Osaako, joku sanoa, millainen yo-todistus pitäisi olla, että pääsee kiintiöön 1B, eli alkupisteet & valintakoe?
En ole varma laskutavasta, mutta Helsingissä oli viime vuonna seuraavat rajat:
Alkupisteet & Valintakoe 93.94
Pelkkä valintakoe 54.32
Voidaanko tässä päätellä, että jos vähennetään:
93.94 - 54.32 = 39.62
Että alkupisteitä pitäisi olla melkein 40, jotta ko. kiintiöön mahtuisi?? Tämähän tarkoittaa suurin piirtein sitä, että 4 x E ja 1 x L pitkä matikka ei auta mitään?
Osaako joku sanoa, onko tämä laskutapa oikein ja voidaanko tästä vetää mitään johtopäätöksiä?
En ole varma laskutavasta, mutta Helsingissä oli viime vuonna seuraavat rajat:
Alkupisteet & Valintakoe 93.94
Pelkkä valintakoe 54.32
Voidaanko tässä päätellä, että jos vähennetään:
93.94 - 54.32 = 39.62
Että alkupisteitä pitäisi olla melkein 40, jotta ko. kiintiöön mahtuisi?? Tämähän tarkoittaa suurin piirtein sitä, että 4 x E ja 1 x L pitkä matikka ei auta mitään?
Osaako joku sanoa, onko tämä laskutapa oikein ja voidaanko tästä vetää mitään johtopäätöksiä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Voitaisko vetää sellanen johtopäätös että kuudella laudaturilla sisäänmenneet ("mähaluunstatusalalle"- lääkärinalut) ovat olleet pääsykokeissa melkosen torpedoja verrattuna hyvin prepanneisiin approbatur - "asenne/kutsumus" - lääkärinalkuihin nähden? :)
Päinvastoin, kuudella laudaturilla ei pääse lääkikseen, ellei viitsi lukea pääsykokeeseen. Opettele tulkitsemaan paremmin faktoja. Lääkikseen on olemassa kaksi kiintiötä. Toisessa otetaan huomioon pelkkä pääsykoe, toisessa pääsykoe ja ylioppilastodistus. Ei ole mitään ylioppilastodistuskiintiötä.
Hyvin hoidetuilla ylioppilaspapereilla pääsee sluibailemalla sisään moneen paikkaan. En minä mistään ylioppilastodistuskiintiöstä puhunut, fakta vaan on että jos on osannut miellyttää yo-lautakunnan sensoreita, ei tarvitse niin paljon todistella olevansa oikeasti pätevä ja motivoitunut sille alalle mille hakee. ;) Veikkaanpa että lääkiksessäkin, jos olisi olemassa *vain* pääsykoekiintiö, jäisi aika moni lukiossa pärjännyt ruikuttamaan rannalle verrattuna niihin rystyset valkosena kokeisiin päntänneisiin tyyppeihin, jotka tietävät joutuvansa tekemään töitä tavoitteensa eteen.
Haluaisin huomauttaa, että kaikki kuuden ällän tyypit eivät lähde lääkikseen hakemaan statusalaa. Joku saattaa olla ensin päättänyt, että haluaa lääkikseen, ja tekee sen takia lukiossa niin paljon töitä että saa ne 6 ällää.
Ehkäpä suurimmalla osalla A-rivistön kirjoittajia ei ole edellytyksiä lääkisopiskeluun, vaikka kutsumusta löytyisi tuutin täydeltä?
No enpä tiedä...
Käytännössä lääkiksen sisäänpääsykokeen selvittää sisälukutaidolla ja hyvillä perslihaksilla; edellinen pitäisi olla kaikilla suomalaisilla ja jälkimmäistä löytyy eniten sisukkailta ja motivoituneilta. Matemaattisen lahjakkuuden vaatimushan jää suunnilleen jako- ja kertolaskun tasolle, biologian puolesta asioita pitää osata pikkusen ulkoa. Ei ole mikään mahdoton asia vähän tyhmemmällekään. 6 ällää kertoo henkilön soveltuvuudesta lääkäriksi aika vähän, vaikka joku olisikin tämän saavutuksen eteen nähnyt vaivaa.
Toki, mutta jos joku saa 6 aata, eikö se kerro myös siitä, että ei ole ollut motivaatiota/sitkeyttä lukea lukiossa > tuskin sitä pääsykokeissakaan löytyy?
Eihän kyse ollut ihmisen soveltuvuudesta/soveltumattomuudesta lääkäriksi vaan siitä, hakeeko lääkikseen 'oikein' perustein.
