Missä Keskustan sosiaalinen omatunto?

Mielestäsi tärkeintä on jakaminen, ansaitsemisella ei ole niin väliä. Kerropa muuten, missä tuloerot eivät ole kasvaneet ja onko Kokoomus syypää maailmanlaajuiseen ilmiöön. Sinähän muistutat kohta Oivaa, joka on sitä mieltä, että Suomen sosialidemokraatit ovat saaneet aikaan maailmanlaajuisen maataloustukijärjestelmän.

lämmin laki? kirjoitti:

Mielestäsi tärkeintä on jakaminen, ansaitsemisella ei ole niin väliä. Kerropa muuten, missä tuloerot eivät ole kasvaneet ja onko Kokoomus syypää maailmanlaajuiseen ilmiöön. Sinähän muistutat kohta Oivaa, joka on sitä mieltä, että Suomen sosialidemokraatit ovat saaneet aikaan maailmanlaajuisen maataloustukijärjestelmän.

Lue lisää

En ole missään yhteydessä sanonut, että tärkeintä olisi jakaminen ja että ansaitsemisella ei olisi niin väliä. Yritän nyt sanoa asian selvästi, että se oikenisi sinullekin. Sekä ansaitseminen että jakaminen ovat kummatkin tärkeitä. Emme voi jakaa ellemme ole ansainneet. Tai voimme, mutta silloin jaamme tulevien sukupolvien tulevia tienestejä.

Nyt ollaan oltu tilanteessa, missä on kyllä koko ajan ansaittu lisää. Tuloerot ovat vain kasvaneet. Maailmalla tämä kehitys alkoi jo 70-luvun lopulla uusliberalismin nousun myötä. Meillä Suomessa tämä kehitys alkoi lamavuosina 90-luvun alussa. Pahimmillaan uusliberalistinen globalismi on tuottanut tuloerojen kasvua myös kehittyneissä maissa kuten USAssa, missä esiintyy suoranaista köyhyyttä kehitysmaiden tapaan. Kehityismaille uusliberalismi on ollut pääosin tuhoisaa. On se kuitenkin myös tuonut talouteen voimaa. Kiina on tästä esimerkki. Kiinan talous kukoistaa ja se nousee vähitellen suureksi talousmahdiksi. Hyötyvätkö miljoonat köyhät kiinalaiset tästä, on vaikea sanoa. Tällä hetkellä Kiinan nousu on tuottanut elintasoa vain vähemmistöille.

Kyse ei ole mistään ilmiöstä, vaan tietoisesta politiikasta. Se on ollut pääosin vastuutonta markkinataloutta, missä köyhimmät on jätetty oman onnensa nojaan. Vastikään tv:ssä esitetyt dokumentit Tansaniasta ja Nigeriasta kertovat tästä karua kieltään. Nigeriassa Shell on tuhonnut paikallisen väestön elinolosuhteet saastuttamalla jokisuistot.

Kokoomus sanoo toimivansa vastuullisen markkinatalouden puolesta. Yhtälö on vain aika hankala, kun samalla kertaa vannotaan taloudellisen vapauden nimiin.

Se että ansaitaan ensin on ihan oikein. Siihen asti tämä kokoomuslainen politiikka on kunnossa enkä usko, että kellään on vastaväitteitä. Mutta sitten tulee kysymys siitä, miten tämä talouden tuottama hyöty jaetaan. Kokoomuslainen väite on se, että kaikki hyötyvät. Tilastot eivät tue tätä väitettä. Päinvastoin näyttää siltä, että yhä pienempi vähemmistö hyötyy paljon, suuri enemmistö Suomen tapaisissa maissa voi joko hiukan hyötyä tai pysyy samassa. Yhä kasvava vähemmistö köyhtyy. Tuloerot kasvavat jyrkästi. Tässä kohdin siis on klappia rattaissa.

Tuloerojen kasvun lisääntymistä ei minusta voida puolustaa sillä, että ne ovat kasvaneet muuallakin. Se juuri kertoo virhellisestä politiikasta muualla ja sellaista meidän pitäisi vastustaa eikä olla yhtenä lisänä sitä ajamassa.

En tiedä, kuinka monen suomalaisen mielestä on esimerkiksi oikein, että pääomatuloilla ei rahanpyörityksellä voi ansaita paljon enemmän kuin ns. rehellisellä työllä, koska pääomaverotus on paljone kevyempää kuin tuloverotus. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Ei sitä voi kuitata sillä, että tämä on joki ilmiö, joka on jostain avaruudesta tupsahtanut niskaamme.

Jos Kokoomuksen oppi, joka siis on levinnyt koko läntiseen maailmaan, vaatii ansaitsemaan jaettavan ennen sen jakamista niin vasemmistoko sitten jakaa ennen kuin on edes jaettavaa? No, Pohjois-Koreassa on vasemmiston opit edelleen voimissaan, tuloerot ovat siellä olemattomia, valtio huolehtii Suuren Johtajan viisaassa komennossa kaikesta.

Eikä se reaalisosialismi joka itäisessa Euroopassa oli vallalla juuri kansalaisten hyvinvointia kasvattanut, takasi kylläkin kaikille tasapuolisen köyhät olot, tuloeroja ei sielläkään ollut.

Suomessa on läntisen maailman pienimmät tuloerot koska meillä ei ole suvaittu ihmisten rikastuvan. Onneksi meillä ei kuitenkaan ole vasemmiston vastuuton "jaetaan ensin katsotaan sitten mistä jaettava saadaan" meininkiä, vaan terve maltillinen keskusta-oikeistolainen hallinto joka takaa sosiaalisesti tasapainoisemman kehityksen kuin demarien ay-vetoinen vahvojen edunvalvonta.

