Olen ihastunut itseäni nuorempaan kundiin. Olen täysi ikäinen, hän ei. Mitä mieltä olette ja mitä ihmettä teen? Näen häntä koulussa viikottain, mutta en uskalla sanoa mitään... En ole tod. ujo, vaan pelkään jonkun huomaavan tunteeni. Tämä kundi on tullut luokseni juttelemaan, mutta kai kaverina... Miten näin voi käydä!!! Nyt kaipaan neuvoja ja kipeästi!
Ihastuin nuorempaan poikaan...
Iitu
22896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos oikeesti oot kiinnostunu niin älä anna toisten mielipiteiden vaikuttaa..Henkinen ikä on paljon tärkeämpi kuin fyysinen..Sama juttu itelläni..Rohkeesti vaan puhumaan, tuskin tulee pahemmin sanomista paitsi sellaisilta ihmisiltä joilla ei itsellä ole elämää..ne voi jättää omaan arvoonsa :)
Kumpa muhunkin ihastuisi joku vähän vanhempi tytteli. Näihin varhais-teineihin on NIIN kyllästynyt. Miksi pitää pihtailla...? Eikä näillä ole edes muotoja. Ketä kiinnostaa vain jee-jee käsikädessä kävely ja halailu? vastaus: heppa-ikäisiä tytskeleitä. Ei.
niillä nuoremmilla on rinnat ja muodot ihan hyvät, mitä mä oon nähny 8)
no miks teijän pitää aina kattoo likoissa VAAN rintoja ja persettä??? yleensä likoilla on jotai myös ulkokuoren sisäpuolella... toisin kuin jätkillä... vai oonko kenties väärässä likkojen suhteen????
mutta entä se ikä, kattooko kukaan kieroon jos seurustelen ei-täysi-ikäisen kanssa????? ja voiko se poika koskaan kiinnostua musta kun olen vanhempi?
Tiedän tunteesi, itse tapasin tämmösen sulosen kaverin baarissa ja kävi sitten ilmi että hän oli siellä kaverin papereilla, no joka tapauksessa juttu luisti ja kiinnostuin kyllä ja hänkin kovasti minusta. Pelottaa ryhtyä mihinkään kovin vakavaan kun itsellä kuitenkin jo monta suhdetta takana ja vaikka mitä, kaipais jotain vähän vakavempaa kun vaan nuorta kesämiestä. Myös ajatus että itse olisi se kypsempi ja vanhempi siinä suhteessa, se on jotenkin outoa? Sitten tietysti mietityttää muiden ajatukset, mutta eniten varmasti että sydän särkyy puolin tai toisin?
Ilmottelehan miten homma rupee sulla toimimaan, itse yritän tutkiskella omia tunteitani ennen kuin rupean hutkimaan.
Jos pelkäät sydämesi särkyvän, niin eikös se ole joka suhteessa mahdollista? Sä sentään tiedät että se jätkä on kiinnostunu, mutta mulla se on toistaiseksi yksi puolista... Ei sulla ois vinkkejä, mistä tietää onko kundi kiinnostunut? Mulla alkaa kohta aika käydä vähiin, kun koulu loppuu, mut tänään näen sen söpöliinin!
Niin että mistä tietää että kundi on kiinnostunut..
Noh kai sen siitä katseesta näkee, ja siitä että juttu luistaa ja se sillai pyrkii olemaan sun lähelläs, tiedäkkö? Joskus se vaan hengaa siinä vieressä ilman mitään "syytä"
No okei.. mä sain kuulla tän ihmisen ystävältä että tämä herra oli minusta kovasti puhellut, se nyt on sitten ihan selvä nakki.
Mut rohkaisehan mielesi ja mene heittämään jotain läppää sille, jotain sellasta arkista mut kuitenkin vähän flirttailevaa.
juttelin tänään sen kanssa, itse asiassa se tuli mun luo...? mut sit sen kaverit tuli ja mun kans eikä enää juteltu =(, en enää nää sitä ja on jo nyt ikävä...
No voi ei, aina noi kaverit tulee sotkee..
Mut ei hätää..kyl sä viel sen näät
Heti kun jossain bongaat niin hyppäät syliin ja pyyät kahville.. jos et nää sitä lähi aikoina niin hankippa vaikka sen numero jostain ja pirautat, se olis varmaan aika ilonen!
