Minulla on neljä kummilasta, joista pidän valtavasti. Otan osaa ainakin heidän syntymäpäiviin ja vierailen aina joulun alla vieden joululahjat. Kummilapsiperheissäni vietetään myös nimipäiväjuhlia, joihin myös nykyään osallistun. Kesälomallani ja muilla vapaillani käyn katsomassa ajoittain.
Muistan kun aluksi ensimmäisen kummitehtäväni koittaessa vein lahjaksi aina jotain pientä, kukkarolleni sopivaa (legoja ja sukkia yms.). Vanhemmilta tuli kuitenkin jossain vaiheessa viestiä, että he toivoisivat lapsillensa jotain kehittäviä leluja ja vaatepaketteja.
Niinpä muiden kantaessa lapsille aina suureellisempia lahjoja, minä yritin pysyä myös vaaditussa tasossa. Muistan elävästi kerran kun vein kummilapselleni vaatteita. Hyvin pidettyjä, pestyjä kirpparilöytöjä ja uusia pehmoisia bodyja, joissa ei tosin lukenut Tutta. Kummilapsen äiti sanoi heidän suosivan vain uusia, laadukkaita, kotimaisia vaatteita ja leluja.
Tästä edespäin keskityin siis vain haluttuihin tuotteisiin, monesti sain lahjatoivomuslistan ennen syntymäpäivää ja joulua. Lahjalistaa lisäsi myös juhlitut nimipäivät. Jätin joskus nimipäiviä väliinkin rahamenon pelossani, mutta tästä saan kuulla vieläkin, kuinka en yhteen aikaan käynyt edes nimipäivillä.
No nyt sitten todellakin istuin lapsettoman ystäväni yllyttämänä alas ja laskin mitä minulla on mennyt lasten lahjoihin. En ollut uskoa silmiäni. Ei ihme, ettei minulla ollut varaa kesälomallani matkustella. Tämän vuoden alusta olin jo käyttänyt 300 euroa lasten lahjoihin. Kolmet syntymä- ja nimipäivät läpivietynä ja lasku tästä 300 euroa! Olin aivan tyrmistynyt. Pystyin vaan kuvittelemaan mitä saldo näyttäisi joulun alla.
Käsitin kuinka hyvä ja uskollinen lahjakone olin monet vuodet ollut. Tämän jälkeen päätin, etten enään ostaa lahjoja listojen mukaan ja että vähempikin laatu saa riittää. Turvallisuudesta en tietenkään tingi, mutta merkkilelut ja vaatteet saa nyt jäädä -katsokoon muut minua sitten vaikka kuinka halveksien tahansa!
Muistan kun aluksi ensimmäisen kummitehtäväni koittaessa vein lahjaksi aina jotain pientä, kukkarolleni sopivaa (legoja ja sukkia yms.). Vanhemmilta tuli kuitenkin jossain vaiheessa viestiä, että he toivoisivat lapsillensa jotain kehittäviä leluja ja vaatepaketteja.
Niinpä muiden kantaessa lapsille aina suureellisempia lahjoja, minä yritin pysyä myös vaaditussa tasossa. Muistan elävästi kerran kun vein kummilapselleni vaatteita. Hyvin pidettyjä, pestyjä kirpparilöytöjä ja uusia pehmoisia bodyja, joissa ei tosin lukenut Tutta. Kummilapsen äiti sanoi heidän suosivan vain uusia, laadukkaita, kotimaisia vaatteita ja leluja.
Tästä edespäin keskityin siis vain haluttuihin tuotteisiin, monesti sain lahjatoivomuslistan ennen syntymäpäivää ja joulua. Lahjalistaa lisäsi myös juhlitut nimipäivät. Jätin joskus nimipäiviä väliinkin rahamenon pelossani, mutta tästä saan kuulla vieläkin, kuinka en yhteen aikaan käynyt edes nimipäivillä.
No nyt sitten todellakin istuin lapsettoman ystäväni yllyttämänä alas ja laskin mitä minulla on mennyt lasten lahjoihin. En ollut uskoa silmiäni. Ei ihme, ettei minulla ollut varaa kesälomallani matkustella. Tämän vuoden alusta olin jo käyttänyt 300 euroa lasten lahjoihin. Kolmet syntymä- ja nimipäivät läpivietynä ja lasku tästä 300 euroa! Olin aivan tyrmistynyt. Pystyin vaan kuvittelemaan mitä saldo näyttäisi joulun alla.
