Mieheni kosia minua muutama viikko sitten. Jälkeenpäin valitsimme sormukset. Minun sormukseni on kalliimpi. Mieheni mielestä on selvää, että itse maksan sen osuuden sormuksestani, joka ylittää hänen sormuksensa hinnan. Eli käytänössä minä itse maksan sormukseni, ja hän omansa. Ois ollut romanttisempaa, jos mieheni ois ostanut sormuksen minulle...Mielenkiinnosta haluaisin kuulla miten teillä muilla kihlautuneilla maksupuoli meni?
kumpi maksoi kihlat
romantikko vieläkin
234124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
idiootti. Mies maksaa, se on itsestään selvä asia.
Vain idiootti mies maksaa,se on itsestään selvä asia.
Menimme kihloihin 2002, ja kumpikin maksoi toisensa kihlasormuksen. Eli minä ostin miehelleni ja hän minulle. Mieheni sormus on perus-kultasormus, ilman mitään krumeluureja, kun taas minun sormuksessani on timantteja. Eli minun tietysti maksoi noin viisi kertaa enemmän. Silti mieheni halusi ehdottomasti maksaa sen täysin yksin, yritin kyllä kysellä että haluaisiko hän että osallistuisin, mutta ei.
Kun vuotta myöhemmin menimme naimisiin mieheni osti minulle vihkisormuksen, jälleen sellaisen jossa on timantteja. Itse hän taas ei halunnut vihkisormusta ollenkaan (perinteiseen tyyliin: miehellä vain yksi sormus). Vihkisormuksenkin mieheni maksoi kokonaan itse.
Teidän tilanteestanne on paha sanoa, kun pariskuntia on niin erilaisia. Onhan se totta kai romanttisempaa jos kihlasormus on ikään kuin lahja toiselta, eikä siitä ole itse tarvinnut maksaa edes osaa.
Noinkin minäkin aiemmin ajattelin asian, että kihlasormus on lahja toiselle..Mutta toiset ovat pihempiä..minun sormukseni oli miltei kaksi kertaa kalliimpi. Myönnän, että petyin kun joudun sormukseni itse maksamaan. Mutta toivottavasti tämä ei jätä pysyvää säröä suhteeseemme..Olen tyytyväinen, että saan sellaisen sormuksen kuin haluankin.
Heikoilla kantimilla suhde olisi, jos tuollainen jättäisi pysyvän särön. Vai vaivaisko asia tosiaan vielä 20 vuoden päästä?
Tietysti, jos tota sormuksen ostoa ajattelee laajemmalti... Eli, että se kertoo yleisesti ottaen jotain miehen luonteesta ja piheydestä yms. Vaikka kai se on jo aikaisemmin tullut ilmi.
Juu, mutta sormusta voisi tosiaan pitää lahjana. Tosin jos mies maksaa mun sormuksen, se vaikuttaa kyllä siihen millaisen valitsen. En kehtaisi kovin kallista ottaa. Ja jos ehdottomasti haluan kalliin, maksaisin kyllä osan. Tai riippuu kuinka kroisos mies on!
Heips,
Meillä tehtiin niin että minä maksoin miehen sormuksen ja hän minun. HIntaeroa ei tosin tullut kuin vajaa 100e, sillä oli molemmilla niin "kalliit". Toisella timantteja ja toisella teetätetty. Vihkisormus hankittiin vain minulle ja siitä maksettiin puolet ja puolet.
Minä maksoin mieheni kihlasormuksen ja hän maksoi minun. Vihkisormuksen mieheni maksoi kokonaan, se teetettiin ja sain itse kertoa, millaisen halusin...
Emme niin erittele sinun ja minun rahoja. Sama kai se kumpi maksaa. Itse kai ehdottaisin, että maksetaan sormukset puoliksi. Mies muistaakseni halusi maksaa mun sormuksen. Ja mä miehen. Mutta en muista loppujen lopuks miten siinä kävi. Kai mies makso molemmat. Mutta mä taas maksoin jotain muuta joten tavallaan se varmaan vaikutti munkin rahoihin...
ei ehkä kaikille? Mies maksoi molempien sormukset. Jotenkin se tuntuu paremmalta, tai ainakin jää parempi maku.
sormukset
kihlat puoliksi, molemmilla samanlainen sormus (meille se oli selviö).. Ja nyt sitten kun mentiin kesällä naimisiin, niin mies maksoi sormukseni.. yhteiset rahat meilläkin, mutta kuitenkin.
Mies ne maksoi, koska hän on töissä ja minä opiskelija, hän oli se kenen mielestä ne sormukset kuului olla ja hän ehti kaivaa kukkaron esille ensimmäisenä. Vaikka tilit on erilliset, niin on tässä yhteistä rahataloutta jo ehditty elellä, ja käytännössä se maksaa joka voi ja ehtii ensin. Minä taisin ostaa sängyn samana kesänä... ei meillä oikein lasketa.
