Meillä 10v adhd-poika on ruvennut varsinkin iltaisin pelkäämään kaikenlaisia asioita ja nukkuminen käy mahdottomaksi. Hän käy ainakin kymmenen kertaa tarkistamassa ettei vessaan jäänyt valot päälle tai hana vuotamaan. Samoin hän pelkää että kirjoista taittuu sivuja tai ne rypistyvät koululaukussa ja että tapetit repeilevät saumoista jos vahingossa niihin osuu jne. Illat menevät todella pitkälle rauhoitellessa näistä asioista ja keskustelemalla mutta olisiko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia tai ihan käytännön vinkkejä.
Meillä adhd aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta ja muistihäiriöitä ja nyt siis näitä pelkotiloja tai neurooseja.
Meillä adhd aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta ja muistihäiriöitä ja nyt siis näitä pelkotiloja tai neurooseja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tällä hetkellä veljeni on 13-vuotias ja oireet ovat alkaneet hellittää. monenlaisia neurooseja meilläkin ollut. juuri tämä pelkääminen oli oikeastaan kaikista vaativin homma. "Pete" pelkäsi kaiken maailman ihmisten puolesta ja omien tavaroiden perään lähes pakkomielteinen. hän piti tavaroita käsissään yötä päivää, koska pelkäsi jonkun vahingossa/tahallaan rikkovan ne.
myös yöt menivät painajaisia nähdessä.
Otimme tavaksemme, että hän saa itse laittaa tavaransa hyvin paikoilleen ja huoneen oven kiinni ja sitten emme enää sinä iltana menneet siihen huoneeseen. tästä asiasta oli pakko muodostaa rutiini jotta tilanne rauhoittuisi. ja hän sai tosiaan itse käydä tarkastamassa paikat iltaisin, ja vähän ajan jälkeen tämä alkoi tuottaa tulosta.
monena iltana "Pete" myös nukkui joko vanhempiemme huoneessa omassa sängyssä tai sitten minun vieressäni (olen isosisko) ja tällä tavalla myös painajaiset ja neuroosit alkoivat hellittää.
yhdessä vaiheessa meidän oli tosiaan pakko vetää todella tiukkaa rutiinia kotona. hänen tavaransa olivat aina samassa paikassa. mutta eihän tämä pitemmän päälle ole normaalia, ettei tavaroihin saa koskea. onneksi tämä pulma katosi ajan myötä.
muistan veljeni kohdalla, että hänellä pahin vaihe oli noin 10v. miten sinun kohdallasi? onko tilanne ollut aina samanlainen vai onko se nyt kärjistynyt.
veljeni tosiaan nykyään 13 ja kaikki nämä vaikeimmat neuroosit ovat kadonneet. tottakai joitakin on vielä jäänyt, mutta nämä selvimmin näkyvät ja hänen omaa elämäänsä haittaavat ovat poissa.
ja ainakin meidän pojallamme näihin asioihin helpotti se, että aloitimme noin 10 vuotiaana hänelle harrastukset, ratsastus ja kalastus. auttoivat paljonkin, koska rytmittivät arkea mukavasti ja turhautuminen kotona jäi pienemmäksi. hankimme myös kotiimme kissan ja koiran. hänen energiansa kului näihin.
en voi tietenkään sanoa, että välttämättä näistä mikään auttaisi kohdallasi ja tiedän, että tilanne on todella raskas ja välillä jopa toivoton, mutta tunnelin päässä on aina valoa.
Paljon voimia teille molemmille!!
Kiitos kovasti näistä sanoista : ) Jotenkin tuntuu lohdulliselta kuulla että näitä on ollut muillakin.
Meillä todellakin tämä kärjistynyt nyt 10v vaikka oireita tästä neuroosista on toki ollut aikaisemmin mutta nyt nämä pelot ovat iltaisin ja unissa, jopa siinä määrin että häiritsee sisarusten elämää.
Taidamme heti tänä iltana ottaa nämä tarkastusrutiinit käyttöön josko niistä ajanmyötä olisi helpotusta. Urheilu harrastuksia meillä onkin jo pari käytössä : )
On sanottava että tästä viestistä oli paljon lohtua sillä neurologi kuittasi asian vain sillä että "ihmisä on erilaisia" ja käytännössä tämä on välillä todella raskasta.
Kiitos vielä!
mekin aluksi luulimme, että olisimme tässä maailmassa ainoat, jotka käyvät tätä asiaa läpi päivittäin. mutta kun tutustuin asiaan, näitä samanlaisia perheitä on suomessa satoja ja satoja. ja tilanteita on helpompia ja sitten vaativimpia.
