Joudumme itse kukin, sekä elävät, kuin kuolleetkin, lopulta Herran kasvojen eteen – viimeisellä tuomiolla.
Tätä tuomiota varmasti moni meistä on mielessään miettinyt, usein ehkä pelätenkin, koska olemme vajavaisia kaikessa. Synnitöntä ei meistä löydy yhtäkään. Kukaan ei siis voi kerskua sillä, että vaellus olisi aina ollut puhdasta ja tahratonta. Tapahtuu lankeemuksia, milloin vasempaan, milloin oikeaan. Onhan niin tavattoman helppo langeta jos minkälaiseen syntiin. Kiusauksethan ovat leegio.
Juttelin kerran kauan sitten erään vanhan uskovaisen miehen kanssa. Sanoin: ”Kai minunkin kiusaukset ehkä vähenevät sitten kun tulen sinun ikääsi”.
Tämä vanha, vuosikymmeniä uskon tiellä kilvoitellut, veli sanoi:
”Kuulehan rakas veli, eivät ne kiusaukset koskaan lopu, ne vain muuttavat muotoaan”.
Herää kysymys, mitä kaikki he, jotka aikoinaan vaikenivat, kun SRK:n johtomiehet meitä ”poisajettuja” muka hoitivat ja vaativat meiltä parannusta synneistä, joista emme mitään tienneet, tulevat vastaamaan viimeisellä tuomiolla, kun Herra Jeesus kysyy:
”Mitä teit näiden kiusattujen hyväksi?”
Uskoisin, että hyvin moni tulee, valitettavasti, vastaamaan:
”Vaikenin, koska pelkäsin itsekin joutuvani erotetuksi”.
Olen pannut merkille, sen vähäisen ajan eron, kun näillä palstoilla olen liikkunut. Jumalan Sanan ehdottomuudessa pysyvien, ja toisaalta niiden välillä, jotka luottavat vain EREHTYMÄTTÖMÄN SEURAKUNNAN neuvoihin ja sen sääntöihin ja ihmisoppeihin.
Ihmetyttää, kun lukee Seppo Lohen, 17.8.07 pitämästä iltahartaudesta, seuraavaa:
Olemmeko fariseuksia?
>>Mokomakin fariseus! Näin sanomme ihmisestä, joka mielestämme ei ole oma itsensä vaan teeskentelee, on itsekäs, omahyväinen, tekopyhä ja ulkokullattu.>Alkujaan sanalla oli myönteinen kaiku. Sana merkitsee eristäytymistä. Fariseuksilla oli kaunis tavoite: pysytellä erillään turhanpäiväisistä riennoista, elää Jumalalle ja noudattaa Hänen tahtoaan. Fariseusten joukosta nousi lahjakkaita kirjanoppineita, jotka omistivat elämänsä Pyhien Kirjoitusten tutkimiseen.
Se juutalaiskansallinen herätysliike, jonka kohtaamme evankeliumeissa farisealaisuutena, oli kuitenkin jähmettynyt kaavamaiseksi lakiuskonnoksi, kiertynyt vanhetessaan erilaisten normien ympärille. Lukuisat määräykset ja pitkät syntiluettelot pitivät sitä koossa ja tekivät siitä vahvan ja selkeän: "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa" (Kol. 2:21). Näiden rajojen vetämiseen he kuluttivat aikaansa. Nuoruudesta vanhuuteen, aamusta iltaan ihmistä seurasi erilaisten määräysten kuristava kaava. Mitään ei jätetty vapaan harkinnan varaan.>Kaiken minkä tekevät, he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin”, Jeesus sanoi.