Suuri Johtaja kirjoitti:

Jos Kokoomuksen oppi, joka siis on levinnyt koko läntiseen maailmaan, vaatii ansaitsemaan jaettavan ennen sen jakamista niin vasemmistoko sitten jakaa ennen kuin on edes jaettavaa? No, Pohjois-Koreassa on vasemmiston opit edelleen voimissaan, tuloerot ovat siellä olemattomia, valtio huolehtii Suuren Johtajan viisaassa komennossa kaikesta.

Eikä se reaalisosialismi joka itäisessa Euroopassa oli vallalla juuri kansalaisten hyvinvointia kasvattanut, takasi kylläkin kaikille tasapuolisen köyhät olot, tuloeroja ei sielläkään ollut.

Suomessa on läntisen maailman pienimmät tuloerot koska meillä ei ole suvaittu ihmisten rikastuvan. Onneksi meillä ei kuitenkaan ole vasemmiston vastuuton "jaetaan ensin katsotaan sitten mistä jaettava saadaan" meininkiä, vaan terve maltillinen keskusta-oikeistolainen hallinto joka takaa sosiaalisesti tasapainoisemman kehityksen kuin demarien ay-vetoinen vahvojen edunvalvonta.

Lue lisää

Ei Kokoomuksen oppi ole levinnyt muuhun maailmaan. Kyse on päinvastaisesta kehityksestä. Kokoomus on ottanut oppia muualla tapahtuneesta kehityksestä pyrkien nyt pukemaan vastuuttoman markkinatalouden opin meillä vastuulliseksi markkinataloudeksi. Jos tuo vastuullisuus onnistuu, niin sitten Kokoomuksen oppia voi toki maailmalle levittääkin. Mutta vasta sitten.

Minusta olet täysin väärässä reaalisosialismin suhteen, kun väität, että se takasi kaikille tasapuolisen köyhät olot. Näin ei tunnu olleen, jos uskomme historian kulusta saatuja tietoja - ja miksemme uskoisi. Reaalisosialismi jakoi myös eliitille paljon vauraammat olot kuin muille. Esim. DDR:ssä lääkärien ja insinöörien elinolot olivat muita selvästi paremmat, koska näin pyrittiin estämään aivopako länteen. Samoin puolue-eliitin elintaso oli paljon suurempi kuin muiden.

Sosialistinen kokeilu oli epäonnistunut vastaus kapitalismin heikkouksia vastaan. Sen me nyt tiedämme. Mutta on aivan älytöntä väittää, että sairaus paranee sillä, jos käytetään väärää lääkettä. Että sen jälkeen sairaus onkin terveyttä. Kapitalismin ongelmiin on puututtu muualla paljon toimivimmilla keinoilla. Yksi näistä on ollut revisionistisen työväenliikkeen poliittinen ja ay-toiminta. Sen jälkeen on nähty luonnon kestävään kehitykseen tähtäävä vihreä politiikka, joka on nostanut esille kapitalismin yhden pahan seurausvaikutuksen.

Vasemmiston opit ovat voimissaan yhä monessa maassa tavalla tai toisella. Koko Eu on paljolti vasemmistolaisten oppien varassa. Skandinaavinen hyvinvointivaltiomalli on vasemmistolaisten oppien toteutus. Puhuessasi P-Koreasta, kerrot siitä väistyvästä vasemmistolaisesta maalista, joka on epäonnistunut. Miksi et kerro niistä, jotka ovat onnistuneet.

Suomi kuuluu niihin valtioihin, jotka sodan jälkeen ovat vaurastuneet kaikkein nopeinta tahtia. Sinä taas sanot, että tällainen yhteinen vaurastuminen on ollut vastuutonta. Etkö tosiaan näe tässä rajua ristiriitaa?

Jos meillä olisi sallittu ihmisten rikastuminen toisten kustannuksella, Suomi olisi edelleen varsin kehittymätön valtio. Todennäköisesti elintasomme olisi samaa tasoa kuin esim. Portugalissa tai Turkissa. Suomalaisen nousun takana on nimittäin tasa-arvo. Koko kansa motivoitiin ja valjastettiin koulutuksen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan avulla tekemään työtä Suomen eteen. Niissä maissa, joissa tällaista menetelmää ei ole noudatettu vaan rikkaiden on annettu rauhassa rikastua, tulokset ovat yleensä olleet surkeita.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole missään yhteydessä sanonut, että tärkeintä olisi jakaminen ja että ansaitsemisella ei olisi niin väliä. Yritän nyt sanoa asian selvästi, että se oikenisi sinullekin. Sekä ansaitseminen että jakaminen ovat kummatkin tärkeitä. Emme voi jakaa ellemme ole ansainneet. Tai voimme, mutta silloin jaamme tulevien sukupolvien tulevia tienestejä.

Nyt ollaan oltu tilanteessa, missä on kyllä koko ajan ansaittu lisää. Tuloerot ovat vain kasvaneet. Maailmalla tämä kehitys alkoi jo 70-luvun lopulla uusliberalismin nousun myötä. Meillä Suomessa tämä kehitys alkoi lamavuosina 90-luvun alussa. Pahimmillaan uusliberalistinen globalismi on tuottanut tuloerojen kasvua myös kehittyneissä maissa kuten USAssa, missä esiintyy suoranaista köyhyyttä kehitysmaiden tapaan. Kehityismaille uusliberalismi on ollut pääosin tuhoisaa. On se kuitenkin myös tuonut talouteen voimaa. Kiina on tästä esimerkki. Kiinan talous kukoistaa ja se nousee vähitellen suureksi talousmahdiksi. Hyötyvätkö miljoonat köyhät kiinalaiset tästä, on vaikea sanoa. Tällä hetkellä Kiinan nousu on tuottanut elintasoa vain vähemmistöille.

