En tiedä nyt menikö oikealle palstalle tai jotain, mutta en löytänyt sopivampaakaan, mutta viime aikoina itseäni on alkanut vaivaamaan mitä teen elämälläni ? Olen aina liikkunut ja urheillut varmaan liikaakin, etten ole joutunut miettimään mtn tälläaisi, on tuntunut aina aivanko elämäni tarkoitus on vain urheilla.Yksi kerta ihan kesken reenin aivan ku tyhjästä tuli päähän iso kysymys merkki ??? mitä teen elämälläni. Eihän elämä ole vain työtäkään ja enkä ole pyrkimässä huippu urheilijaksi ja eihän sekään olisi elämään ? ekaa kertaa elämässä tuntuu aivan ku olisin aivan hukassa, etten tiedä mitä oikein tehdä. Siis tiedän missä fyysinen sijaintini on ja tiedän, että käyn ammattikoulun loppuun ja sitte varmaan armeijan, mutta mitä sitte ? tai mitä nyt vapaalla ajalla ? elämä on silti ainut tilaisuus tehdä kaikki ja kun se on silti niin lyhytkin vielä, kun ei kuoleman jälkeistä elämääkään ole olemassa (minun mielipide vain). Olen 17 ja kohta 18 täytän ja näin hukassa... pelottavaa :D. Tuntuu, että kaikki itseni ikäisten elämän tarkoitus on juoda aivonsa piloille, mutta kun itse en niin kauheasti silti välitä juomisesta (join kesäloman aika 3:sti ja nekin kaikki oli sukujuhlissa ja koulun alottua juonut 5 kaljaa :D) Tämä kyllä tuntuu aivan typereltä "vaivalta" mutta kun se pyörii vain päässä koko ajan ja ei kiitos nyt sitten tämän tyylisiä viestejä: "mitä nää valitat ei sulla ole mtn ongelmia" tai jtn tollasia...Haluaisin nyt vain mietteitä ja jos joku haluaa esim. kertoa mitä on ajatellut tehdä elämällään ? Onhan tämmöiset perus asiat aivan selviä, että pitää hauskaa kavereitten, sisarusten kanssa ja ehkä matkustella, mutta mitä muuta ? Oon varmaan menossa sekasin :D . kiitoksia järkevistä mietteistä jo näin etukäteen.
hukassa......-
urheilija/ ??
4279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mietinkö asioita liian monimutkikkaisesti... Välillä kun mietin asiaa nii tulee lievä ahdistus, mutta ei kyllä mitenkään paha...Pärjäilkäähän kaikki ja ottakaa rennosti...anteeksi näin kauhea avautuminen, mutta tekee välillä hyvää kirjottaa mietteitä. jos joku tietäisi sopivamman paikan mihin voi kirjotella saa pistää linkkiä...
ei yrittää koko aikaa hallita sitä.
Anna tulevaisuuden tulla itekseen, jos sulla on opiskelupaikka valmiina. Opiskele aikasi, käy intti, sen jälkeen onkin työpaikan etsintä.
Eikös nykyään koulutettu nuori saa työtä mukavasti?
Olet haluttua työvoimaa, nuoruus on valtti!
Ole kohtuullinen itseäsi kohtaan: älä vaadi liikoija. Pidä pää pystyssä, hanki omat käsityksesi asioista( mutta ole tarpeen tullen valmis tinkimään omistasi),
nauti palkkatuloista, nauti vapaudesta, älä tee pahoja mokia, pidä kantti kunnossa.
Kyllä se siitä.
Elämällä on vaikka mitä annettavaa. Ole utelias...
Olen pian 23 vuotias tyttö, ja myös hukassa sen suhteen, mitä tekisi elämällään. En tiedä mitä haluan. Valmistun kyllä pian, mutta tutkinnollani ei ole paljon mahdollisuuksia töitä saada. Eli pitää etsiä sitten semmosia töitä, mihin ei tarvita mitään koulutusta. Enkä yhtään tiedä, mitä haluaisin tehdä työkseni. Enkä tiedä muutenkaan, mitä tekisi. En tunnu saavan iloa oikein mistään. Mua vaivaa se, että miten sais merkitystä elämälleen, kun kaikki tuntuu niin vaivalloiselta ja merkityksettömältä, turhalta. Kun olis ees jotain konkreettisempia haaveita kuin, että "olisipa onnellinen". Vaikea pyrkiä mihinkään, kun ei tiedä, mihin tulisi pyrkiä..
Kiitoksia tuosta edellisestä viestistä. Auttoi jo hyvin mieltäni :). Valitettavasti itsestäni ei ole jakamaan neuvoja tähän aiheeseen :(. Paitsi kun semmoinen, että kerkeäthän käydä vieläki ammatin lukemassa ? ei läheskään liian myöhäistä. Siskon mies luki itselleen varsinaisen ammatinsa n.25 vuotiaana.