...kun nyt luet parissa viikossa kirjekurssilla sairaanhoitajaksi ja pääset Turun yliopistoon lääkärihoitsulinjalle ehkä n. 50 pistettä alemmalla koetuloksella kuin normaalilinjalle. :)
Lääkikseen pääsee puolet hakijoista tuolla yhteispistelaskutavalla. Homma toimii niin, että ensin katsotaan kaikkien hakijoiden yhteispisteet ja näistä täytetään se 50 prosenttia paikoista. Sitten loppujen kohdalta YO-pisteet jätetään pois ja pelkän pääsykokeen pisteiden perusteella valitaan loput 50 prosenttia.
Niiden joukosta, jotka pääsee yhteispistekiintiöön monet on saaneet siis huonommin alkupisteitä kuin toi laskemasi melkein 40. Heillä pääsykokeesta on tullut niin hyvät pisteet, että olisivat päässeet pelkänkin pääsykokeen perusteella. Koska valituksi tullaan vain yhdessä kiintiössä, heidät on merkitty tuohon yhteispistekiintiöön.
Esimerkki: Viime vuoden valinnassa hakijan alkupisteet ovat 35. pääsykokeessa hän saa 59 pistettä eli yhteensä 94. Tuolloin hänet valitaan yhteispistekiintiössä, vaikka pääsisi myös pelkän pääsykokeen perusteella.
Tämä laskelma on tehty noiden viimevuotisten rajojen perusteella, yhteispisteraja 93,94 ja pelkkä valintakoe 54,32.
Päättelyni on tehty muiden tiedekuntien perusteella, Helsingissä moniin tiedekuntiin on samantapainen kiintiösysteemi kuin lääkiksessä. Omassa tiedekunnassani melkein kaikki ne jotka ovat päässeet yhteispisteillä olisivat päässeet pääsykoemenestyksensä perusteella myös pelkän pääsykokeen perusteella. Eli tärkeintä on joka tapauksessa pääsykoemenestys, oli paperit millaiset hyvänsä.
Kiitos vastauksestasi. Ymmärrän toki, että pääsykoe ratkaisee kaiken. Hain kuitenkin kysymykselläni sitä, että onko niistä yo-papereista ylipäätänsä mitään hyötyä? Omat YO-tulokset tuli eilen ja tuloksena oli 2x L ja 3x E (kaikki pitkä oppimäärä). Tällöin saisin alkupisteitä 39 2 = 41.
Olemme kavereiden, jotka hakivat jo viime vuonna, spekuloineet, että jos viime vuoden kokeessa teki 40p edestä virheitä, niin pääsi vielä läpi (Helsinkiin siis). Nyt vaan olis kiva tietää, että jos kokeen jälkeen, kun käyn katsomassa vastaukset, totean, että minulla on 45-50p (Olettaen että kokonaispistemäärä sama kuin viime vuonna)edestä virheitä, niin heitänkö jo toivon pois vai voinko luottaa, että hyvillä yo-papereillani olisi jotain merkitystä??
Esim. Jos saa alkupisteitä 39 niin oletetaan, että se on juuri siinä rajalla, onko siitä mitään hyötyä vai ei. Saan 41 alkupistettä, eli voin tehdä skaalattujen pisteiden mukaan 2 pistettä enemmän virheitä, mikä koepisteissä tekee (Oletetaan, että paras on saanu täydet pisteet):
2 x 163 / 72 = 4,5p.
Tämä tekee jo puoli tehtävää... Okei, ehkä tämä on turhaa spekulointia ja laskeskelua, kun koetta ei ole vielä tehty, mutta lähinnä halusin tietää, voiko ko. tavalla laskea ja onko yo-papereista edes mitään hyötyä.
Olet ilmeisesti tämän kevään ylioppilas. Tuolloinhan saat 4 pistettä lisää pelkästään siitä. Eli lähtöpisteesi olisivat 45.
Jos pisterajat ovat suunnilleen viimevuotiset, hyödyt todella paljon YO-pisteistäsi. Voisit saada siis yli viisi pistettä vähemmän pääsykokeesta kuin pääsykoekiintiöllä hakevien pitää saada ja silti ylittäisit riman. Eli vataus on kyllä, paperisi hyödyttävät sinua todella paljon. Kannattaa yrittää täysillä tänä keväänä, jolloin hyödyt siitä että olet kevään ylioppilas.
Olin esittelemässä Helsingin yliopistoa eräissä lukioissa tänä keväänä ja mukana ollut lääkisläinen muistutti abeja siitä, että kannattaa hyväksikäyttää ne neljä lisäpistettä, ne voi ratkaista paljon.
Kyllä, olen kevään ylioppilas, mutta huomaa, että ne 4 lisäpistettä saa sinne koepisteisiin, ei skaalattuihin eli alkupisteisiin!