Kyse ei ole mistään ilmiöstä, vaan tietoisesta politiikasta. Se on ollut pääosin vastuutonta markkinataloutta, missä köyhimmät on jätetty oman onnensa nojaan. Vastikään tv:ssä esitetyt dokumentit Tansaniasta ja Nigeriasta kertovat tästä karua kieltään. Nigeriassa Shell on tuhonnut paikallisen väestön elinolosuhteet saastuttamalla jokisuistot.

Kokoomus sanoo toimivansa vastuullisen markkinatalouden puolesta. Yhtälö on vain aika hankala, kun samalla kertaa vannotaan taloudellisen vapauden nimiin.

Se että ansaitaan ensin on ihan oikein. Siihen asti tämä kokoomuslainen politiikka on kunnossa enkä usko, että kellään on vastaväitteitä. Mutta sitten tulee kysymys siitä, miten tämä talouden tuottama hyöty jaetaan. Kokoomuslainen väite on se, että kaikki hyötyvät. Tilastot eivät tue tätä väitettä. Päinvastoin näyttää siltä, että yhä pienempi vähemmistö hyötyy paljon, suuri enemmistö Suomen tapaisissa maissa voi joko hiukan hyötyä tai pysyy samassa. Yhä kasvava vähemmistö köyhtyy. Tuloerot kasvavat jyrkästi. Tässä kohdin siis on klappia rattaissa.

Tuloerojen kasvun lisääntymistä ei minusta voida puolustaa sillä, että ne ovat kasvaneet muuallakin. Se juuri kertoo virhellisestä politiikasta muualla ja sellaista meidän pitäisi vastustaa eikä olla yhtenä lisänä sitä ajamassa.

En tiedä, kuinka monen suomalaisen mielestä on esimerkiksi oikein, että pääomatuloilla ei rahanpyörityksellä voi ansaita paljon enemmän kuin ns. rehellisellä työllä, koska pääomaverotus on paljone kevyempää kuin tuloverotus. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Ei sitä voi kuitata sillä, että tämä on joki ilmiö, joka on jostain avaruudesta tupsahtanut niskaamme.

Lue lisää

vähän enemmän ennen kirjoittamista, ettei aina tarvitse selitellä. Tämäkö olikin hyvä oppi eikä ollut kokoomuslainen oppi:

"Länsimaissa on vallalla kokoomuslainen oppi, jonka mukaan rahat on ansaittava ennen kuin niitä jaetaan."

Ehkä olet juristina tottunut epäselviin sanontoihin, joita voi sitten korkealla palkalla selitellä. Mutta ei kai sinulle kukaan näistä maksa vai maksaako?

Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että viime hallitus Heinäluoman johdolla teki väärin, kun poisti omaisuusveron. Eli pahasti on päässyt leviämään kokoomuslainen oppi.

Pragmaattisena ihmisessä uskaltaudun puhumaan ilmiöstä, jos se on levinnyt kaikkialle taloudellisesti menestyneisiin maihin. Nämä harkitut salaliitot ovat minulle vieraita. Uskon edellee Marxin historiankäsitykseen, vaikka en uskokaan hänen ratkaisuehdotuksiinsa.

harkita kirjoitti:

vähän enemmän ennen kirjoittamista, ettei aina tarvitse selitellä. Tämäkö olikin hyvä oppi eikä ollut kokoomuslainen oppi:

"Länsimaissa on vallalla kokoomuslainen oppi, jonka mukaan rahat on ansaittava ennen kuin niitä jaetaan."

Ehkä olet juristina tottunut epäselviin sanontoihin, joita voi sitten korkealla palkalla selitellä. Mutta ei kai sinulle kukaan näistä maksa vai maksaako?

Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että viime hallitus Heinäluoman johdolla teki väärin, kun poisti omaisuusveron. Eli pahasti on päässyt leviämään kokoomuslainen oppi.

Pragmaattisena ihmisessä uskaltaudun puhumaan ilmiöstä, jos se on levinnyt kaikkialle taloudellisesti menestyneisiin maihin. Nämä harkitut salaliitot ovat minulle vieraita. Uskon edellee Marxin historiankäsitykseen, vaikka en uskokaan hänen ratkaisuehdotuksiinsa.

Lue lisää

Voidaan sanoa, että meillä vallitsee esim. suomalainen puolueettomuuspolitiikka, joka on vallalla myös eräissä muissa maissa kuten Itävallassa Sveitsissä ja Ruotsissa. Tämä ei tarkoita, että nämä muut olisivat omaksuneet meiltä tämän opin. Kun siis puhutaan kokoomuslaisesta opista, joka on levinnyt mysö maailmalla, ei tarkoiteta sitä, että muut olisivat omaksuneet Kokoomuksen opin. Tässä on enemmän päinvastaista eli Kokoomus on omaksunut uusliberalistien oppeja, tosin ei karvoineen kaikkineen. Kokoomuksella on ollut tämänsuuntainen linja jo pitempään, joten ei voi varmasti sanoa millainen tämä omaksumisprosessi on kaikkiaan ollut. Joskus asioita pitää selitellä, jos joku lukijoista ei ymmärrä tai haluaa ymmärtää väärin.

