KTL on listannut hometalojen mykotoksiinien terveysvaikutusten mekanismeja:
- estävät proteiinisynteesin
- aiheuttavat DNA-vaurioita
- estävät puolustussolujen tuotannon
- ovat solutoksisia
- ovat elintoksisia ja voivat vaurioittaa maksaa, munuaisia, luuydintä, hermosoluja..
- inaktivoivat verihiutaleita ja hyytymisjärjestelmää
sekä mykotoksiinien terveysvaikutuksia:
- aiheuttavat muutoksia sydämen toiminnassa, rytmihäiriöitä ja EKG-muutoksia
- verenvuotoa keuhkokudoksessa
- neurologisia oireita: uupumus, päänsärky, lihasnykinä, vapina, muistihäiriöt
- vatsaoireita, ripulia
- palovamman kaltaista ihottumaa
Vakavia toksisia vaikutuksia aiheuttavia mikrobeja:
- Stachybotrys chartarum
- Trichoderma
- Aspergillus versicolor, A. flavus
- Fusarium
- Chaetomium
- aktinobakteerit
***
Tuula Putus:
Mykotoksikoositapauksia on julkaistu useista maista jopa epidemioina. Oireistoon voi liittyä keuhkokipua, nenäverenvuotoa tai veriyskää, mustelmataipumusta, vatsakipua, ripulia ja verivirtsaisuutta sekä voimakkaita limakalvo-, iho- ja silmäoireita. Kyseessä ei todennäköisesti ole allergia eikä yliherkkyysoire vaan mikrobien aineenvaihduntatuotteiden suoran toksisen vaikutuksen aiheuttama solutuho ja kudosvaurio. Mykotoksikoosiin voi liittyä sisäelinvaurioita kuten maksa-arvojen nousua, verenkuvan ja luuytimen toiminnan muutoksia, munuaisten toimintahäiriöitä ja neurologisia oireita. USA:ssa mykotoksiinialtistukseen on epäilty liittyvän pikkulapsilla kuolemaan johtavaa hemorragista pneumoniittia. Mykotoksiineita tunnetaan useita kymmeniä. Ne estävät proteiinisynteesiä ja solunjakautumista ja monet niistä ovat syöpävaarallisia eläimillä..
***
Salkinoja-Salonen / Mediuutiset
Bakteerit ovat suurempi haitta
Mirja Salkinoja-Salosen mukaan homeet eivät ole hometaloissa suurin terveysuhka. Ne ovat lähinnä vain lahottajia, jotka hajottavat entsyymeillään kostean rakennusmateriaalin, lastu- tai kipsilevyn.
Homeita pahempi terveyshaitta ovat kosteusvauriokohtiin pesiytyvät bakteerit, jotka tuottavat haitallisia kemikaaleja ja myrkkyjä ilmaan. Toisaalta ilman homeita ei ole bakteereitakaan. Bakteerit kasvavat syömällä homeen tuottamia sokereita, eikä rakennusmateriaali kelpaa niiden ravinnoksi.
Salkinoja-Salosen ryhmä on löytänyt joistakin näytteistä merkittäviä pitoisuuksia bakteerimyrkkyjä valinomysiiniä, kereulidia ja amylosiinia, joita esiintyy myös vakavissa ruokamyrkytyksissä. Ne ovat ionoforeja, jotka häiritsevät solun kaliumliikennettä. Kaliumionoforit ovat usein myös immuunisupressiviisia.
- Valinomysiinin tiedetään aiheuttavan depressiota. Sitä tutkittiin aikoinaan mahdollisena tuberkuloosilääkkeenä Yhdysvalloissa, mutta havaittiin, että sillä oli neurologisia vaikutuksia. Se ei ole mikään ihme, sillä hermojen toiminta on ioniliikettä.
Kyseiset kemikaalit ovat hyvin kestäviä ja rasvaliukoisia, joten ne kertyvät helposti pinnoille, erityisesti muoviin. Siksi vanhat tavarat ja tekstiilit voivat aiheuttaa voimakasta oireilua, vaikka rakennuksen kosteusongelma olisi jo korjattu.