Kuten edellisessä tehtävässä laskin, niin 2:lla ALKUPISTEELLÄ saa tehdä kokeessa 4,5 KOEPISTETTÄ väärin.. Eli siis näillä on iso ero. Näin ollen saan alkupisteitä "vaan" 41.
Eli siis alunperin kysymys oli, että hyödynkö noista 41:stä pisteestä vähän vai paljon?
Hups, sori erehdys, sekoitin nyt ton asian oman tiedekuntani lakumenettelyyn. Joka tapauksessa ne neljä pistettä hyödyttää pääsykoepisteissä merkittävästi.
Kysyit onko noista 41 alkupisteestä sanottavaa hyötyä. Vastaus on edelleen että kyllä. Jos katsoo viime vuoden rajoja, voisit saada yli 2 pistettä vähemmän kuin mitä on pääsykoekiintiön alin pisteraja ja silti pääsisit sisään.
Kaksi pistettä voi tuntua vähältä, mutta sillä on yllättävän suuri merkitys, sillä juuri sisäänpääsyrajan molemmin puolin on kymmeniä hakijoita muutaman pisteen sisällä. Lääkiksen osalla erot hyvien hakijoiden välillä on aika marginaalisia. Piste suuntaan tai toiseen vaikuttaa hakijoiden keskinäiseen järjestykseen todella paljon.
Sinun kannattaa lähteä yrittämään hyvillä mielin, lähtötilanteesi on huomattavasti parempi kuin useimmilla muilla hakijoilla.
Vaikka kysymyksesi noista pisterajoista oli ihan asiallinen, älä kuitenkaan sorru liikaan laskemiseen. Sinähän valat vielä itsesi paniikkiin, kun rupeat liikaa tuijottelemaan noita rajoja. Tänä vuonna on taas uusi koe ja uudet hakijat - kaikki on siis toisin!
Parasta siis unohtaa nuo alkupiste hössötykset, sillä nehän eivät tästä enää mihinkään muutu. Ota ja keskity pääsykokeessa pärjäämiseen, sillä kuten edellä sanottu jos pärjäät hyvin kokeessa ei välttämättä ole väliä edes mitä sinulla on alkupisteissä. Itse pyrin olemaan pääsykokeiden suhteen mahdollisimman rento ja kappas pänttään juuri histologian tenttiin.
Tsemppiä!
...on kyllä ihan totta. Loppupeleissä ei ole mitään muuta väliä kuin että on vain sen 120 (?) parhaan joukossa. Jos sattuu käymään niin onnellisesti että porukka on tänä vuonna tarpeeksi tyhmää, voi opiskelupaikka lohjeta ihan sillä että osaa kirjoittaa nimensä oikein paperiin. :) (Vitsivitsi, älä nim. "opiskelija" nyt ota liian vakavasti vaikka vaikutatkin hurjan pätevältä kaverilta.) Mutta pisteitä on siis melko turhaa laskea, lähde ennemmin vaikka siitä että opettelet sen galenoksen esimerkiksi kohtuullisen hyvin. Kannattanee lukea ihan kokonaan läpi.
Turun yo:n sivuilla sanottiin että tänä vuonna on ennätysmäärä hakijoita eli yhteensä 3354 tai jotain sinne päin. Tsemppiä vaan pääsykokeisiin!
Pääsin sisään lääkikseen kuusi vuotta sitten.. ja nyt vihdoin ja viimein sitten melkein uloskin.
Kun aikanaan luin kokeisiin en todellakaan laskenut mitään pisteitä. Antaa muiden laskea pisteet ja keskity itse vain suorittamaan koe kunnolla. Etukäteen ei voi tietää mitä pisterajat tulevat olemaan ja on ihan hölmöä vertailla viime vuoden rajoihin.
Suorita koe, odota tuloksia ja aloita opiskelu. Näin minä tein. Pisteistäni en tänä päivänä tiedä, eikä kiinnostaisikaan.
Ja lisäyksenä vielä lääkärin ammatista.. Eipä tämä nyt niin ihmeellistä tai loisteliasta hommaa ole. Itselläni oli hyvin idealistiset ja suorastaan fanaattiset odotukset lääkäriydestä joskus opiskelujen alussa. Kummasti nekin kuvitelmat rapisevat ja nyt tämä on vain yksi duuni muiden joukossa... Olisin voinut valita myös toisin.
Kokonaispistemäärä oli viime vuonna 163, tänä vuonna 156. Se ei siis ole sama.
Haba, missä mun kuvat vastausanalyyseistä viipyy :)? [email protected]