Moi,
Tarvitsen kipeästi neuvojanne. Ongelma on seuraava:
Olin jo lukion alkuvaiheessa päättänyt pyrkiväni opiskelemaan psykologiaa, joten luinkin kaikki lukiossamme tarjolla olleet psykologian kurssit. Minulla on lyhyt matematiikka, ja olen käynyt kemiasta, fysiikasta ja biologiasta ainoastaan pakolliset kurssit. (Biologia tosin on mielestäni kiinnostavaa, joten en nyt sitten tiedä, mikä päättelyketju minut johti näin vähän bilsaa lukemaan.)
Nyt kuitenkin olenkin saanut päähäni, että lääkärin, tarkemmin ilmaistuna psykiatrin ammatti olisi paljon enemmän juttuni kuin psykologin. Lukioni on kuitenkin jo käytännössä loppusuoralla (edessä vain syksyn kirjoitukset, lakki päähän joulukuussa), eli minulla ei ole enää mahdollisuutta käydä kursseja, jotka lääkikseen pyrkiessä auttaisivat.
Kysyisinkin, onko aivan utopistinen ajatus kuvitella pääsevänsä lääkikseen lyhyellä matikalla ja muutenkin suhteellisen vähäisillä kurssisuorituksilla luonnontieteistä? Kannattaisiko minun nyt omatoimisesti opiskella pitkää matikkaa, kemiaa, bilsaa ym., vai otanko vain kylmästi Galenoksen käteen?
Ekalla pyrkimiskerralla en oletakaan pääseväni, mutta tokalla kerralla ulkopuolelle jääminen ottaisi jo päähän. Vai kannattaisiko ensin pyrkiä vuodeksi lukemaan esim. bilsaa/matikkaa tms.?
Olen siis suhteellisen hukassa, auttakaa. :(
Tarvitsen kipeästi neuvojanne. Ongelma on seuraava:
Olin jo lukion alkuvaiheessa päättänyt pyrkiväni opiskelemaan psykologiaa, joten luinkin kaikki lukiossamme tarjolla olleet psykologian kurssit. Minulla on lyhyt matematiikka, ja olen käynyt kemiasta, fysiikasta ja biologiasta ainoastaan pakolliset kurssit. (Biologia tosin on mielestäni kiinnostavaa, joten en nyt sitten tiedä, mikä päättelyketju minut johti näin vähän bilsaa lukemaan.)
Nyt kuitenkin olenkin saanut päähäni, että lääkärin, tarkemmin ilmaistuna psykiatrin ammatti olisi paljon enemmän juttuni kuin psykologin. Lukioni on kuitenkin jo käytännössä loppusuoralla (edessä vain syksyn kirjoitukset, lakki päähän joulukuussa), eli minulla ei ole enää mahdollisuutta käydä kursseja, jotka lääkikseen pyrkiessä auttaisivat.
Kysyisinkin, onko aivan utopistinen ajatus kuvitella pääsevänsä lääkikseen lyhyellä matikalla ja muutenkin suhteellisen vähäisillä kurssisuorituksilla luonnontieteistä? Kannattaisiko minun nyt omatoimisesti opiskella pitkää matikkaa, kemiaa, bilsaa ym., vai otanko vain kylmästi Galenoksen käteen?
Ekalla pyrkimiskerralla en oletakaan pääseväni, mutta tokalla kerralla ulkopuolelle jääminen ottaisi jo päähän. Vai kannattaisiko ensin pyrkiä vuodeksi lukemaan esim. bilsaa/matikkaa tms.?
Olen siis suhteellisen hukassa, auttakaa. :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onhan sinulla monenlaisia mahdollisuuksia:
- HETI kirjoitusten jälkeen mars kirjastoon tai kirjakauppaan ja kaikki lukion fysiikan ja kemian kirjat kainaloon, siitä sitten ahkerasti lukemaan, kyllä riittää jos Galenosta aloittaa vähän myöhemminkin ensi keväänä
- edellisen lisäksi joku valmennuskurssi
- ekan lisäksi esim. iltalukio keväällä ja seuraavana vuonna
Mutta kannattaa ymmärtää, että moni lukiossa pitkän fysiikan ja pitkän kemiankaan lukenut ei sisälle pääse monellakaan yrittämällä, joten itseopiskelua täytyy sinun tehdä todella ahkerasti.
Niin, mulla valkeni kanssa lukion vikalla vasta, että lääkikseen haen. Mutta en alkanut kiirehtiä, vaan menin rauhassa lukion loppuun ja nyt syksyllä aikuislukioon (jossa kaikki fy/ke kerkee lukemaan huhtikuuhun mennessä) valmennuskurssi sillon keväällä.
Yrittämässä voit tietysti käydä vaikka lukematta koetta ennen yhtään mitään, mutta jos sisäänpääsyä havittelet niin hiljaa hyvä tulee. Eli sullekkin suosittelisin samaa: lue nyt niin paljon fy/ke kun vaan pystyt/jaksat lukiossa ja sitten mahdollisesti käy kokeilemassa pääsykokeet. Sitten ilmottaudut syksyllä aikuislukioon ja otat siellä kaikki fy/ke. Ja koska pelkästään fysiikassa ja kemiassa (lukion) on opittavaa paljon, valmennuskurssi voi olla ihan hyvä, koska siellä pääsee sitten Galenoksen kimppuun ja vielä opetuksessa (jos siis rahaa riittää, kursseilla kun on ihan hyvin hintaa..). Ja ei parane bilsaakaan unohtaa, mutta sitä kannattaa lukea ihan galenoksesta, lukion bilsa ei kuitenkaan menee läheskään niin syvälle asioihin (hyvän pohjan tosin antaa).
Kiitos vastauksista kovasti. :)
Tuo iltalukio-idea kuulosti hyvältä, voisin hyvinkin lukea ensi vuonna siellä fysiikat ja kemiat.
Mutta onko pitkästä matematiikasta hyötyä? Kannattaisiko sitä siis lukea, vai meneekö hukalle? (Olen siis lukenut lukiossa lyhyen.)
hukkaanhan tuo menee. Jos lyhyenkin olet lukenut niin kyllä sieltä sen verran oppia pitäisi olla päässä että osaat pyöritellä fysiikan ja kemian kaavoja. Mitään muuta hyötyä matikasta ei ole.
PÄÄSYKOKEESSA EI KYSYTÄ MITÄÄN MATEMATIIKASTA!!
mulla oli ehkä (tai on) samalainen tilanne. olin 2. luokan keväällä ja päätin että lääkikseen vuoden päästä haen. nooh, en ollu lukenu ku 1,5 kussia kemiaa, 2 kurssia fysiikkaa, ja 5 bilsan kurssia. no, nyt luen kaikki loput ke ja fy kurssit. ja pitkää matikkaa. mut sun ei tartte alkaa enää lukee mitään pitkää matikkaa. lyhyellä pärjää mainiosti. nii no riippuu saatko siitä pisteitä kuin paljon..
eli nyt vaan alat itsekseen lukeen ne kurssit (kerkeet aika hyvin) ja samaa tahtia luet galenosta. nii tee itekkin. eli aina ku oppii asiakokonaisuuksia lisää esim kemiasta, nii helpompi lukee gallee eteenpäin.
mut tsemppii ja koskaan ei kannata luovuttaa :D