ja sinut taas kuvittelin viereeni. Kiedoit kätesi ympärilleni ja lämmitit. Oli niin hyvä olla. Tai ei tietenkään ollut, kun et oikeasti siinä ollut. Suunnaton ikävä, se tuntuu koko kropassa, päässä, vatsassa ja sydämessä. Tyhmää kirjoittaa tänne, mutta tyhmää myös olla kirjoittamatta, sillä tunnen kuinka sinä etäännyt päivä päivältä minusta kauemmas. Minä huudan enkä tee mitään. Kohta ei sinulla ole kuin pieni haalistunut muisto, joka ei merkitse mitään.
En voi tehdä mitään ratkaisevaa. Tämänhetkisen elämäntilaanteeni takia en kerta kaikkiaan voi enää hajota takiasi. Ei riskejä, ei nyt. Vuoden vaihtuessa tai niillä tienoin tapaamme (kunnolla), minä tiedän sen. Sinä et tiedä yhtään, miksi näin sanon. Ei tarvitsekaan. Ehken minäkään tiedä. Tämä on minun intuitio - varmasti tapaamme aikaisemminkin, mutta tuolloin tapahtuu jotain suurempaa. Ehkä se suurempi tapahtuma on se, että silloin minä viimeistään ymmärrän, etten koskaan tule olemaan se sinun, sillä siinä vaiheessa olet jo lipunut ties kuinka kauas minusta ja meistä. Et muista minun kosketusta, et muista kuinka pidin sinua sylissä ja hyvälin poskeasi samalla kun silitin päätäsi. Voi kun saisin nyt tehdä niin. Minä toivoisin, että tunnet tämän yhteyden, minkä minä kuvittelen tuntevani, vaikkei edes nähdä. Toivon, että tunnet sen vielä paljon myöhemminkin. Olenkohan minä aivan idiootti, kun tämmöisiä kelailen. Anteeksi että kirjoitan ja anteeksi että yleensä en kirjoita... Olet minulle rakas, en vieläkään tiedä miksi.
En voi tehdä mitään ratkaisevaa. Tämänhetkisen elämäntilaanteeni takia en kerta kaikkiaan voi enää hajota takiasi. Ei riskejä, ei nyt. Vuoden vaihtuessa tai niillä tienoin tapaamme (kunnolla), minä tiedän sen. Sinä et tiedä yhtään, miksi näin sanon. Ei tarvitsekaan. Ehken minäkään tiedä. Tämä on minun intuitio - varmasti tapaamme aikaisemminkin, mutta tuolloin tapahtuu jotain suurempaa. Ehkä se suurempi tapahtuma on se, että silloin minä viimeistään ymmärrän, etten koskaan tule olemaan se sinun, sillä siinä vaiheessa olet jo lipunut ties kuinka kauas minusta ja meistä. Et muista minun kosketusta, et muista kuinka pidin sinua sylissä ja hyvälin poskeasi samalla kun silitin päätäsi. Voi kun saisin nyt tehdä niin. Minä toivoisin, että tunnet tämän yhteyden, minkä minä kuvittelen tuntevani, vaikkei edes nähdä. Toivon, että tunnet sen vielä paljon myöhemminkin. Olenkohan minä aivan idiootti, kun tämmöisiä kelailen. Anteeksi että kirjoitan ja anteeksi että yleensä en kirjoita... Olet minulle rakas, en vieläkään tiedä miksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vuoden vaihteeseen, jos sinä jo tiedät, että joka tapauksessa unohdamme toisemme. Unohdetaan saman tien.
unohdamme, se on minun pelkoni (että sinä unohdat). Minulla on ainoastaan intuitio siitä että jotain tapahtuu vuoden vaihteessa. Se voi toki olla väärä intuitio. Minä olen kyllä yrittänyt unohtaa, mutta en ole onnistunut. Jos se on sinun toiveesi, niin täytyy kai sitten yrittää kovempaa.
Minäkin olen kuvitellut itseni ja erään miehen välille yhteyden, vaikka emme usein näe. Ja kun näemme, yleensä olosuhteiden pakosta emme voi näyttää mitä oikeasti haluaisimme. Muistan kuinka hän teki minulle juuri noin, kuin sinäkin kuvailit tehneesi; piti minua sylissä ja hyväili poskeani ja silitti päätäni. Muisto ei haalistu, jos sydän on ollut tapahtuneessa mukana. Mielenkiintoista, että uskot noin vahvasti intuitioon, niin minäkin. Oletkohan Kala-mies niin kuin se ketä minä mietiskelen salaa...Kun olen joskus nähnyt hänestä unia, uskon että hän on silloin myös nähnyt minusta. Hän on kertonut minulle nähneensä minusta unia, itse en ole tainnut hänelle kertoa.
aijai ....tuleepas ,mieleen .ku erästä naista silittelin poskesta ja otsaa ja aina silloin tällöin annoin hyvää hierontaaki. Mut se on mennyttä. Ite tahdoit niin. sen on minun mielikuvani koko asiasta. sinä et arvostanu mua .
ja nyt en enää pidä sua yhtään sen erikoisempana ku ketään muutakaan.. Näin sut täs hiljattain ,ja yllätyin todella paljon. Että et ollutkaan enää se todella kaunis prinsessa .vaan pikemminki ku joku vanha juoppo virolainen huora...Et koitappa tehdä itelles ny hyvä ihminen jotain.
ei hassumpi intuitio..:)....paahan puita uuniin et tarkenet muuteskin...vae joko ne on loppu..?..:)....
Niin raskasta on odottaa vuodenvaihteeseen, kun aiemminkin tapaamme. En ole unohtanut, enkä unohda.
tapahtuu? Miksi et voi hajota takiani? Mitä tarkoitat hajoamisella?
saamasi vastaukset saa minut tuntemaan ällötystä.
joten ällöttele nyt tuntemattomalle rauhassa.