Hänen mielestään farisealaisuus ei ollut harmitonta. Omilla säännöillään he tekivät tyhjäksi Jumalan sanan. He eivät tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan ja estivät myös muita pääsemästä sinne. Sanalla sanoen: Jeesukselle farisealaisuus näyttäytyi uskonasasioissa samalta kuin tämän päivän maanmiehelle taudin tuhoama viljapelto - pystyyn kuolleelta.>Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. (Vertaa SRK:n komentoon. Oma kommentini.) Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”. Näistä ihmisten ”käskyistä ja opeista” Paavali - entinen fariseus - lausui: ”Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä” (Kol. 2:22–23).>VAPAHTAJAMME EI KEHOTA MEITÄ SÄTTIMÄÄN FARISEUKSIA. Hänen sanojensa kärki ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään toiseen ihmiseen, ei YHTEENKÄÄN ulkopuoliseen – ei silloin eikä nyt.
>>Mitä tehdä, kun löydämme itsestämme fariseuksen?>Uudistuminen alkaa nöyrtymisestä ja nöyrtyminen itsetutkistelusta, joka tapahtuu Jumalan ehdoin. Omin keinoin farisealaisuuden ehkäiseminen ei onnistu. Itsekkyys ja omahyväisyys, tekopyhyys ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä. (Tarkoittaa ilmeisesti meistä?) On kuitenkin olemassa yksi lääke kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan: se on avoin lähde Herran Siionissa (Sak. 13:1).
Evankeliumi Jeesuksesta on Jumalan voima, joka huuhtoo kaiken oman - pahuutemme ja pyhyytemme. Se on Jumalan voima, joka kykenee siirtämään myös uskosta osattoman ”Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen” (Room. 8:21). Sen varaan saat jäädä myös tänään ja uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Amen.
Tätä tuomiota varmasti moni meistä on mielessään miettinyt, usein ehkä pelätenkin, koska olemme vajavaisia kaikessa. Synnitöntä ei meistä löydy yhtäkään. Kukaan ei siis voi kerskua sillä, että vaellus olisi aina ollut puhdasta ja tahratonta. Tapahtuu lankeemuksia, milloin vasempaan, milloin oikeaan. Onhan niin tavattoman helppo langeta jos minkälaiseen syntiin. Kiusauksethan ovat leegio.
Juttelin kerran kauan sitten erään vanhan uskovaisen miehen kanssa. Sanoin: ”Kai minunkin kiusaukset ehkä vähenevät sitten kun tulen sinun ikääsi”.
Tämä vanha, vuosikymmeniä uskon tiellä kilvoitellut, veli sanoi:
”Kuulehan rakas veli, eivät ne kiusaukset koskaan lopu, ne vain muuttavat muotoaan”.
Herää kysymys, mitä kaikki he, jotka aikoinaan vaikenivat, kun SRK:n johtomiehet meitä ”poisajettuja” muka hoitivat ja vaativat meiltä parannusta synneistä, joista emme mitään tienneet, tulevat vastaamaan viimeisellä tuomiolla, kun Herra Jeesus kysyy:
”Mitä teit näiden kiusattujen hyväksi?”
Uskoisin, että hyvin moni tulee, valitettavasti, vastaamaan:
”Vaikenin, koska pelkäsin itsekin joutuvani erotetuksi”.
Olen pannut merkille, sen vähäisen ajan eron, kun näillä palstoilla olen liikkunut. Jumalan Sanan ehdottomuudessa pysyvien, ja toisaalta niiden välillä, jotka luottavat vain EREHTYMÄTTÖMÄN SEURAKUNNAN neuvoihin ja sen sääntöihin ja ihmisoppeihin.
Ihmetyttää, kun lukee Seppo Lohen, 17.8.07 pitämästä iltahartaudesta, seuraavaa:
Olemmeko fariseuksia?
>>Mokomakin fariseus! Näin sanomme ihmisestä, joka mielestämme ei ole oma itsensä vaan teeskentelee, on itsekäs, omahyväinen, tekopyhä ja ulkokullattu.>Alkujaan sanalla oli myönteinen kaiku. Sana merkitsee eristäytymistä. Fariseuksilla oli kaunis tavoite: pysytellä erillään turhanpäiväisistä riennoista, elää Jumalalle ja noudattaa Hänen tahtoaan. Fariseusten joukosta nousi lahjakkaita kirjanoppineita, jotka omistivat elämänsä Pyhien Kirjoitusten tutkimiseen.