Eli kiinnostuin ite 22v gimmasta, tietenkään en mitään tehny asialle ku vasta (tosin enää viikkoja) 17 oon. Kävikin niin että se oli molemminpuolista, jota en ikinä olis todeksi uskonu.Iski suorastaan ku lekalla päähän ku se siitä mulle kerto. Mutta lopulta uskoin kun se ei jääny vaan sanoihin, jne.. ikävä puoli hommassa on se että minkäälainen suhde ei oo mahdollinen, meistä itsestä riippumattomista syistä. Eipä tosta mitään apua sulle oo mutta kerroinpahan nyt silti
kyllähän tosta apua oli, luulin olevani harvinainen tapaus... harmi ettette ole yhdessä
mul on melkee sama juttu... mut en oo täys ikänen... oon kasilla... ja "rakastan" seiska luokkalaista jätkää ihan sairaasti... oon tykänny siitä koko tän lukuvuoden... :) se tietää et mä tykkään siitä... ja mä oon soittanu sille ja se mulle ja ollaan myös tekstailtu... :) sun kannattaa vaikka hommata sen numba jos ei vielä oo ja sitä kautta kertoo tuntees... en tiiä auttaaks se ton ikäsenä... mut mä ainaki tein sillee ja ollaan kavereita sen jätkän kaa... kannattaa kokeilla... :) ja oonnee!!! :)
on mulla numero, mut en tiedä onko viisasta ilmoittaa tunteistaan... se kertoo kuitenkin kavereilleen ja sit on nolo...
Et usko, kuinka ihanan helpottavaa oli löytää viestisi. Olen itse samassa tilanteessa, korviani myöten ihastunut itseäni nuorempaan (2v). Joka toinen ilta itken, kun en häntä enää kohta näe - en välttämättä enää koskaan (hän kun ei varmaankaan jatka samaan lukioon, jossa olen, ya:n yhteydessä) :( Kamalaa tässä on se, etten tajua, miten menin ihastumaan häneen. Jätkä osoitti päivänselvää kiinnostusta tosi pitkään, mutta itse torjuin hänen katseensa aina. Sitten vaan joku naksahti mulla kohdalleen, mutta vähän aikaa tuon jälkeen tajusin, ettei jätkä enää olekaan kiinnostunut. Tässä sitten välillä on vaihdettu katseita, sitten taas ei mitään (hänen puoleltaan). Varmasti menee taas alkukesä miettiessä tätä tyyppiä.
Mut raastaa rikki, että toinen on välinpitämätön, ja taas toisena hetkenä kiinnostuneen oloinen. En tiedä, onko hän tajunnut kiinnostukseni, tuskin. Vaikka olen todella ihastunut, niin jotenkin vaan aina hänet kohdatessani tulee tunne, ettei tästä tule mitään, mä en pysty tähän. Kavereiden ennakkoluulot pelottavat, ja en niiden takia pystynyt ajoissa edes katsomaan tuota poikaa silmiin. Se olisi voinut olla tarpeeksi. En voi olla muistelematta niitä katseita, mitä olen häneltä saanut. Pidän hänen käytöksestään, pidän ulkonäöstä, pidän monesta seikasta. Mutta kaiken tajusin vasta kun oli liian myöhäistä...
"Mikset voi vain ymmärtää, että rakastan?"
kun tajusin ihastuneeni, kaverit sanoi että se oli selvästi musta kiinnostunu... vaan eipä taida olla enää, liikkuu aika tiiviisti luookakaverinsa kanssa, joka on muija... äsken katsottiin toisiamme ja menin aivan punasex! mahtaa se ihmetellä mitä mä oikeen meinaan, mut huomenna nähdään viimeisen kerran ja sit ollaan näkemättä koko kesä... mitenköhän pääsisi ihastumisesta mahdollisimman kivuttomasti?
Niinpä, sen kun tietäisi, miten siitä pääsee kivuttomasti. Uskomatonta, mutta tuntuu, että ajattelemme tosi samanlaisesti, mietin aivan samoja kysymyksiä kuin sinäkin. Toimin samoin, ja ongelmakin on sama. En olisi uskonut,että kohtalotovereitakin löytyy.
Tämä oma ihastukseni myöskin jokin aika sitten liikkui luokallaan olevan likan kanssa, mutta ei enää. En usko että seurustelee (en kai halua edes uskoa), mutta kiinnostus on sammunut. Tässä on nyt tasan kolme päivää, jolloin näen ihastukseni. Jatkoa tuntuu kamalalta ajatella. Kai sitä täytyisi vaan yrittää osoittaa toiselle, mitä tuntee (hymyillä?). Loppujen lopuksi, mitä menetettävää tässä enää on? Kaikki on kuitenkin kohta ohi...