- Myrkky säilyy, vaikka bakteerit kuolevat. Se tarttuu myös itiöihin ja liikkuu pölyn mukana, kuvailee joulukuussa aiheesta väitellyt Raimo Mikkola.
***
SELVITYS ELINYMPÄRISTÖN KEMIKAALIRISKEISTÄ
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja BXX / 2005
Sisäilman terveydelle haitallisista altistuksista on viime vuosien hyvin aktiivisen tutkimuksenkin
jälkeen liian vähän tietoa. Siten tulee parantaa tietämystä sekä ulkoilmasta
sisäilmaan siirtyvien ilmansaasteiden (mm. otsonin) terveysvaikutuksista että rakennus-
ja sisustusmateriaalien päästöistä, sekä kosteusvauriotaloissa syntyvistä biologisista
tekijöistä kuten mikrobitoksiineista.
Mikrobitoksiineista tietämys on vähäistä, ja niiden osuutta sisäilmaongelmissa olisi syytä
erityisesti selvittää.
Sisäilman kemiallisten altisteiden terveysvaikutuksista tarvitaan lisätietoa. Erityisesti
mikrobitoksiineille altistumista sisäympäristöissä ja siihen liittyviä terveyshaittoja
tulisi tutkia tarkemmin. Kokeellisin tutkimuksin olisi selvitettävä
mikrobitoksiinien pitkäaikaisvaikutukset. Myös eri altisteiden yhteisvaikutuksista
pitkäaikaisen altistumisen seurauksena tarvitaan lisätietoa.
- estävät proteiinisynteesin
- aiheuttavat DNA-vaurioita
- estävät puolustussolujen tuotannon
- ovat solutoksisia
- ovat elintoksisia ja voivat vaurioittaa maksaa, munuaisia, luuydintä, hermosoluja..
- inaktivoivat verihiutaleita ja hyytymisjärjestelmää
sekä mykotoksiinien terveysvaikutuksia:
- aiheuttavat muutoksia sydämen toiminnassa, rytmihäiriöitä ja EKG-muutoksia
- verenvuotoa keuhkokudoksessa
- neurologisia oireita: uupumus, päänsärky, lihasnykinä, vapina, muistihäiriöt
- vatsaoireita, ripulia
- palovamman kaltaista ihottumaa
Vakavia toksisia vaikutuksia aiheuttavia mikrobeja:
- Stachybotrys chartarum
- Trichoderma
- Aspergillus versicolor, A. flavus
- Fusarium
- Chaetomium
- aktinobakteerit
***
Tuula Putus:
Mykotoksikoositapauksia on julkaistu useista maista jopa epidemioina. Oireistoon voi liittyä keuhkokipua, nenäverenvuotoa tai veriyskää, mustelmataipumusta, vatsakipua, ripulia ja verivirtsaisuutta sekä voimakkaita limakalvo-, iho- ja silmäoireita. Kyseessä ei todennäköisesti ole allergia eikä yliherkkyysoire vaan mikrobien aineenvaihduntatuotteiden suoran toksisen vaikutuksen aiheuttama solutuho ja kudosvaurio. Mykotoksikoosiin voi liittyä sisäelinvaurioita kuten maksa-arvojen nousua, verenkuvan ja luuytimen toiminnan muutoksia, munuaisten toimintahäiriöitä ja neurologisia oireita. USA:ssa mykotoksiinialtistukseen on epäilty liittyvän pikkulapsilla kuolemaan johtavaa hemorragista pneumoniittia. Mykotoksiineita tunnetaan useita kymmeniä. Ne estävät proteiinisynteesiä ja solunjakautumista ja monet niistä ovat syöpävaarallisia eläimillä..
***
Salkinoja-Salonen / Mediuutiset
Bakteerit ovat suurempi haitta
Mirja Salkinoja-Salosen mukaan homeet eivät ole hometaloissa suurin terveysuhka. Ne ovat lähinnä vain lahottajia, jotka hajottavat entsyymeillään kostean rakennusmateriaalin, lastu- tai kipsilevyn.
