.
AD/HD,
ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder), ADD (attention-deficit disorder), *DSM-IV-TR:n (2000) termi, suunnilleen sama kuin *ICD-10:n (1992) *hyperkineettiset *häiriöt, aiemmin MBD (minimal brain damage, sitten dysfunction, myös difference ja delay), aikaisemmin myös Strauss’in (1947) oireyhtymä ja DAMP (deficit in attention, motor control and perpection), tarkkaavuus- ja/tai hyperaktiivisuushäiriö, joka ilmenee jo ennen kouluikää ja säilyy aikuisuuteen. Häiriö on pojilla noin 3–4 kertaa tavallisempi.
Vuonna 1937 yhdysvaltalainen lääkäri Charles Bradley (1902–1979) huomasi *psykostimulanteilla saadun edullisen vaikutuksen, "paradoksaalisen efektin”, tiettyihin lapsiin, joiden häiriö kuvattiin vuonna 1957 nimellä "hyperkineettinen impulssihäiriö" (Laufer). AD/HD:n *prevalenssiksi lapsilla on arvioitu 1–2 %, *ID (intellectual defiqiency) -lapsilla 7–11 %. Häiriön *heritabibiliteetti on tuntuva, mutta osa oireista selittyy raskaudenajan ja synnytyksen komplikaatioilla, joiden *etiologinen tarkastelu näyttää vähentyneen nimenmuutoksen myötä (MBD→AD/HD). Mikä tahansa *frontaalivaurio voi tuottaa AD/HD-oireita. Lievien tapausten erotus-*diagnoosi *hypomanian suuntaan voi olla ongelmallista.
.
AD/HD,
ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder), ADD (attention-deficit disorder), *DSM-IV-TR:n (2000) termi, suunnilleen sama kuin *ICD-10:n (1992) *hyperkineettiset *häiriöt, aiemmin MBD (minimal brain damage, sitten dysfunction, myös difference ja delay), aikaisemmin myös Strauss’in (1947) oireyhtymä ja DAMP (deficit in attention, motor control and perpection), tarkkaavuus- ja/tai hyperaktiivisuushäiriö, joka ilmenee jo ennen kouluikää ja säilyy aikuisuuteen. Häiriö on pojilla noin 3–4 kertaa tavallisempi.
Vuonna 1937 yhdysvaltalainen lääkäri Charles Bradley (1902–1979) huomasi *psykostimulanteilla saadun edullisen vaikutuksen, "paradoksaalisen efektin”, tiettyihin lapsiin, joiden häiriö kuvattiin vuonna 1957 nimellä "hyperkineettinen impulssihäiriö" (Laufer). AD/HD:n *prevalenssiksi lapsilla on arvioitu 1–2 %, *ID (intellectual defiqiency) -lapsilla 7–11 %. Häiriön *heritabibiliteetti on tuntuva, mutta osa oireista selittyy raskaudenajan ja synnytyksen komplikaatioilla, joiden *etiologinen tarkastelu näyttää vähentyneen nimenmuutoksen myötä (MBD→AD/HD). Mikä tahansa *frontaalivaurio voi tuottaa AD/HD-oireita. Lievien tapausten erotus-*diagnoosi *hypomanian suuntaan voi olla ongelmallista.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eipä tuosta tekstistä tavallinen pulliainen paljonkaan ymmärtänyt, mutta tuo "synnytyksen komplikaatioilla" kohta jäi mietityttämään, koska itselläni oli tiettyjä komplikaatioita tyttäreni synnytyksessä ja aloin funtsia olisikohan sillä yhteyttä tytön ongelmiin. Tytär on jo 18-vuotias ja hänellä on aina ollut keskittymis- sekä oppimisvaikeuksia, mutta ei hänelle ole koskaan mitään neurologista testiä tehty, ainoastaan psykologin tarkastuksessa on ollut muutaman kerran. En siis tiedä, mikä on tyttäreni ongelman nimi.
Tyttäreni tulevaisuus huolestuttaa minua, sillä toisaalta hänellä ei ole mitään selvää diagnoosia, jonka perusteella hän voisi saada apua ja toisaalta hän ei pysty huolehtimaan itsestään ja tulemaan toimeen yksin "normaalissa yhteisössä".