Se juutalaiskansallinen herätysliike, jonka kohtaamme evankeliumeissa farisealaisuutena, oli kuitenkin jähmettynyt kaavamaiseksi lakiuskonnoksi, kiertynyt vanhetessaan erilaisten normien ympärille. Lukuisat määräykset ja pitkät syntiluettelot pitivät sitä koossa ja tekivät siitä vahvan ja selkeän: "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa" (Kol. 2:21). Näiden rajojen vetämiseen he kuluttivat aikaansa. Nuoruudesta vanhuuteen, aamusta iltaan ihmistä seurasi erilaisten määräysten kuristava kaava. Mitään ei jätetty vapaan harkinnan varaan.>Kaiken minkä tekevät, he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin”, Jeesus sanoi.
Hänen mielestään farisealaisuus ei ollut harmitonta. Omilla säännöillään he tekivät tyhjäksi Jumalan sanan. He eivät tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan ja estivät myös muita pääsemästä sinne. Sanalla sanoen: Jeesukselle farisealaisuus näyttäytyi uskonasasioissa samalta kuin tämän päivän maanmiehelle taudin tuhoama viljapelto - pystyyn kuolleelta.>Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. (Vertaa SRK:n komentoon. Oma kommentini.) Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”. Näistä ihmisten ”käskyistä ja opeista” Paavali - entinen fariseus - lausui: ”Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä” (Kol. 2:22–23).>VAPAHTAJAMME EI KEHOTA MEITÄ SÄTTIMÄÄN FARISEUKSIA. Hänen sanojensa kärki ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään toiseen ihmiseen, ei YHTEENKÄÄN ulkopuoliseen – ei silloin eikä nyt.
>>Mitä tehdä, kun löydämme itsestämme fariseuksen?>Uudistuminen alkaa nöyrtymisestä ja nöyrtyminen itsetutkistelusta, joka tapahtuu Jumalan ehdoin. Omin keinoin farisealaisuuden ehkäiseminen ei onnistu. Itsekkyys ja omahyväisyys, tekopyhyys ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä. (Tarkoittaa ilmeisesti meistä?) On kuitenkin olemassa yksi lääke kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan: se on avoin lähde Herran Siionissa (Sak. 13:1).
Evankeliumi Jeesuksesta on Jumalan voima, joka huuhtoo kaiken oman - pahuutemme ja pyhyytemme. Se on Jumalan voima, joka kykenee siirtämään myös uskosta osattoman ”Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen” (Room. 8:21). Sen varaan saat jäädä myös tänään ja uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Amen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tosi hyvä tarkastelu kaikille muillekin, kun vl:ille.
Vieläkin pötkähtää päivä päivätä eteen KUNHAN JOUDUMME ISÄÖN KAVOJEN ETEEN.
Voiko todella ihmisiä enemmän pelotella antikristuksen kanssa kun tulolla olevalla lauseella. Joutua Isän eteen!!!
Et varmaan Alpo ole tarkoittanut sitä, mitä yleensä VL sillä tarkoittaa, että ollaan nokatusten Helvetin kanssa (kun ollaan nenätysten Rakkauden (Jumala) kanssa).
Miten Jumalan sanaa ja rakkautta voidaan noin raiskata, luoda pelkoa ja Jumala on Rakkaus. Vain saatana näin tekee.
Meille kristityille se on suuri ilon ja onnen päivä, jota odotamme ja juuri siihen turvaamme ja kun vielä tiedämme, ja koko elämämme kilvoitus on ollut se, että tulisipa se pian ja vieressä olisi Jeesus. Juuri tätä me ilolla odotamme ja VL siihen, kuten muutkin fundamentalistit aina sanoo, KUNHAN TULEE SE PÄIVÄ, verraten sitä suureen konkurssiin, pitkä- aikaisella heikostimenevällä yrittäjällä, vaikka tilanne on juuri eri päin.