Homeita pahempi terveyshaitta ovat kosteusvauriokohtiin pesiytyvät bakteerit, jotka tuottavat haitallisia kemikaaleja ja myrkkyjä ilmaan. Toisaalta ilman homeita ei ole bakteereitakaan. Bakteerit kasvavat syömällä homeen tuottamia sokereita, eikä rakennusmateriaali kelpaa niiden ravinnoksi.
Salkinoja-Salosen ryhmä on löytänyt joistakin näytteistä merkittäviä pitoisuuksia bakteerimyrkkyjä valinomysiiniä, kereulidia ja amylosiinia, joita esiintyy myös vakavissa ruokamyrkytyksissä. Ne ovat ionoforeja, jotka häiritsevät solun kaliumliikennettä. Kaliumionoforit ovat usein myös immuunisupressiviisia.
- Valinomysiinin tiedetään aiheuttavan depressiota. Sitä tutkittiin aikoinaan mahdollisena tuberkuloosilääkkeenä Yhdysvalloissa, mutta havaittiin, että sillä oli neurologisia vaikutuksia. Se ei ole mikään ihme, sillä hermojen toiminta on ioniliikettä.
Kyseiset kemikaalit ovat hyvin kestäviä ja rasvaliukoisia, joten ne kertyvät helposti pinnoille, erityisesti muoviin. Siksi vanhat tavarat ja tekstiilit voivat aiheuttaa voimakasta oireilua, vaikka rakennuksen kosteusongelma olisi jo korjattu.
- Myrkky säilyy, vaikka bakteerit kuolevat. Se tarttuu myös itiöihin ja liikkuu pölyn mukana, kuvailee joulukuussa aiheesta väitellyt Raimo Mikkola.
***
SELVITYS ELINYMPÄRISTÖN KEMIKAALIRISKEISTÄ
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja BXX / 2005
Sisäilman terveydelle haitallisista altistuksista on viime vuosien hyvin aktiivisen tutkimuksenkin
jälkeen liian vähän tietoa. Siten tulee parantaa tietämystä sekä ulkoilmasta
sisäilmaan siirtyvien ilmansaasteiden (mm. otsonin) terveysvaikutuksista että rakennus-
ja sisustusmateriaalien päästöistä, sekä kosteusvauriotaloissa syntyvistä biologisista
tekijöistä kuten mikrobitoksiineista.
Mikrobitoksiineista tietämys on vähäistä, ja niiden osuutta sisäilmaongelmissa olisi syytä
erityisesti selvittää.
Sisäilman kemiallisten altisteiden terveysvaikutuksista tarvitaan lisätietoa. Erityisesti
mikrobitoksiineille altistumista sisäympäristöissä ja siihen liittyviä terveyshaittoja
tulisi tutkia tarkemmin. Kokeellisin tutkimuksin olisi selvitettävä
mikrobitoksiinien pitkäaikaisvaikutukset. Myös eri altisteiden yhteisvaikutuksista
pitkäaikaisen altistumisen seurauksena tarvitaan lisätietoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2007/nro_4_2007/hometalomikrobien_vaikutusmekanismit/
Mikrobit voivat tuottaa myös syöpäriskiä lisääviä myrkkyjä
Toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään epidemiologista tutkimusta, jossa olisi selvitetty kosteusvauriorakennuksissa altistumisen ja syöpäriskin välistä yhteyttä. Tuoreessa kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin kosteusvauriotaloissa esiintyvien mikrobien kyky aiheuttaa myös perimävaurioita immunologisissa soluissa erityisesti vaikuttaessaan yhdessä. Joidenkin mikrobitoksiinien tiedetään aiheuttavan perimä muutoksia tai syöpää, ja useat muut metaboliitit on luokiteltu syöpäriskiä lisääviksi tekijöiksi.