Käsitin kuinka hyvä ja uskollinen lahjakone olin monet vuodet ollut. Tämän jälkeen päätin, etten enään ostaa lahjoja listojen mukaan ja että vähempikin laatu saa riittää. Turvallisuudesta en tietenkään tingi, mutta merkkilelut ja vaatteet saa nyt jäädä -katsokoon muut minua sitten vaikka kuinka halveksien tahansa!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen tosi ihmeissäni, että joku voi tehdä tuollaista lapsen kummille. Jos todella olet käyttänyt 300e niin sehän on noin 50e/per juhla. Itselläni on 8 lasta ja vielä 5 kummilasta. Nimipäivinä laitan kortin ja jouluna ja synttäreinä kyllä lahja on 20e. luokkaa. Nyt kun lapset ovat isompia annan yleensä 20e. käteen synttäreillä ja jouluksi ostan yöpuvun. Rippijuhlat, ylioppilas yms. on eri asia, mutta melkeipä se on sitä 50e. verran. Itsellä kun on iso perhe, ei ole voinut ehkä "laatuaikaa" antaa, mutta ovat olleet tervetulleita meille ja mielellään ovat tulleetkin kun on noita kavereita.
Omien lapsien kummeille olen lahjavinkkejä antanut pyytäessä ja korkeintaan nekin tuon 20e. luokkaa.
suosittelen, että et osta noin kalliisti. Esim. pelkän rahan antaminen tulee halvemmaksi jos ei sitten löydy jotain edullista kivaa lahjaa.
että jotkut vanhemmat suorastaan vaativat kummeilta sitä ja tätä. Huh huh, en ihmettele jos olet harmissasi.
Matkustele kuule noikin rahat mitä upotat ahneille vanhemmille. Helvetti ne ottaa kaikki tuet yhteiskunnalta ja hyväksikäyttää röyhkeesti vielä hölmöjäkin. Luuletko kunnioitusta heiltä saavasi lahjomalla? Kun tehtäväsi on suoritettu niin saat jäädä unholaan...
Voi jessus että ääliöitä piisaa...Olen kahden kummi ollut aikoinaan ja minullehan ei vanhemmat aseta mitään määräyksiä...tein alussa jo selväksi että nimen vaan saa ja kaikki muu on osaltani vapaa- ehtoista ettei turhia kuvittele.
minulla myös neljä kummilasta (nyt 16,16,14,13 v.)nykyisin ostan heille 30–40€ edestä astioita (syntymäpäivä ja joulu). kun pääsevät ripiltä saavat (100€ ristin ketjun) mutta sitten lopetan kokonaan, tietysti kun he valmistuva tai menevät naimisiin muistan heitä jos kutsun saan.omat lapseni ovat 15,13,10 v. siskoni lapsia olen joskus meille ottanut nyt 8 ja 13v. en ole koskaan ajatellut että kummit ostaisivat jotain kallista tai olisivat lapsenpiikoja. nyt sinun on aika panostaa itseesi.
Ovatko ihmiset erilaisia vai mikä, mutta aina olen osannut ajatella paljonko "upotan" kummilapsiin ja muihinkin lahjoihin. Jollain hääpalstalla saisin morsiammilta huutia =)
Itse ostan lahjoja jo alennusmyyneistä etukäteen, jos sopivan löydän. Meillekin tuli kerran toivomus, että "merkkilelut vain kiinnostavat meidän lasta". Ajattelin, että jos vaatimuksia lähdetään esittämään, niin sitten mielummin olen ostamatta mitään kuin heittäydyn hyväksikäytettäväksi. Enkä ole ostanut minkään näköisiä merkkitavarajuttuja. Ostakoot vanhemmat itse lapsilleen niitä reimahaalareita ja merkkileluja, jos muut eivät kelpaa. Lahja on aina lahja, ja sen sisällön päättää lahjan antaja, ei lahjan saaja. Sen verran minua on kasvatettu lapsena. Nykyajan vanhempia ei ole sen vertaa kasvatettu, että ymmärtäisivät oman röyhkeytensä.
Tuntuu myös siltä, että olen oikeasti kummina kummilapseni vanhemmille. Välillä ketuttaa toden teolla. Mikään lahjani ei ole ollut hyvä. Lapsi on aina ollut onnellinen, mutta vanhemmat ei.
Esimerkkejä: Mitä sitä ostamaan koulutarvikkeita koska Lapsella on jo kyniä ja kynäpenaali. Mitä uutta takkia ostamaan koska Lapsella on jo toppatakki (joo, mutta käytettynä saatu...), lapsi ei tykkää farkuista (ookoo ei sitten farkkuja ostella), lapsi ei tarvitse t-paitoja talvella?!?( ai paitojenkaan alla(ko?) heh...) Miksi mennä tuollasita elokuvaa katsomaan, joka on niin lapsellinen!?!? :) (ikäryhmälle suunnattu lastenelokuva) Minä: no ei sitten mennä... ja näin se jatkuu loputtomiin jaadijaadijaa....