Kihlat ostettiin puoliksi (samanlaiset sormukset)
Minä tietysti ostin sitten vaimolle vihkisormuksen ja sehän oli tietysti jo muutaman hehtaarin kalliimpaa hintaluokkaa.
Olen ehkä vähän vanhanaikainen, mutta minusta on selvää, että mies maksaa sormukset.
Nainenhan voi sitten mahdollisuuksien mukaan hankkia jotain muuta yhteistä kun on sen aika.
Voihan mies sanoa, mihin hintahaarukkaan sormukset olisi saatava, jos rahatilanne ei ole mikään niin hyvä.
Nuukailla ei noissa jutuissa pidä!
Ajattelen niin, että kun mennään kihloihin, on tarkoitus mennä myöhemmin myös naimisiin ja jakaa elämä yhdessä. Ei sitä enää silloin harmitella, jos on laittanut siihen sormukseen vähän enempi rahaa. Sitäpaitsi ihmiset on kovia katsomaan toisten sormuksia, varsinkin naiset. Jos on hieno sormus, antaa se hyvän kuvan miehestä.
Olen ehkä vähän vanhanaikainen, mutta minusta on selvää, että mies maksaa sormukset.
Nainenhan voi sitten mahdollisuuksien mukaan hankkia jotain muuta yhteistä kun on sen aika.
Voihan mies sanoa, mihin hintahaarukkaan sormukset olisi saatava, jos rahatilanne ei ole mikään niin hyvä.
Nuukailla ei noissa jutuissa pidä!
Ajattelen niin, että kun mennään kihloihin, on tarkoitus mennä myöhemmin myös naimisiin ja jakaa elämä yhdessä. Ei sitä enää silloin harmitella, jos on laittanut siihen sormukseen vähän enempi rahaa. Sitäpaitsi ihmiset on kovia katsomaan toisten sormuksia, varsinkin naiset. Jos on hieno sormus, antaa se hyvän kuvan miehestä.
Mieheni maksoi meillä kihlat. Kosi minua ihan yllättäin ja oli ostanut sormukset valmiiksi. Minulle tosin liian pienen,kun ei kokoa tiennyt enkä sormuksia muuten käytä :) mutta onneksi sai isommaksi sen vaihdettua :)
Alunperin meidän ei ollut tarkoitus ostaa kihlasormuksia ollenkaan. Mietittiin kuitenkin, että sormusten avulla tulee näppärästi ilmoitettua tutuille kihlautumisesta asiasta sen suurempaa numeroa tekemättä, kun saavat itse huomata asian. Meillä on samanlaiset sormukset, edulliset ja vaatimattomat, ja molemmat maksoivat omansa. Lupaus, jota sormus symboloi on tärkeämpi kuin sormuksen hinta ja kuka sen maksoi. Vihkisormusta en tarvitse, en oikein välitä koruista. Hääpäivän voi kaivertaa tähän samaan sormukseen kihlajaispäivän perään.
Me ostimme sormukset yhdessä,minä miehelleni ja hän minulle,se oli aivan päivänselvää edes keskustelematta asiasta.minusta tuo kuulostaa todella tyhmältä mieheltäsi,mutta tämähän vain minun mielipiteeni.
Vihkisormus ostetaan sitten yhdessä!
Mitä jos miehesi olisi valinnut sormuksen, jolla olisi ollut hintaa tuplasti sinun sormukseesi verrattuna? Olisitko itse maksanut mukisematta tuon hinnan, kun kerran näet kihlasormuksen lahjana? Kun kerran valitsitte sormukset yhdessä, olisit hyvin voinut valita edullisemmankin sormuksen, jolloin sinun ei tarvitsisi pähkäillä täällä maksupolitiikkaa. Sormushan on lopulta pelkkä hely; ei timanttisormus takaa yhtään sen parempaa tulevaisuutta suhteellenne kuin jos olisitte vaihtaneet keskenänne vanhoja luokkasormuksia.
Mieheni sormus oli kalliimpi, koska hänellä paksummat sormet. Laskettiin molempien sormusten hinnat yhteen ja summa puoliksi ja kumpikin maksoi tämän summan.Eli mieheni maksoi vähemmän kuin hänen sormuksensa maksoi ja minä siis maksoin enemmän kuin oma sormukseni maksoi.
sama homma, siis yhteishinnasta puolet. Jään sitten odottamaan vihkisormusta lahjana.. Varmaan hautaan asti, hehe.
puoliksi maksettiin....
Mielestämme ne sormukset ovat lahja toisillemme. Omani maksoi tuplana sen mitä miehen, mutta halpoja eivät olleet kumpikaan.