Mielipiteitä, please!

Ravuissa ärsyttää että ovat patologisia valehtelijoita. Ovat myös jotenkin tukossa tunnetasolla,- heidän on vaikea puhua tunteistaan.

Hyviä puolia on että ovat aika hauskoja ja osaavat kokata, ja vaikka tunteista on vaikea PUHUA, osaavat sitten kuitenkin NÄYTTÄÄ teoilla.

Minulla on paljonkin rapuja tuttavapiirissäni. Yksi rapu on hyvä ystävä.

Ravuissa ärsyttää tietynlainen "ylitunteellisuus". Ravut ovat hyvin herkkiä ottamaan itseensä asioita, joita neitsyt suustaan laukoo. Me neitsyethän osaamme olla myös ironisia (ivallisia?), mutta emme tarkoita sillä useinkaan mitään pahaa. Ravut ottavat kaiken kirjaimellisesti eivätkä koskaan unohda, ja vielä vuosienkin jälkeen kysyvät: "Mitä sinä oikein tarkoitit kun silloin sanoit...?"

Rapujen tunteellisuus on toisaalta myös heidän paras puolensa. Rapu-ihminen on lämmin ja aito tyyppi. Olin eilen juuri juhlimassa kahden jo vähän iäkkäämmän rapu-ihmisen kanssa, ja täytyy sanoa, että ravut ovat loistavaa juhlaseuraa - he ovat hyvin läsnäolevia ja arvostavat yhdessä vietettyä aikaa, ja näyttävät sen.

Kyllä ravut vaan o valehtelijoita. Ne elää jossai ihme mielikuvitusmaailmassa mis kaikki on hyvi ja jos ei oo, ni ne kuvittelee sen.

Rapunaiset on tunteellisia ja tosiaan tekee iha mielettömän hyvää ruokaa ja huolehtii ja paapoo.Ja ne on iha oikeesti KIVOJA.
Rapumiehet on kylmiä ja kostonhimosia iha pikkutarkkaan antaa takasi.. Mut hauskoja sillee jos ne sattuu oleen hyvällä tuulella...

Kaveriksi ravut sopivat neitsyille, mut ei sit muuten.