Mikä on vikana ? En pysty sitä sanoin kertomaan, että miksi minusta on alkanut tuntumaan, että työtön perheellinen on yht` äkkiä nolla?
Olen synnyttänyt ja kasvattanut neljä lasta. Olen ylpeä heistä. He ovat tasapainoisia ja onnellisia lapsia. Ongelma on se, että minusta tuntuu kuin minusta ei olisi enään mihinkään. Yhteiskunta on pulauttanut minut alas ja ulos työelämästä. Mitä voisin tehdä?
Olen synnyttänyt ja kasvattanut neljä lasta. Olen ylpeä heistä. He ovat tasapainoisia ja onnellisia lapsia. Ongelma on se, että minusta tuntuu kuin minusta ei olisi enään mihinkään. Yhteiskunta on pulauttanut minut alas ja ulos työelämästä. Mitä voisin tehdä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
se vika ole,vaan täsä meidän kauniiden ja rohkeiden maailmassa.
Valitettavasti nyt pitää olla parikymppinen,kokemusta silti saman verran.
Hyvännäköinen,pomoa nöyristelevä,vielä pahempi,jos sattuu nais-pomo.
Ei muuta,kun tuulta päin ja muista kehua itseäsi joka haastattelussa,että kyllä se siitä.
Työtön on yhteiskunnan uhri. Äiti joka on hoitanut lapsensa kotona ei tienaa edes eläkettä. Missä siis vika yhteiskunnassa. Tänä päivänä arvostetaan uraäitejä, jotka synnyttävät lapsen/t ja kuskaavat heti pienenä ne päiväkotiin. Lapsi ei ehdi kokea kodinrauhaa ja rakkautta.
Olet tehnyt oman uran kotona ja palkaksi saanut tasapainoiset lapset. Se onni seuraa sinua loppuelämän. Nyt ilmeisesti pyrit työelämään takaisin. Tulet huomaamaan, että tie on pitkä ja raskas. Voimia ja sinniä sinulle.
Sinusta nyt tuntuu vain siltä. Olet tehnyt yhden vaiheen elämässä, synnyttänyt ja kasvattanut. Nyt alkaa uusi vaihe elämässäsi ja vie aikaa totutella siihen. Mene rohkeasti juttelemaan työvoimaneuvojien luokse ja miettikää yhdessä vaihtoehtoja. Tsemppiä!
kyllä tässä tehokkaassa ja työkeskeisessä ympäristössä tuntee välillä olevansa "ei mitään", aina on joku jota niin hirveästi tuntuu jonkun toisen työttömyys rassaavan, enpä sitten tiedä onko se nyt sitten sitä fiksuutta vai menestyvatkö muiden asiosta kiinnostuneet yleensäkin paremmin työelämässä?
Kannattas harkita kun kehuu omia pentuja, kun itekkäkin on itse tunto nolla. Näkeehän nuita tasapainosia ja onnellisia lapsia riehuvan tuolla kylillä joka viikon loppu.
Mielestäni itsetunnon puute tulee parhaiten esiin siinä että pitää ruveta mollaamaan muita.Onko jäänyt joku asia painamaan omissa tekemisissä tai tekemättä jättämisissä...
Voi, kulta pieni oletko noussut väärällä jalalla? Kuka semmoista väittää, että itsetunto nolla. Ehei, kyllä lapset tuovat niin paljon iloa,valoa ja rakkautta, että työ tekijäänsä kiittää.
Tämä yhteiskunta on vain sellainen, ettei arvosta suurta "työnraatajaa" elämän hedelmää eli kotiäitiä.
Valitettavasti on totta, että jotkut nuoret hilluvat kylillä yömyöhään kaljan ja tupakan voimin. Olisivatko he juuri niitä päiväkotilapsia, joille vanhemmilla ei ollut aikaa ei rakkautta.
Minun lapsilla ei ainakaan ole tarvetta eikä halua lähtä kylille, joten aihetta on kehuunkin. Lapsen silmistä kun loistaa ilo, lämpö ja onni niin mikä sen mukavampaa äidille. Tiedät, että olet onnistunut jossain. Kumpa vain yhteiskuntakin sen huomaisi.
Älä huoli, kyllä minä töitä löydän joskus. Olenhan niin vahva, että kykenin kasvattamaan omat lapsenikin oikealle tielle.