Varallisuusveron poistaminen ei ehkä sinällään ollut huono asia. Se olisi vaan pitänyt kompensoida niin, että rikkaimmilta olisi jossain toisessa muodossa voitu periä veroja niin, että se olisi kohdellut näitä rikkaimpia tasavertaisesti suhteessa toisiinsa. Varallisuusverohan oli kovasti riippuvainen siitä, millaisia verotusarvoja omaisuudella oli. Todelliset arvot saattoivat olla moninkertaisia. Mutta varallisuusveron poistaminen pelkästään oli toki virhe ja antoi väärän viestin suomalaisille tasavertaisuudesta. Heinäluoman into tämän veron poistoon ei tainnut olla kovin oma-aloitteista, vaan kyse oli tulopoliittisesta kauapankäynnistä.

Ussliberalismista voi tietysti puhua ilmiönä, mutta silloin häivytetään sitä, että tuon ilmiön esiintyminen on edellyttänyt määrätynlaista politiikkaa. Sellaisen politiikan tienraivaajia olivat Ronald Reagan USAssa ja Margaret Thatcher Englannissa. Se oli tietoista oli politiikkaa ja on ihan selvää, että taustalla hääri myös suurten monikansallisten yhtiöiden edustajia. Se ei siis ole mikään luonnonvoima, joka on levinnyt. Aiemmin oli vallalla keyneslainen talouspolitiikka, mikä sekään ei ollut luonnonvoima, ilmiö, vaan tietoista politiikkaa. Ero näissä on se, että keyneslainen talouspolitiikka oli paljon tasa-arvoisempaa kuin uusliberalismi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voidaan sanoa, että meillä vallitsee esim. suomalainen puolueettomuuspolitiikka, joka on vallalla myös eräissä muissa maissa kuten Itävallassa Sveitsissä ja Ruotsissa. Tämä ei tarkoita, että nämä muut olisivat omaksuneet meiltä tämän opin. Kun siis puhutaan kokoomuslaisesta opista, joka on levinnyt mysö maailmalla, ei tarkoiteta sitä, että muut olisivat omaksuneet Kokoomuksen opin. Tässä on enemmän päinvastaista eli Kokoomus on omaksunut uusliberalistien oppeja, tosin ei karvoineen kaikkineen. Kokoomuksella on ollut tämänsuuntainen linja jo pitempään, joten ei voi varmasti sanoa millainen tämä omaksumisprosessi on kaikkiaan ollut. Joskus asioita pitää selitellä, jos joku lukijoista ei ymmärrä tai haluaa ymmärtää väärin.

Varallisuusveron poistaminen ei ehkä sinällään ollut huono asia. Se olisi vaan pitänyt kompensoida niin, että rikkaimmilta olisi jossain toisessa muodossa voitu periä veroja niin, että se olisi kohdellut näitä rikkaimpia tasavertaisesti suhteessa toisiinsa. Varallisuusverohan oli kovasti riippuvainen siitä, millaisia verotusarvoja omaisuudella oli. Todelliset arvot saattoivat olla moninkertaisia. Mutta varallisuusveron poistaminen pelkästään oli toki virhe ja antoi väärän viestin suomalaisille tasavertaisuudesta. Heinäluoman into tämän veron poistoon ei tainnut olla kovin oma-aloitteista, vaan kyse oli tulopoliittisesta kauapankäynnistä.

Ussliberalismista voi tietysti puhua ilmiönä, mutta silloin häivytetään sitä, että tuon ilmiön esiintyminen on edellyttänyt määrätynlaista politiikkaa. Sellaisen politiikan tienraivaajia olivat Ronald Reagan USAssa ja Margaret Thatcher Englannissa. Se oli tietoista oli politiikkaa ja on ihan selvää, että taustalla hääri myös suurten monikansallisten yhtiöiden edustajia. Se ei siis ole mikään luonnonvoima, joka on levinnyt. Aiemmin oli vallalla keyneslainen talouspolitiikka, mikä sekään ei ollut luonnonvoima, ilmiö, vaan tietoista politiikkaa. Ero näissä on se, että keyneslainen talouspolitiikka oli paljon tasa-arvoisempaa kuin uusliberalismi.

Lue lisää

Voidaan tietysti sanoa, että meillä vallitsee kokoomuslainen (ei muuten ole kokoomuslainen) oppisuunta, mutta sinä kirjoitit, että länsimaissa vallitsee. Looginen vertaus olisi se, että Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa nimenomaan vallitsee suomalainen puolueettomuuspolitiikka. Et kai sentään sitä väitä. Sinun pitää selitellä yllättävän paljon.

Vannot kovasti Keynesin talouspolitiikan nimiin. Sen tulokset eivät kuitenkaan olleet ollenkaan niin hyviä kuin sinä uskot ja moni sen vanha kannattaja on siitä luopunut. Muistaakseni olet aikaisemmin tuonut esiin esimerkkinä Rooseveltin. Ymmärtääkseni uudemmat tutkimukset ovat selvittäneet, että New Dealin menestys perustui lähes yksinomaan sotavarusteluteollisuuden nousuun.

Sinä näytät edelleen uskovan suurmiesteorioihin (Reagan ja Thatcher) ja salaliittoteorioihin (suuryhtiöt). Nämä olivat täysin vieraita Karl Marxin historiankäsitykselle. Yllättävää on se, että pettyneet entiset marksilaiset niitä innokkaimmin kannattavat.

väärin. kirjoitti:

Voidaan tietysti sanoa, että meillä vallitsee kokoomuslainen (ei muuten ole kokoomuslainen) oppisuunta, mutta sinä kirjoitit, että länsimaissa vallitsee. Looginen vertaus olisi se, että Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa nimenomaan vallitsee suomalainen puolueettomuuspolitiikka. Et kai sentään sitä väitä. Sinun pitää selitellä yllättävän paljon.

