän kiertää kalaosastot kaukaa ja opiskelupaikasta on poissa kalaruokapäivinä. On totta, että jopa pihalla kalan paistaminen voi aiheuttaa allergisen reaktion. Meillä on vierailtu sairaalassa kalan hajun aiheuttaman voimakkaan allergisen reaktion takia.Kala-allergia vaikeuttaa elämää huomattavasti. Valitettavasti moinen vaatimus ei välttämättä ole liioittelua, voin kertoa sen oman perheeni kokemuksesta.

http://www.unileverfoodsolutions.fi/tuotteet/elintarvikkeiden_lis?sid=2bf85a47718677e0bec8f435a8f7b8f7

Olen itse hengenvaarallisesti allerginen kalalle. Siispä meidän perheessä ei valmisteta kalaruokia. Jos kalanhimo iskee mieheeni, hän ostaa säilyketonnikalapurkin ja syö sen esim. parvekkeella . Tyhjän säilykepurkin laittaa muovipussiin.

Loimulohen valmistuspaikat pyrin kulkemaan hengittämättä nopeasti ohi esim. markkinoilla tai kauppojen edustoilla. Kaupoissa raaka kala kalatiskillä ei minua häiritse. Torilla paistetaan kesäisin muikkuja, ja se tuntuu tosi pahalta, jos sattuu kävelemään paistopaikan ohi.

Kerran söin vahingossa eräässä ruokapaikassa hippusen kalaa, kun oli otettu samoilla ottimilla sekä kalaa sisältävää että kalatonta salaattia. Piti lähteä hetken päästä vessaan oksentamaan. Sitten meinasi lähteä taju. Piti käydä ensiavussa. ..ei oo aina herkkua allergisen elämä...

Mielestäni vaatimus, joka viestissäsi oli, ei ole liioiteltu. Allergikko joutuu olemaan isolla pihalla tosi kaukana paistopaikasta riippuen siitä kuinka allerginen on kalalle.

Kyllä vain on totta. Itse olen kalalle allerginen ja jopa haju aiheuttaa minulle oireita. Tuore kala ei haise niin, että siitä oireita saisin, mutta sitten lähes kaikki kala lämpimänä. Ainoa, josta olen huoamannut, että en saa oireita hajusta on tonnikala. Kala-allergia saattaa olla hyvinkin rajoittava,

Vanhin poikani on kala-allerginen. Se selvisi meille n. 2-3 v. iässä kun kesämökillä kalakeittoa keiteltiin. Aluksi epämääräisin oirein, oksennusta, ihon rakkuloitumista ja punoitusta. Hengenahdistus niin ikään kuului mukaan.
Allergioita tutkittiin keskussairaalassa, josta tulokset olivat koivu, leppä, timotei, eläinpöly ja ruoka-aineista kala olivat pahinta mahdollista.

Kala-allergia oli niinkin ärhäkkä, että oleskelu kaupan pakastealtaan vierellä, jossa oli kalaa hänen huulensa alkoivat turpoamaan rakkuloille. Tutkimuksia jatkettiin aina aikuisikään saakka. Tulokset olivat tylyjä. Ei kalaa milloinkaan eikä missään muodossa.

Paljon on joutunut lapseni siitä kärsimään. Monessa juhlapaikassa on lohikeitto pääruokana. On kaikenlaista silliä ja salaattia joihin hän ei voi kajota. Ruoka-aineissa, ainakin joissain eineksissä on myös ns piilo kalaa, kuten esim maksamakkarassa.

Kaikki ne ruokapaikat, jossa kalaa valmistetaan ovat estolistalla. Eihän tämä tietenkään ole hänen omaa syytänsä, mutta tuskia tuottaa tuo väistely läpi elämän. Useimmiten kala-allergikko joutuu luopumaan niistä mukavista ruokailuista joissa kalaa on tarjolla. Usein ihmiset eivät edes ruokaa tarjoillessaan esitä vaihtoehtoja. Tämä koskee tietenkin kaikenlaisia ruoka-allergioita, mutta jotkut huutavat puolestaan enemmän esim. gluteeniton ym. Kala-allergikko ei voi alkaa elämöimään, että kalaton!

Yleisiä rantakalailtoja tai muita vastaavia kannattaa tuskin peruuttaa yhden allergikon takia. Kyllä siinä tauti kantajaansa opettaa etsimään syötävänsä muualta.

kyllä se ei satua ole.mulla on niin paha kala-allergia etten siedä hajua,kosketusta ja makua ja elämä onkin aika rajoitettua.olen joutunut kauppareissullakin kääntymään takaisin kun kalan tuoksu leijailee 1km päästä.veneilessä toinen ei voi onkia koska käynyt tilanne että kala nousee ylös ja ilmavirta nappaa kalasta hajun tuoden sen nenän eteeni ja oireet ovat tukehtuminen ja valtava kutina,jos ei olis epipenia niin kuolema koittaisi ja epipenin jälkeenkin ambulanssi oltava nopeasti pihassa.