Hometalotutkimuksen yksi suurimmista haasteista on pystyä luotettavasti osoittamaan syy-seuraussuhde altistumisen ja raportoitujen terveyshaittojen välillä, sillä kosteusvauriorakennuksissa ei koskaan altistuta vain yhdelle mikrobilajille kerrallaan. Tyypillisesti kosteusvauriorakennuksessa altistutaan muuttuvalle määrälle useita eri mikrobilajeja yhdessä muiden sisäilman yhdisteiden kanssa. Näiden altisteiden yhteisvaikutuksista on toistaiseksi hyvin vähän kokeellista tutkimustietoa. Uusimmat solukokeiden tutkimustulokset osoittavat kuitenkin selkeästi tiettyjen mikrobien voimistavan toistensa vaikutusta. Nämä tulokset viittaavat siihen, että mikrobien yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä rooli bioaerosolien aiheuttamien terveyshaittojen synnyssä.
Vastapainoksi IgG:läisten ruoka-aine-allergiaoireilusta:
RUUANSULATUS: pahoinvointi, ripuli, ilmavaivat, vatsakivut, ruokahaluttomuus, ummetus,imeytymishäiriöt, gastriitti, haavainen paksusuoli, pohjukkasuolihaavat, ärtynyt paksusuoli, keliakia, lihavuus.
LIHAKSISTO: nivelkivut, alaselkäkivut, bursiitti
AUTOIMMUUNIJÄIRIÖT: nivelreuma, SLE, ALS, MS-tauti
NEUROLOGIA: päänsärky, heikotus, unettomuus, ärtyneisyys, hyperkinesia, depressio, ahdistus, persoonallisuusmuutokset, migreeni
HENGITYSTIET: yskä ja vinkuva hengitys, KROONINEN NUHA, ASTMA, TOISTUVA KEUHKOPUTKENTULEHDUS, TOISTUVA KORVATULEHDUS, VERIYSKÖKSET
IMMUUNIPUOLUSTUS: KROONISET TULEHDUKSET
VIRTSATIET: virtsan karkailu, krooninen virtsarakontulehdus, nefroosi
MUITA: heikotus, hypoglykemia, anemia, SINUIITTI, EOSINOFIILIA, SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT, UUPUMUS
Jostain syystä vallan tutuntuntuista oireilua meille homeallergikoillekin.
Allerginen reaktio on aina koko elimistön kokonaisvaltainen reaktio. joutuupa se allergeeni immuuunipuolustuksen hampaisiin syötynä tai hengitettynä.
Ja kyllähän sitä moni on yskinyt vertakin TTL:n keuhkoaltistuksen jälkeen, koska verenyksimiseen tarvitaan vain keuhkoputkien limakalvojen raju tulehdus.
Ennenkuin KTL listailee allergista oireilua toksiinien aiheuttamaksi, niin kosteusvauriorakennuksista pitäisi ensin löytyä noita toksiineja. Seuraavaksi niitä pitää löytyä myös solutasolla ennenkuin niitä voidaan pitää oireilujen syynä.
Ja niin kauan kuin niitä ei löydy toksiiniteoria on teoria siinä missä muutkin lääketieteelliset teoriat.
Mitä taas tulee neljän eri allergisten reaktiotyyppien tuottamaan oireiluun ja niiden tuottamiin kudosvaurioihin, niin nehän on selvitetty perusteelisesti jo vuosikymmeniä sitten ja näyttävät jopa pitävän paikkansa.
Kosteusvauriorakennuksissa oleskelevilla esiintyy allergisia, astmaattista ja reumaattista oireilua kuin myös TOISTUVIA FLUNSSIA TULEHDUSREAKTIOINEEN. Ja näin on todettu jo 1970-luvulla.
Niin KTL:n kuin TTL:nkin oletusarvo näistä tulehdusflunssista on, että ne ovat virusperäisiä aina niiden aiheuttamaa nivel-lihasoireilua myöten.