Vannot kovasti Keynesin talouspolitiikan nimiin. Sen tulokset eivät kuitenkaan olleet ollenkaan niin hyviä kuin sinä uskot ja moni sen vanha kannattaja on siitä luopunut. Muistaakseni olet aikaisemmin tuonut esiin esimerkkinä Rooseveltin. Ymmärtääkseni uudemmat tutkimukset ovat selvittäneet, että New Dealin menestys perustui lähes yksinomaan sotavarusteluteollisuuden nousuun.

Sinä näytät edelleen uskovan suurmiesteorioihin (Reagan ja Thatcher) ja salaliittoteorioihin (suuryhtiöt). Nämä olivat täysin vieraita Karl Marxin historiankäsitykselle. Yllättävää on se, että pettyneet entiset marksilaiset niitä innokkaimmin kannattavat.

Lue lisää

Tietysti tiedän, että vääristelysi on tietoista. Pitäisi kuitenkin vääristellä niin, että se kestää edes pintapuolisen loogisen tarkastelun.

väärin. kirjoitti:

Voidaan tietysti sanoa, että meillä vallitsee kokoomuslainen (ei muuten ole kokoomuslainen) oppisuunta, mutta sinä kirjoitit, että länsimaissa vallitsee. Looginen vertaus olisi se, että Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa nimenomaan vallitsee suomalainen puolueettomuuspolitiikka. Et kai sentään sitä väitä. Sinun pitää selitellä yllättävän paljon.

Vannot kovasti Keynesin talouspolitiikan nimiin. Sen tulokset eivät kuitenkaan olleet ollenkaan niin hyviä kuin sinä uskot ja moni sen vanha kannattaja on siitä luopunut. Muistaakseni olet aikaisemmin tuonut esiin esimerkkinä Rooseveltin. Ymmärtääkseni uudemmat tutkimukset ovat selvittäneet, että New Dealin menestys perustui lähes yksinomaan sotavarusteluteollisuuden nousuun.

Sinä näytät edelleen uskovan suurmiesteorioihin (Reagan ja Thatcher) ja salaliittoteorioihin (suuryhtiöt). Nämä olivat täysin vieraita Karl Marxin historiankäsitykselle. Yllättävää on se, että pettyneet entiset marksilaiset niitä innokkaimmin kannattavat.

Lue lisää

On se uskottava, kun näytöt ovat niin selvät. Esim. George Bushin taustalla on USAn vahva öljyteollisuus. Varapresidentti Cheneylla on suorat yhteydet tähän öljyteollisuuteen ja Cheneyta on pidettykin vaikutusvaltaisimpana varapresidenttinä aikoihin. Monet asettavanevat hänet todellisuudessa Bushin edellekin, kun on todellisesta päätöksentekijästä puhe.

Suurmieteoria ja salaliittoteoria ovat yksinkertaistuksiasi. Kysymys on tietysti verkostosta ja yhtiövallan kasvusta. Yhtiövalta on osin kasvotonta, mutta sen intressit ovat samansuuntaisia. Näille intresseille ovat luoneet teoreettisen pohjan eräät tunnetut talousteoreetikot ja tämä on oppi on sitten vähitellen kääntynyt poliittiseksi valinnaksi, uusliberalistiseksi talouspolitiikaksi. Sopivat poliitikot on asetettu tai asettautuneet sitten ajamaan yhtiövallan etuja.

Kyeneslaisyydestä olen korostanut tuon opin kysyntäteoreettista mallia. Siinä siis luodaan vahva kysyntä, jotta olisi tarjontaa. Vahva kysyntä edellyttää laajaa kysyntäpohjaa, mikä taas edellyttää suhteellisen tasaista tulonjakoa. Kun on joukkovoimaa takana kulutuksessa, tarjontaa ja työtä tulee tarjolle. Kun kysyntäpohjaa supistetaan, rahavirrat ohjautuvat reaalitaloudesta rahatalouteen eivätkä näin ollen pitemmällä aikavälillä hyödytä ketään. Juuri näin on käynyt uusliberalismin aikana.

Kun siis verrataan keyneslaista talouspolitiikkaa ussliberalistiseeen, pidän edellistä paljon parempana juuri sen takia, että kysyntämalli johti tuloerojen supistumiseen. Ehkä mallilla ei saavuteta maksimaalista kasvua, mutta se piti ihmiset tyytyväisempinä. Tyytyväisyys on minusta tavoiteltavampi asia kuin maksimaalinen talouskasvu.

En käsitä, miksi sotket tähän pettyneet marxilaiset. Minä en nimittäin ole marxilainen enkä edes pahemmin mihinkään pettynyt. No, ehkä joidenkin ihmisten typeryyteen voi olla toisinaan pettynyt.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei Kokoomuksen oppi ole levinnyt muuhun maailmaan. Kyse on päinvastaisesta kehityksestä. Kokoomus on ottanut oppia muualla tapahtuneesta kehityksestä pyrkien nyt pukemaan vastuuttoman markkinatalouden opin meillä vastuulliseksi markkinataloudeksi. Jos tuo vastuullisuus onnistuu, niin sitten Kokoomuksen oppia voi toki maailmalle levittääkin. Mutta vasta sitten.

Minusta olet täysin väärässä reaalisosialismin suhteen, kun väität, että se takasi kaikille tasapuolisen köyhät olot. Näin ei tunnu olleen, jos uskomme historian kulusta saatuja tietoja - ja miksemme uskoisi. Reaalisosialismi jakoi myös eliitille paljon vauraammat olot kuin muille. Esim. DDR:ssä lääkärien ja insinöörien elinolot olivat muita selvästi paremmat, koska näin pyrittiin estämään aivopako länteen. Samoin puolue-eliitin elintaso oli paljon suurempi kuin muiden.

