Täälläkin moni asuntovelallinen odottaa, että EKP ja FED joutuisivat sijoituspelureiden järjestämän rahoituskatastrofin takia pakon edessä laskemaan korkoja tai ainakin pidättäytymään koron nostosta ja toimimaan näin vastoin tarkkaan harkittuja inflaation vastaisia skenaarioitaan.
Tämä lyhyen tähtäyksen toimenpide johtaa väistämättä siihen, että nykyisen hallitun korkojen noston politiikan sijaan tullaan nopeasti tilanteeseen, jossa korot nousevat hallitsemattomasti. Mahdollista on hyvinkin, että toistuu 90-luvun alun tilanne, jolloin korot olivat yli 10 prosenttia. Siinä nujertuisi inflaatio, mutta samalla nujertuisivat monen muun lisäksi asuntovelalliset ja hintakupla kertarytinällä. Eli kaikkien kannattaa toivoa, että keinottelutalouden pelastamisen sijaan keskuspankit pitäytyvät vastuullisessa inflaation vastaisessa toiminnassaan ja korottavat korkoja maltillisesti tarpeen mukaan.
Tämä lyhyen tähtäyksen toimenpide johtaa väistämättä siihen, että nykyisen hallitun korkojen noston politiikan sijaan tullaan nopeasti tilanteeseen, jossa korot nousevat hallitsemattomasti. Mahdollista on hyvinkin, että toistuu 90-luvun alun tilanne, jolloin korot olivat yli 10 prosenttia. Siinä nujertuisi inflaatio, mutta samalla nujertuisivat monen muun lisäksi asuntovelalliset ja hintakupla kertarytinällä. Eli kaikkien kannattaa toivoa, että keinottelutalouden pelastamisen sijaan keskuspankit pitäytyvät vastuullisessa inflaation vastaisessa toiminnassaan ja korottavat korkoja maltillisesti tarpeen mukaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on pitää maltillista inflaatiota yllä. Eli kaikki toiminta suuntaa maltilliseen inflaatioon. Eikä suinkaan sen poistamiseen.
Luottokriisissä on valitettavana osapuolena myös valuutat. Jos Bernanke laskee korkoa luottokriisin aikana, katoaa luottamus dollariin. Dollarin pudotessa jo nykyään heikolta tasoltaan, nousevat Yhdysvaltojen luottokustannukset ja korkoja joudutaan nostamaan jotta valuutta elpyisi.
Pandoran laatikko on nyt avautunut luottokriisin muodossa. Seuraavaksi katsotaan mihin suuntaan dollari lähtee. Sitten tiedämme paremmin miten maailma makaa.
tupaan ja jäitä porstuaan.
Aina se inflaatio on asuntovelallisen etu.
Lainapääoma lyhenee joka kuukausi ja kun kaikki muu nousee, niin sen lainapääoman suhteellinen osuus kuluista ja tuloista pienenee. Mitä enemmän inflaatiota on kertynyt, niin se on mennyttä aikaa lainan ottohetkeen ja hyöty on jo plakkarissa, eikä sitä pois sieltä saa.
Jos vaikka korot nousee inflaation myötä, niin korkovähennyskin nousee, mutta sen hetkisen lainan nimellisarvon ja reaaliarvon suhde vaan pienenee.
Tälläiselle viimeisen asuntonsa isolla velkapääomalla hankkineella on melkeinpä sama, miten maan taloudella menee jatkossa. Asumiskulut pienenevät suhteellisesti ottaen tuloista koko ajan inflaation myötä ja lainapääoman vaikutus pienenee ja lopuksi loppuu. Ovathan asumiskustannukset aika iso osa kuluista. Kun lainan suhteellinen osuus on pienentynyt, niin asuminen on todella halpaa ja asuntovarallisuus toimii eläkepäivienkin suhteen mukavasti: omistusasuminen on paljon edullisempaa, kuin esimerkiksi vuokralaisen asuminen vastaavana aikana.
Itsekästähän tälläinen ajattelu on, mutta puhunkin nyt vain puhtaasti omista lähtökohdistani.
Kannaltani yllättävän hyviä vuosia ovat olleet asunnon arvon nostaneet vuodet ja jos nyt vielä tuosta lainasta pääsisi kuin koira veräjästä, niin voiko parempaa kuvitella?
Jos korot nyt laskevat, niin inflaatio tietenkin kiihtyy, eli koron lasku = inflaation nousu.
Talouden mentyä kuralle ja ajauduttua lamaan voivat äärimmäisen kova korko, työpaikan menetys tai palkan alennus, räjähtäneet kiinteistön hoitokulut ja asuntosi arvon romahtaminen olla sinullekin kipeä paikka.Pahimmassa tapauksessa porstuassasi tekee lumitöitä joku toinen.
Hyvä aika on tehnyt jo tehtävänsä.
Isossa omakotitalossa asutaan pienen neukkukuution vuokran hinnalla ja kulut vain pienenee entisestään.
ryyppään itseni hengiltä, jolloin ei tee kipeää lainkaan.
kannalta, jos pystytään pitämään oma pesä puhtaana ja meidän talouskasvumme olisi suurempana kuin ongelmamaiden.
Silloin isojen maiden ongelmien vuoksi korot pysyvät alhaalla ja meidän oloamme eivät ongelmat vaivaisi, kuin ehkä välillisesti. Silloin inflaatio pitää reaalikoron pienenä, ehkäpä jopa negatiivisena.
Aivan kuin Saksan tilanne 2000-luvun alussa, niin samaa voi vaikuttaa nyt U.S.A:sta.
Onneksi Kiina, Intia, Euroalue ja Venäjä kasvavat, eikä ollakaan enään niin kiinni USA:n taloudessa. Samalla öljyn ostohinta pysyisi vähän alempana, koska öljyjän on sidottu dollariin.