Homo- ja lesbomaailmassa kaapista ulos tuleminen vanhemmille ja ystäville (tai sen harkitseminen)on ennemmin tai myöhemmin ajankohtaista. Mitenkäs me bisset? Varsinkin jos on suhteessa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa?
Minun vanhempani tietävät että ystäväpiiriini kuuluu paljon sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, mutta lopun olen jättänyt heidän mielikuvituksen varaan. Ajattelen niin, että loppujen lopuksi sukupuolielämäni on sellainen asia joka kuuluu todella harvalle ihmiselle. Siis minulle itselleni, niille joiden kanssa seksiä harrastan, sekä poikkeustapauksessa ehkä gynegologilleni. Mieluiten tietysti ei hänellekään... :P
Minun vanhempani tietävät että ystäväpiiriini kuuluu paljon sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, mutta lopun olen jättänyt heidän mielikuvituksen varaan. Ajattelen niin, että loppujen lopuksi sukupuolielämäni on sellainen asia joka kuuluu todella harvalle ihmiselle. Siis minulle itselleni, niille joiden kanssa seksiä harrastan, sekä poikkeustapauksessa ehkä gynegologilleni. Mieluiten tietysti ei hänellekään... :P
Vastaukset 2
Vanhimmat
...en ole alkanut seksuaalisuudestani pahemmin toitottelemaan. Jos satun löytämään mukavan tyttöystävän, kerron kotiväelle sitten että näin asia on. En millään muotoa häpeile itseäni ja seksuaalisuuttani, mutten viitsi ottaa asiaa jauhettavaksi turhan päiten. Puhutaan sitten kun (toivon mukaan!)puhuttavaa on.
En ole itsekään vielä täysin varma suuntautumisistani, ja siten en katso aiheellisesti informoida sukulaisia tai tuttuja tästä aiheesta. Lisäksi vähänkin bi-seksuaalisia taipumuksia osoittaessaan/kertoessaan tilanteesta, joutuu yleensä vasten tahtoaan määritellyksi taas yhdeksi niistä "teinibisareista", jotka pääsevät estoistaan siiderihuuruissa, mutta kammoksuvat kuitenkin oikeita suhteita.
Yritä siinä sitten olla uskottava. Kun suuntakin on minne sattuu ;)