Sosialistinen kokeilu oli epäonnistunut vastaus kapitalismin heikkouksia vastaan. Sen me nyt tiedämme. Mutta on aivan älytöntä väittää, että sairaus paranee sillä, jos käytetään väärää lääkettä. Että sen jälkeen sairaus onkin terveyttä. Kapitalismin ongelmiin on puututtu muualla paljon toimivimmilla keinoilla. Yksi näistä on ollut revisionistisen työväenliikkeen poliittinen ja ay-toiminta. Sen jälkeen on nähty luonnon kestävään kehitykseen tähtäävä vihreä politiikka, joka on nostanut esille kapitalismin yhden pahan seurausvaikutuksen.

Vasemmiston opit ovat voimissaan yhä monessa maassa tavalla tai toisella. Koko Eu on paljolti vasemmistolaisten oppien varassa. Skandinaavinen hyvinvointivaltiomalli on vasemmistolaisten oppien toteutus. Puhuessasi P-Koreasta, kerrot siitä väistyvästä vasemmistolaisesta maalista, joka on epäonnistunut. Miksi et kerro niistä, jotka ovat onnistuneet.

Suomi kuuluu niihin valtioihin, jotka sodan jälkeen ovat vaurastuneet kaikkein nopeinta tahtia. Sinä taas sanot, että tällainen yhteinen vaurastuminen on ollut vastuutonta. Etkö tosiaan näe tässä rajua ristiriitaa?

Jos meillä olisi sallittu ihmisten rikastuminen toisten kustannuksella, Suomi olisi edelleen varsin kehittymätön valtio. Todennäköisesti elintasomme olisi samaa tasoa kuin esim. Portugalissa tai Turkissa. Suomalaisen nousun takana on nimittäin tasa-arvo. Koko kansa motivoitiin ja valjastettiin koulutuksen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan avulla tekemään työtä Suomen eteen. Niissä maissa, joissa tällaista menetelmää ei ole noudatettu vaan rikkaiden on annettu rauhassa rikastua, tulokset ovat yleensä olleet surkeita.

Lue lisää

Suomessa eritoten Sosiaalidemokraatit ovat omaksuneet liberaalin talousteorian totuudet ja liberalisoitumisensa myötä käytännössä siirtynyt pääoman puolelle. Demareiden 12 vuoden hallitusaikana meillä tehtiin ennennäkemätön siirtymä USA vetoisen pääomatalouden suuntaan. Valtion taloutta ylläpidettiin omistuksia myymällä, muutoin olisi palveluista jouduttu tinkimään.

Toki sosiaalidemokraatit puolustavat vielä työväestön eliitin etuja – niitä, joiden ammattitaidolla on vielä toistaiseksi kysyntää globalisoituvassa maailmantaloudessa ja jotka suorastaan hyötyvät globalisaatiosta.

Niille, työtätekeville, jotka jäävät globalisaation jalkoihin, sosiaalidemokraateilla on vain tarjota liberaalin talousteorian hurskastelua ja latteuksia. Sosiaalidemokraattien itsepetos tuntuu erityisen julmalta, koska kyseessä on puolue, jonka johdolla hyvinvointiyhteiskuntaa aikanaan rakennettiin.

Sosiaalidemokraatit haluavat muka pelastaa maailman köyhät, puheet hallitusta globalisaatiosta, YK:n johdolla tapahtuvasta oikeudenmukaisesta ja demokraattisesta globalisaatiosta elähdyttää sosiaalidemokraattien idealistista vasenta siipeä. Halosen tyhjät puheet kuuluvat tähän joukkoon.

Ruotsi on malliesimerkki sosialidemokraattisen eliitin vallasta, maan talouden selkärangan muodostaa syrjityt ja sorretut siirtolaiset, aikanan suomalaiset, nyt ex-jugoslaavit ym elintasopakolaiset. Maan sosialidemokraattinen eliitti viis veisaa tuloerojen tasoittamisesta niin kauan kun tuo köyhälistöluokka tekee likaiset työt ja he itse rikastuvat. Ruotsin tuloerot ovatkin huimat Suomeen verrattuna.

Moitit liberaalia talouspolitiikkaa jota Kokoomuksen ja demarien johdolla on viitisentoista vuotta meilläkin harjoitettu. Nyt sitä toteutetaan ilman demareita. Mutta mikä on vaihtoehto?

Otetaanpa esimerkki Sosialidemokraattien pitkästä vaikutuksesta maan talouteen, vastapainona moittimallesi Kokoomuslaiselle politiikalla.

Ruotsia on totuttu pitämään hyvinvointiyhteiskunnan mallimaana, josta Suomenkin on sopivaa ottaa esimerkkiä. Sinäkin olet monessa yhteydessä sitä ylistänyt. Todellisuudessa se häviää vertailussa jopa Yhdysvalloille, jota yleisesti pidetään Ruotsin ja läntisen Euroopan vastakohtana ja liberaalin talouspolitiikan kauhukuvana. Ruotsi häviää ainakin jos uskomme ruotsalaista kansantaloustieteilijää Stefan Fölsteriä. Ja miksemme uskoisi?

Kirjassaan Fölster toteaa kuinka Ruotsissa rikkaat ovat rikastuneet enemmän kuin Yhdysvalloissa. Ruotsissa miesten ja naisten väliset tuloerot ovat suuremmat kuin Yhdysvalloissa.

Ruotsissa köyhien asema on suhteellisesti huonompi kuin Yhdysvalloissa kahdesta syystä. Ruotsalaisilla köyhillä on enemmän velkaa kuin amerikkalaisilla, ja hyödykkeiden verotuksesta johtuen ruotsalaisten köyhien on kulutettava tuloistaan enemmän elämän välttämättömyyksiin kuin amerikkalaisten köyhien.