Lopputulos: Lapsi on haukkunut 4 kummiaan huonoiksi kummeiksi. Koska häntä ei koskaan viedä minnekään, kuten hänen pikkuveljeään jonka kummi vei hänet leffaan KATSOMAAN LAPSELLISTA LASTENELOKUVAA ja osti hänelle uuden kynäpenaalin ja repun...
kuinka ne kummilapsesi vanhemmat edes kehtaavat olla noin röyhkeitä? :o
miksi muka ei kelpaa uudet ja hyvin pestyt kirpputori vaatteet? :o minä ottaisin ilomielin vastaan sellaiset. Lapsen päällähän ne ovat vain olleet!
Se on hienoa että he jaksavat järjestää myös nimipäiväjuhlat, mutta eikö pelkkä kortti kävisi silloinkin?
300 euroa on paljon rahaa, mitä kaikkea kivaa olisit sillä itsellesi saanut, nyt sinun on jo aika laittaa rahaa itseesi!
Kummilapsesi vanhemmat voisivat olla tyytyväisiä siihen mitä tuot, ajatus on kuitenkin tärkein! Ja se mitä tuot on parempi kun ei mitään.
Minulla on myös kummipoika itsellä, joka on tosin vasta pian 2kk ikänen, mutta tunnen hänen vanhemmat hyvin, tai äidin varsinkin (on lapsuuden kaverini). Niin tiedän sen jo entuudestaan että hän ottaa varmasti vastaan myös kirpputori tavaraa, eikä vaadi liikoja.
mutta nyt, keskity itseesi vain! :)
Mitäs sinä niillä rahoilla olisit sitten tehnyt? Ostanut muotivaatteita (itselle), ostanut matkoja (itselle), jne. jne.
Jos kummi ei osaa olla muulla tavalla kummi kuin ajatuksella valittujen lahjojen kautta, onkos sekään niin huono konsti? Monet eivät osaa olla millään tavalla.
Laskepa paljonko olet pannut rahaa itseesi. Se on paljon enemmän.
Olen myös nelinkertainen kummi vaan ei ole vielä tullut mieleen alkaa tuollaisia ynnäilemään. Voisit vaikka vähän hävetäkin.
Eiköhän jokainen kuitenkin loppupeleissä itteensä panosta. Tottakai voi ostaa ja lahjoa pientä niin paljon kun haluaa.. mutta eikös se oma hyvinvointi oo aina kuitenkin tärkeä? Ja mistäs sinä sen tiedät mitä hän olisi rahoillaan tehnyt? Ostanut muotivaatteita? tarvitseehan ihminen nyt vaatetta päälleen. Ja ei ole mukavaa ostaa kummilapselle lahjoja jos aina saa kuulla valituksia siitä mitä lapsi seuraavaksi tarvitsee. Ostakoot ite jos on niin kauhee kiire saada jotain. Ja ootko ottanu sellasta huomioon, että kaikilla sitä kahisevaa ei välttämättä ole niinkään tuhlattavaksi. Tiukkoina päivinä jokainen varmaan ostaa ruokaa perheelliseen kotiin kun että ostaa viimeisillä senteillä kummilapselle vähä leluja ja vaatteita.
Itselläsi ehkä on varaa, kun oikeen 4 kummilasta omistat.. se on mukavaa että tuhlaat rahojasi kummilapsiin, etkä itseesi. Etkä ole alkanut vielä YNNÄILEMÄÄN! Itselläni ei tosin ole kun vasta 1 kummipoika 3kk. Ja onneksi tunnen vanhemmat jo entuudestaan. Eivät ole koko ajan kerjäämässä lapselle jotain. Ovat siitä iloisia kun menemme käymään (melko usein), hoidamme pientä ja silloin kun pistäydymme kaupungissa tapaamme ostaa vaatetta koska eihän niin pieni vielä leiki. Vaippoja myös on saatettu viedä.. pilttejä, maitoa ? mutta ihan varmasti saamme vielä viedä lelujakin.. Ja tahdon ostaa leluja jotka kehittävät ja ovat pitkään kestäviä. Kohtuus kaikessa! Mutta hei, jokasella meistä on omat mielipiteet ja niistä ei voi kiistellä.. mutta jokseenkin mä oon sun kans eri mieltä!