Valitettavasti ne näyttävät olevan immuunipuolustusjärjestelmän ihan ikiomaa tuotantoa. Nivel-lihasoireilunkin selittäjäksi käy vallan hyvin reaktiivinen artriitti, koska sen laukaisee ja sitä ylläpitää MUUALLA ELIMISTÖSSÄ OLEVA TULEHDUS.
Reaktiivisen artriitin yksi tunnusmerkki on, että tulehdus siirtyy nivelestä toiseen.
Rytmihäiriöitäkään ei tarvitse etsiä, koska AKUUTTIIN ALLERGISEEN ALVEOLIITTIINKIN niitä liittyy.
Toksiinivouhotuksen sijasta niin TTL:n kuin KTL:nkin homegurujen pitäisi alkaa kertoilla meitä homeallergikkoja vaivaavan MONIALLERGISOITUMISEN mekanismeista, koska aikamoisia rajoitteita meille näyttää syntyvän niin ruoka-aineiden kuin lääkeaineidenkin käytön suhteen ILMAN ATOOPPISTA (allergiatyyppi I) PERIMÄÄ.
KTL toteaa tuossa artikkelissa, että SISÄILMAN KEMIALLISISTA TERVEYSVAIKUTUKSISTA TARVITAAN LISÄTIETOA.
Ja, että KOKEELLISIN TUTKIMUKSIN olisi selvitettävä MIKROBITOKSIINIEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET.
Monta tuhatta vuottahan tuohonkin menisi hiiri-rottakokeineen, koska KTL ei edes vielä tiedä mitä kaikkia toksiineja 75 000 homelajia tuottaa puhumattakaan lukemattomien eri bakteerilajien endotoksiineista?
Ja tuon tutkimusajanjakson aikana KTL ei pysty TOTEENNÄYTTÄMÄÄN, että sairastuminen johtuu noista kosteusvauriomikrobitoksiineista. Eli mitään oikeusturvaa sairastuneella ei ole.
Muuten gramma multaa sisältää n. 10 000 mikrobia.
Maaperämikrobien suhteen on kaiken aikaa käynnissä tutkimuksia moniivina löytää uusia bakteereita tuhoavia antibiootteja.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tämänkaltaisia tutkimuksia rahoitetaan veroeuroin.
KTL:n hiiri-rottakokeet minun puolestani voidaan rahoittaa yksityisistä varoista, vaan ei veroeuroilla.
Voiko home "kuolla kuivuneessa tilassa ja, että se ei enää heräisi pitkään jatkuneesta lepotilasta henkiin labran (TUY; CFU-analyysimenetelmä) viljelymaljassa ?
- silmällä nähden mustaa haisevaa (täysin kuivaa) hometta on rakenteessa reilusti.
Millä lajitunniostuksen saa onnistumaan.
http://www.sci.utu.fi/biologia/aero_tutkpalv.html
täällä löytyy, miksi home ei löytynut viljelyssä:
http://www.kolumbus.fi/mikrosem/home.html
" näytteessä kaikki mikrobilajit eivät ehdi kasvaa tai lajille epäsuotuisalla alustalla eivät ollenkaan pääse muodostamaan kasvustoa. Tiedetään myös useiden vertailututkimusten perusteella, että kasvatuksessa saadaan esiin vain 0,1 - 25 % todellisesta mikrobimäärästä riippuen näytteessä esiintyvistä mikrobilajeista ja käytetystä kasvatusalustasta. "
"Elektronimikroskoopin paremman suurentamismahdollisuuden takia näytteen todellinen tilanne nähdään jo ilman viljelyäkin. Näin elektronimikroskoopilla sen hyvän erotuskyvyn takia saadaan laskettua suoraan näytteessä esiintyvä home- ym. mikrobipitoisuus ja samalla nähdään kasvavatko mikrobit itse näytteessä. Nähdään myös mikrobin kasvutapa sekä sen pienimmätkin yksityiskohdat esim. itiön pintakuvio kantoineen. Samalla voidaan yhdenaikaisesti tunnistaa mitä mikrobeja näytteessä esiintyy eli yhdenaikaisesti nähdään niin bakteerit, hiivat, homeet kuin sienetkin.... "