Ruotsalaiset rikkaat ovat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet ulkomaille veroja pakoon. Ruotsin 50 rikkaimmasta asuu ulkomailla 22. Nämä 50 rikkainta omistavat noin 700 miljardia kruunua, josta summasta nuo ulkomailla asuvat hallinnoivat noin 500 miljardia kruunua. Ja jättävät Ruotsin vaille verotulojaan. Köyhät sen sijaan maksavat kulutusverojaan täysimääräisesti.

Fölsterin havainto on, että verot juovat edelleenkin pahiten köyhäin verta, ja että tasa-arvoinen palkkapolitiikka kohtelee vastoin yleistä käsitystä köyhiä ankarammin kuin rikkaita.

Yhdysvalloissa aineellinen elintaso jakaantuu tasaisemmin kuin Ruotsissa. Ruotsissa siirtotyöläiset ansaitsevat vähemmän kuin Yhdysvalloissa, ja varallisuuskuilu siirtolaisten ja muun väestön välillä on Ruotsissa suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Fölster analysoi Ruotsin hyvinvointipolitiikan saavutuksia, joita hän pitää köykäisinä. Hyvät pyrkimykset eivät muunnu toivotuiksi yhteiskunnallisiksi olosuhteiksi. Kyse onkin siitä, että sosiaalidemokraateille hyvinvointivaltio on vain keino pitää kiinni yhteiskunnallisesta vallasta seurauksista piittaamatta. Jotenkin Heinäluoman aikana Suomen demarit ovat vajonneet juuri tuollaiseen osaamattomuuden tilaan jossa vallasta pyritään pitämään kiinni lähes kepulaisittain.

Toivotaan että Suomessakin joku uskaltaa tutkia hyvinvointivaltion todellista tilaa empiirisesti eikä vain kovin tulkinnanvaraisia tilastoja. Niillä kun todellisuus saadaan helposti peitettyä tai esitettyä vallanpitäjän kannalta edullisesti, ihan niinkuin Neuvostoliitossa aikanaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

On se uskottava, kun näytöt ovat niin selvät. Esim. George Bushin taustalla on USAn vahva öljyteollisuus. Varapresidentti Cheneylla on suorat yhteydet tähän öljyteollisuuteen ja Cheneyta on pidettykin vaikutusvaltaisimpana varapresidenttinä aikoihin. Monet asettavanevat hänet todellisuudessa Bushin edellekin, kun on todellisesta päätöksentekijästä puhe.

Suurmieteoria ja salaliittoteoria ovat yksinkertaistuksiasi. Kysymys on tietysti verkostosta ja yhtiövallan kasvusta. Yhtiövalta on osin kasvotonta, mutta sen intressit ovat samansuuntaisia. Näille intresseille ovat luoneet teoreettisen pohjan eräät tunnetut talousteoreetikot ja tämä on oppi on sitten vähitellen kääntynyt poliittiseksi valinnaksi, uusliberalistiseksi talouspolitiikaksi. Sopivat poliitikot on asetettu tai asettautuneet sitten ajamaan yhtiövallan etuja.

Kyeneslaisyydestä olen korostanut tuon opin kysyntäteoreettista mallia. Siinä siis luodaan vahva kysyntä, jotta olisi tarjontaa. Vahva kysyntä edellyttää laajaa kysyntäpohjaa, mikä taas edellyttää suhteellisen tasaista tulonjakoa. Kun on joukkovoimaa takana kulutuksessa, tarjontaa ja työtä tulee tarjolle. Kun kysyntäpohjaa supistetaan, rahavirrat ohjautuvat reaalitaloudesta rahatalouteen eivätkä näin ollen pitemmällä aikavälillä hyödytä ketään. Juuri näin on käynyt uusliberalismin aikana.

Kun siis verrataan keyneslaista talouspolitiikkaa ussliberalistiseeen, pidän edellistä paljon parempana juuri sen takia, että kysyntämalli johti tuloerojen supistumiseen. Ehkä mallilla ei saavuteta maksimaalista kasvua, mutta se piti ihmiset tyytyväisempinä. Tyytyväisyys on minusta tavoiteltavampi asia kuin maksimaalinen talouskasvu.

En käsitä, miksi sotket tähän pettyneet marxilaiset. Minä en nimittäin ole marxilainen enkä edes pahemmin mihinkään pettynyt. No, ehkä joidenkin ihmisten typeryyteen voi olla toisinaan pettynyt.

Lue lisää

Ajatuksesi ovat kovin samanlaisia kuin pettyneiden marksilaisten. Siitä totesi amerikkalainen (sic!) fyysikko Britchmont, jonka ajatuksiin kannattaisi tutustua, käydessään Suomessa, että ranskalaiset postmodernistit ovat aina olleet marksilaisia. Kun heidän on nyt täytynyt todeta, että heidän filosofiansa ei vastaa tosiasioita, he ovat todenneet, että tosiasioissa on jotain vikaa.

En nyt varsinaisesti väittänyt sinua marksilaiseksi, mutta luettuani melko paljon kirjoituksiasi, ei ole kohtuutonta pitää sinua marksilaisena varsinkin, kun tiedämme kuinka heppoisin perustein tai kokonaan ilman perusteita, sinä nimeät ihmisiä kepulaisiksi. Pettymyksistä en tiedä muuta kuin sen, että olet ollut kovin pettynyt Suomen kansaan viime vaalien takia ja siitä et ole oikein vieläkään päässyt ohi.

Yksi kylähullu kirjoitti:

Moitit liberaalia talouspolitiikkaa jota Kokoomuksen ja demarien johdolla on viitisentoista vuotta meilläkin harjoitettu. Nyt sitä toteutetaan ilman demareita. Mutta mikä on vaihtoehto?

