Leikkaukseen tarvitaan tieto kohtauspesäkkeen sijainnista, mutta miten se löydetään riittävän tarkkaan?
Itsellä ilmeinen ohimolohkoepilepsia, mutta uni-EEG, valve-EEG, pitkäaikais-EEG, tietokonetomografia ja magneettikuva eivät näytä juurikaan mitään.
Itsellä ilmeinen ohimolohkoepilepsia, mutta uni-EEG, valve-EEG, pitkäaikais-EEG, tietokonetomografia ja magneettikuva eivät näytä juurikaan mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitä sulta on otettu se etsitään ja
jos sitä ei löydetä ei voida leikata =(
Ikävä tosiasia on se, että pesäke täytyy selvästi paikallistaa.
Mitä sun neurologisi sanoi ?
Lääkkeitä on kokeiltu nyt kolme vuotta, mutta tulos ei ole aivan toivottu edelleenkään.
Leikkauksesta ei ole lääkärin kanssa mitään puhuttu, haluaa ainakin pari vuotta vielä rämplätä lääkkeitä.
Sano neurologillesi, että liika venyttely leikkauksen suunnittelussa heikentää tilannetta. Ei sitä tiedä, kuinka montaa eri lääkettä joudut vielä kokeilemaan, väh. vuoden/valmiste.
Ota asia esille seuraavalla vastaanotollasi. Jos pääset leikkausjonoon, tilanteesi parantuu huomattavasti, mikäli noudatat neurokirurgin ja KYS:n tai HYKS:n neurologin ohjeita kirurgian jälkeisessä lääkehoidossa.
mutta eikös pidä ensin saada kohtaus, kun anturit on päässä kiinni, että näkee mistä se lähtee.
Nimenomaan: kohtausten pitää näkyä tulostettavassa tietokonekuvauksessa, joten S-EEG on oikea kirurgiaa edeltävä tutkimus.
S-EEG eli syväelektrodirekisteröinti, MEG ja SPECT. S-EEG:n avulla selvisi kohtauspesäkkeen sijainti solun tarkkuudella kahden viikon tutkimuksessa. Yhtä tarkasti se saatiin myös pois KYS:ssa.