Hometta kodissa, yskää kehdossa
Duodecim
2003;119(20):1929
Sisäilman vaaroja koskevat tutkimukset ovat tavanneet perustua poikkileikkaus- tai tapaus-verrokkiaineistoihin. Nyt on julkaistu prospektiivinen seurantatutkimuskin (Am J Epidemiol 2003; 158:195 ja 203). Aineistoon valittiin yli 800 vastasyntynyttä lasta perheistä, joissa oli ennestään alle 11-vuotias astmaa poteva lapsi. Valinnalla pyrittiin saamaan tutkittaviksi terveitä mutta sairastumiselle alttiita imeväisiä. Seuranta kesti 12 kuukautta. Kodeissa, joissa astmaa poteva äiti oli havainnut pysyvästi hometta, oli jatkuvasti yskiviä ja vinkuen hengittäviä imeväisiä suurin piirtein kaksin verroin muihin koteihin nähden. Jos äidillä ei ollut astmaa, homekodin lapset kyllä yskivät tavallista enemmän mutta hengitys ei vinkunut. Homeen haistava nenä oli parempi vaivojen ennustaja kuin mikrobiologinen analyysi, vaikka jälkimmäiselläkin tavalla mitattuna homeen esiintyminen oli merkitsevästi yhteydessä vaivoihin. Edustavaa ja hyvää altistuksen mikrobiologista mittausmenetelmää saadaan vielä odottaa. Puu- ja kaasulämmitys olivat vain heikossa yhteydessä oireisiin. Harmia ei havaittu koituneen pölypunkki-, koira- eikä kissa-allergeeneista. Home näytti olevan tärkein oireilua aiheuttava tekijä. Mutta ei sieniä ilman sadetta eikä hometta ilman kosteutta. Vaikka on epävarmaa, kumpi on todellinen syyllinen ja millä mekanismilla oireet syntyvät, kodin pitäminen kuivana on joka tapauksessa viisasta ehkäisevää terveydenhoitoa. Kosteusvaurioita sanotaan olevan noin puolessa suomalaisista asunnoista. –KP
Duodecim
2003;119(20):1929
Sisäilman vaaroja koskevat tutkimukset ovat tavanneet perustua poikkileikkaus- tai tapaus-verrokkiaineistoihin. Nyt on julkaistu prospektiivinen seurantatutkimuskin (Am J Epidemiol 2003; 158:195 ja 203). Aineistoon valittiin yli 800 vastasyntynyttä lasta perheistä, joissa oli ennestään alle 11-vuotias astmaa poteva lapsi. Valinnalla pyrittiin saamaan tutkittaviksi terveitä mutta sairastumiselle alttiita imeväisiä. Seuranta kesti 12 kuukautta. Kodeissa, joissa astmaa poteva äiti oli havainnut pysyvästi hometta, oli jatkuvasti yskiviä ja vinkuen hengittäviä imeväisiä suurin piirtein kaksin verroin muihin koteihin nähden. Jos äidillä ei ollut astmaa, homekodin lapset kyllä yskivät tavallista enemmän mutta hengitys ei vinkunut. Homeen haistava nenä oli parempi vaivojen ennustaja kuin mikrobiologinen analyysi, vaikka jälkimmäiselläkin tavalla mitattuna homeen esiintyminen oli merkitsevästi yhteydessä vaivoihin. Edustavaa ja hyvää altistuksen mikrobiologista mittausmenetelmää saadaan vielä odottaa. Puu- ja kaasulämmitys olivat vain heikossa yhteydessä oireisiin. Harmia ei havaittu koituneen pölypunkki-, koira- eikä kissa-allergeeneista. Home näytti olevan tärkein oireilua aiheuttava tekijä. Mutta ei sieniä ilman sadetta eikä hometta ilman kosteutta. Vaikka on epävarmaa, kumpi on todellinen syyllinen ja millä mekanismilla oireet syntyvät, kodin pitäminen kuivana on joka tapauksessa viisasta ehkäisevää terveydenhoitoa. Kosteusvaurioita sanotaan olevan noin puolessa suomalaisista asunnoista. –KP
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.