Jos sinä Alpo odota jotain muuta päivää, kuten muutkin palstalaiset enemmän, kun juuri tätä päivää, on tilanteenne loputon, olette jo Helvetissä, ei se helvetissä olo sen kummallisempaa ole, heitäkin Jumala rakastaa, tai paremminkin myös teitä, ja yhtä paljon kun meitä, ja myös teillä on Jeesus, kuten meillä, ja jos on, olemme yhtä suurta universaalista Jumalan Valtakuntaa, Amen.
””Joudumme itse kukin, sekä elävät, kuin kuolleetkin, lopulta Herran kasvojen eteen – viimeisellä tuomiolla.””
Se tulee olla PÄÄSEMME HERRAN JALKOJEN JUUREEN, JOSSA ON JEESUS JA SANOO >>"Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa>Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: "Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen?" -- nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle> Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta
>> Mitä, mekö tuomiolle, ei vaan paratiisiin>Vieläkin pötkähtää päivä päivätä eteen KUNHAN JOUDUMME ISÄÖN KASVOJEN ETEEN.>Muistako pienenä hiekkalaatikolla, kun istuttiin varakkain, sinä vedit viivan kepillä, ja sanoit, että jos kosket viivan tälle puolelle, lähden kotiin. Toistuuko nyt tämä. Vai oli se näin? J
””En tiedä mitä vastaisin, koska vastauksesi on "hyvää päivää kirvesvartta" vastaus.”” Jos näin on, älä vastaa olenkaan, Velejäni Alpo.
””En ymmärrä sitäkään, miksi niin hanakasti otat osaa näihin VL: keskusteluihin, asioihin ja oppeihin, kun et itse ole vl. Huomaahan tekstistäsi, että olet selvä helluntalainen. ”” Tämä on oikeasti jatkoa edelliseen, se ei Alpo ole minun vika jos sinä et ymmärrä, se vain on joidenkin ihmisten kanssa sellaista ja jos siinä on rajoite, että kuuluu johonkin kirkkoon että ei saa osallistua palstalle, olet todella hukassa, ikään kuin hiekkalaatikolla. Tunnistin vain sinut ko. laatikolta, ala yhä enemmän olla varma, että se olit sinä, ja sillekään en minä voi enää mitään. Jollet ole voinut olla, niin unohda koko juttu, hiekkalaatikkoja riittää, olemme juuri nyt ainakin samalla laatikolla.
En todella halua, että tunnistat minut, siitä ei ole ainakaan apua.
Kiitos Alpo, taas kerran. Sanon vain sen nelikirjaimisen sanan: Amen. Voimia ja Jumalan siunausta sinulle.
Samalla kuitenkin haluaisin pyytää ämmältä vastausta ajatuksiisi. Hän ei välttämättä "käskien istu", olen huomannut, mutta hän on nähnyt paljon vaivaa mm. pyrkiessään puolustamaan hoitokokouksia, ja siksi hän voisi nyt reippaasti vastata. Ole hyvä ämmä!
niinkuin aina ennenkin MILLOIN LOPETAT KIRJOITTELUN TÄLLE PALSTALLE, OLET SEN ITSE LUVANNUT JOTEN PIDÄ LUPAUS.
niin sanottu ylilyönti? Jos satut muistamaan, tämä on yleinen ja kaikille avoin keskustelupalsta, ja tänne saa kirjoittaa kuka haluaa, kunhan ei palstan sääntöjä riko.
Tulitkohan sinä rikkoneeksi niitä tuossa viestissäsi?
tänne kirjoitella. Alpolla kuin kenellä tahansa.Minun viestini ei näytä tänään menevän perille , kokeilen tässä.