Tiedän, että kuulostaa kamalalta, että oireet hellittävät mahdollisesti vasta vuosien saatossa, mutta tähän me luotimme ja eräänä hetkenä huomasimme, että olemme lähellä voittoa.
huomaamme silti koko ajan uusia juttuja, jotka ovat siirtyneet neuroottiseksi, esim housujen vyötärön suoristaminen. kerran tai pari ok. mutta kun sitä tapahtuu kymmeniä kertoja päivässä ja saattavat kestää useita minuutteja.
eniten minua huoletti se, miten veljeni tulee pärjäämään koulussa ja harrastuksissa, koska häntä on jo muutenkin kiusattu koko ikänsä ns. poikkeavuuden vuoksi.
välillä kyllä tuntui, kuin olisimme olleet armeijassa, koska tavarat tosiaan olivat paikallaan aina, niinkuin ne olisi naulattu kiinni.. :)
olen aina ollut sitä mieltä, että ns. tietokirjallisuus on ihan hömppien hommaa, mutta veljeni kautta minulla on ollut osattava muuttaa mielipiteitäni ja ottaa kirja kouraani ja lukea asioita. näin on ollut helpompi ymmärtää, ettei hän tahallaan sitä tee ja on yhtä ihmeissään asiasta kuin mekin, koska eihän hän tekemisiään tiedosta.
ja näistä lääkäreistä. eteen on sattunut hyviä ja huonoja lääkäreitä, mutta lopputulos on se, että he hallitsevat diagnoosit ym kirjoitetut faktat, mutta eivät tunne lastasi. sinä tunnet.
olen ollut valmis tekemään veljeni vuoksi ihan mitä tahansa ja niin teen jatkossakin. vaikka sitten asiat välillä "ottaisivat pannuun" täytyy yrittää muistaa, ettei tämä ole kenenkään vika.
Vaikkei ulkopuoliset tätä asiaa ymmärrä, se voi olla todella raskasta, ja itselleni se oli raskasta varsinkin silloin, kun en tiennyt mitä tehdä, että asiat olisivat paremmin.
tämä prosessi vie aikaa, eikä kohdallamme ole vieläkään ohi, ei välttämättä koskaan. mutta pienin askelin tekin vielä käännätte asian voitoksi.
Paljon onnea ja rakkautta perheeseenne. ja erityisesti sinulle jaksamista. toivon, että vierelläsi on myös sinulle joku johon nojata silloin kun sinä sitä tarvitset. :)
varsinaisesti ADHD:hen...? Lapsillahan monesti tulee käsittämättömiä pelkoja ihan "turhistakin" asioista, näin aikuisen näkökulmasta katsoen.
No yksilöitähän tässä kaikki ollaan.
Meillä 12vee adhd poika.
liittyykö juuri adhd diagnoosiin, meillä lisänä siis myös epilepsia, vai liittyykö normaaliin kasvuun, mutta tämä neuroosien ja pelkojen määrä ei ole mielestäni normaalia sillä tällaista ei ole ollut muilla lapsillamme. Pelkoja toki on ja ehkä osa on siis normaalia ja osa sitten vain "menee yli" ja ne muodostuvat jostain syystä pakkotoiminnoiksi jne. jne.
Äääh.. ihan en osaa edes järkevästi ajatella kun yöt menee pitkälle valoessa ja päivällä on hoidettava muitakin asioita ja lapsia : /
Johtuisikohan jotenkin ADHD lääkityksestä (esim. liian suuret annokset tai sivuvaikutukset käytön alussa). Adhd lääkkeethän ovat stimulantteja ja niiden käytöstä tai liiasta valvomisesta voi aiheutua amfetamiini psykoosin kaltainen tila. Tällöin usein käydään nukkumaan mennessä "ylikierroksilla" ja jopa aikuisetkin saavat samantapaisia ahdistus- ja pelkotiloja; tarkistellaan unohtuiko jotain ja pelätään kummallisia asioita.
Ahdistus- ja pelkotiloihin käytettävät lääkkeethän ovat sedatiivisia ("rauhoittavia"), eli vaikutukseltaan täysin päinvastaisia kuin ADHD:n hoitoon käytetyt stimulantit("piristäviä"). Unettomuudesta, ahdistus- ja pelkotiloista kärsiviä neuvotaan usein välttämään stimulantteja (joskus jopa kahvia), sillä ne tunnetusti pahentavat näiden oireita.
Voisitte varmaan miettiä ovatko nuo pelkotilat alkaneet tai pahentuneet lääkkeiden käytön aloituksen jälkeen. Jos päätätte jättää lääkkeet pois ja kokeilla vähenevätkö oireet, ne eivät välttämättä katoa heti ensimmäisinä iltoina, vaikka ne alumperin johtuisivatkin lääkkeistä (esim. stimulantteja väärinkäyttäneillä narkomaaneilla psykoosit saattavat kadota vähitellen vasta viikkojen kuluttua käytön lopettamisesta). Kannattaa varmaan kysäistä asiaa lääkäriltänne, hän osaa varmaan etsiä ratkaisun..
Itse ei kuitenkaan suosittele vähentämään tai lopettamaan lääkkeiden käyttöä, ottamatta ensin yhteyttä lapsen omaan lääkäriin. Hän pystyy luultavasti tekemään lapsen tietojen pohjalta paremman arvion kuin esim. moni tällä palstalla, sillä vaikka vastaajien joukossa olisi terveysalan ammattilaisia on yleensä monta asiaa jotka heidän pitää ottaa huomioon...
Niin siis meillä ei ole lääkitystä adhd ongelmiin, muhin kylläkin, mutta ne ovat olleet jo useamman vuoden käytössä eli uutta lääkitystä ei ole aloitettu näiden neuroosien aikana tai edes ennen.