(pistän tekstin uudestaan, kun koneeni ei sitä näytä listassa. Pahoittelut, jos tulee kahteen kertaan, vika saattaa olla koneessani.)
Niinpä, sen kun tietäisi, miten siitä pääsee kivuttomasti. Uskomatonta, mutta tuntuu, että ajattelemme tosi samanlaisesti, mietin aivan samoja kysymyksiä kuin sinäkin. Toimin samoin, ja ongelmakin on sama. En olisi uskonut,että kohtalotovereitakin löytyy.
Tämä oma ihastukseni myöskin jokin aika sitten liikkui luokallaan olevan likan kanssa, mutta ei enää. En usko että seurustelee (en kai halua edes uskoa), mutta kiinnostus on sammunut. Tässä on nyt tasan kolme päivää, jolloin näen ihastukseni. Jatkoa tuntuu kamalalta ajatella. Kai sitä täytyisi vaan yrittää osoittaa toiselle, mitä tuntee (hymyillä?). Loppujen lopuksi, mitä menetettävää tässä enää on? Kaikki on kuitenkin kohta ohi...
kesäloma alkaa ja tänään oli viiminen päivä kun näin hänet.. masentaa, mutta elämä jatkukoon, ehkä löydän jonkun toisen, niin mahdottomalta kuin se nyt tuntuukin...
.. että edes sinulla olisi käynyt hyvä tuuri. Mulla on tosiaan vielä noi kaksi päivää aikaa, mutta ne ovat niin pian ohi :( Tänäänkään en edes koko ihmistä nähnyt, en edes vilausta. Tuntuu, että näen kaikki muut samalla luokalla olevat jatkuvasti, mutten häntä, jonka tahtoisin nähdä... Toisaalta tää nyt kertoo varmaankin siitä, ettei häntä enää kiinnosta. Toisaalta, mistä tiedän, oliko hän edes koulussa...
Mä tiedän, ihastun aina liian syvästi, en osaa irrottaa. Vielä en pysty edes ajattelemaan viimistä päivää, kun kävelen ulos koulun ovesta, ja tiedän, että en enää häntä näe. Mun tunteeni säilyvät, valitettavasti :( En voi vain ihastua toiseen - en, ennen kuin unohdan. Ja unohtaminen vie aikaa...
Et usko, kuinka ihanan helpottavaa oli löytää viestisi. Olen itse samassa tilanteessa, korviani myöten ihastunut itseäni nuorempaan (2v). Joka toinen ilta itken, kun en häntä enää kohta näe - en välttämättä enää koskaan (hän kun ei varmaankaan jatka samaan lukioon, jossa olen, ya:n yhteydessä) :( Kamalaa tässä on se, etten tajua, miten menin ihastumaan häneen. Jätkä osoitti päivänselvää kiinnostusta tosi pitkään, mutta itse torjuin hänen katseensa aina. Sitten vaan joku naksahti mulla kohdalleen, mutta vähän aikaa tuon jälkeen tajusin, ettei jätkä enää olekaan kiinnostunut. Tässä sitten välillä on vaihdettu katseita, sitten taas ei mitään (hänen puoleltaan). Varmasti menee taas alkukesä miettiessä tätä tyyppiä.
Mut raastaa rikki, että toinen on välinpitämätön, ja taas toisena hetkenä kiinnostuneen oloinen. En tiedä, onko hän tajunnut kiinnostukseni, tuskin. Vaikka olen todella ihastunut, niin jotenkin vaan aina hänet kohdatessani tulee tunne, ettei tästä tule mitään, mä en pysty tähän. Kavereiden ennakkoluulot pelottavat, ja en niiden takia pystynyt ajoissa edes katsomaan tuota poikaa silmiin. Se olisi voinut olla tarpeeksi. En voi olla muistelematta niitä katseita, mitä olen häneltä saanut. Pidän hänen käytöksestään, pidän ulkonäöstä, pidän monesta seikasta. Mutta kaiken tajusin vasta kun oli liian myöhäistä...
"Mikset voi vain ymmärtää, että rakastan?"
onnistuu.....Omasta kokemuksesta oon nytten neljä vuotte seursutellut ja asunut yhdessä (2v) mua melki 2v.nuoremman miehen kanssa, kyllä molemmat ollaan jo täys ikäsiä (mä 21 ja mieheni vasta 19v). eli kyllä onnistuu ihan hyvin ja tiedän useita tapauksia jossa mies tykkää hieman vanhemmista naisista!!!