Otetaanpa esimerkki Sosialidemokraattien pitkästä vaikutuksesta maan talouteen, vastapainona moittimallesi Kokoomuslaiselle politiikalla.

Ruotsia on totuttu pitämään hyvinvointiyhteiskunnan mallimaana, josta Suomenkin on sopivaa ottaa esimerkkiä. Sinäkin olet monessa yhteydessä sitä ylistänyt. Todellisuudessa se häviää vertailussa jopa Yhdysvalloille, jota yleisesti pidetään Ruotsin ja läntisen Euroopan vastakohtana ja liberaalin talouspolitiikan kauhukuvana. Ruotsi häviää ainakin jos uskomme ruotsalaista kansantaloustieteilijää Stefan Fölsteriä. Ja miksemme uskoisi?

Kirjassaan Fölster toteaa kuinka Ruotsissa rikkaat ovat rikastuneet enemmän kuin Yhdysvalloissa. Ruotsissa miesten ja naisten väliset tuloerot ovat suuremmat kuin Yhdysvalloissa.

Ruotsissa köyhien asema on suhteellisesti huonompi kuin Yhdysvalloissa kahdesta syystä. Ruotsalaisilla köyhillä on enemmän velkaa kuin amerikkalaisilla, ja hyödykkeiden verotuksesta johtuen ruotsalaisten köyhien on kulutettava tuloistaan enemmän elämän välttämättömyyksiin kuin amerikkalaisten köyhien.

Ruotsalaiset rikkaat ovat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet ulkomaille veroja pakoon. Ruotsin 50 rikkaimmasta asuu ulkomailla 22. Nämä 50 rikkainta omistavat noin 700 miljardia kruunua, josta summasta nuo ulkomailla asuvat hallinnoivat noin 500 miljardia kruunua. Ja jättävät Ruotsin vaille verotulojaan. Köyhät sen sijaan maksavat kulutusverojaan täysimääräisesti.

Fölsterin havainto on, että verot juovat edelleenkin pahiten köyhäin verta, ja että tasa-arvoinen palkkapolitiikka kohtelee vastoin yleistä käsitystä köyhiä ankarammin kuin rikkaita.

Yhdysvalloissa aineellinen elintaso jakaantuu tasaisemmin kuin Ruotsissa. Ruotsissa siirtotyöläiset ansaitsevat vähemmän kuin Yhdysvalloissa, ja varallisuuskuilu siirtolaisten ja muun väestön välillä on Ruotsissa suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Fölster analysoi Ruotsin hyvinvointipolitiikan saavutuksia, joita hän pitää köykäisinä. Hyvät pyrkimykset eivät muunnu toivotuiksi yhteiskunnallisiksi olosuhteiksi. Kyse onkin siitä, että sosiaalidemokraateille hyvinvointivaltio on vain keino pitää kiinni yhteiskunnallisesta vallasta seurauksista piittaamatta. Jotenkin Heinäluoman aikana Suomen demarit ovat vajonneet juuri tuollaiseen osaamattomuuden tilaan jossa vallasta pyritään pitämään kiinni lähes kepulaisittain.

Toivotaan että Suomessakin joku uskaltaa tutkia hyvinvointivaltion todellista tilaa empiirisesti eikä vain kovin tulkinnanvaraisia tilastoja. Niillä kun todellisuus saadaan helposti peitettyä tai esitettyä vallanpitäjän kannalta edullisesti, ihan niinkuin Neuvostoliitossa aikanaan.

Lue lisää

.

Yleinen ja yksilöity informaatio maailman veturista USA:sta on meillä jos mahdollista vielä ruotsalaistakin sossu-vetoista päänpesua likaiseempaa valheellista panettulua, läpi linjan!!

Sanot juttusi lopuksi:

"yksi kylähullu":

..... Toivotaan että Suomessakin joku uskaltaa tutkia hyvinvointivaltion todellista tilaa empiirisesti eikä vain kovin tulkinnanvaraisia tilastoja. Niillä kun todellisuus saadaan helposti peitettyä tai esitettyä vallanpitäjän kannalta edullisesti, ihan niinkuin Neuvostoliitossa aikanaan.

****

CK:

"Tutkimuksemme" ei ole laisinkaan luotettavaa ladultaan. Tietämättä sen enpiirisyydestä saivat kotimaiset köyhyystytkijamme maamme virallisesti köyhien joukoksi vain 600.000 kansalaisen joukkion, kun OECD samoin perustein tutki ja löysi nuo 1.800.000 miljoonaa käyhää. Kehenkä voi siis luottaa asiassa jonka olemassaolosta ei edes haluta nostaa ääntä?
Jospa lukaiset linjan avauksen niin havaitse eräitä keskeisiä seikkoja:

Niin meillä kuten Ruotsissakin ovat päättäjät kääntäneet katseensa pois, päin vastaiseen suuntaan kuin todellinen huolenpito hyvinvointivaltiosta ehdottomasti edellyttäisi.

Ruotsin ja Suomen keskeisessä vertailussa löytyy eräs merkittävä tunnusluku ja tosiasia tappioksemme:

Meillä köyhien määrä on aivan jotain muuta kuin Ruotsissa. Heille ei OECD kertonut totuutenaan kuin vajaan kuudenneksen väestöstä kuuluvan todellisten köyhien joukkoon.


Seppo Hietanen

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole missään yhteydessä sanonut, että tärkeintä olisi jakaminen ja että ansaitsemisella ei olisi niin väliä. Yritän nyt sanoa asian selvästi, että se oikenisi sinullekin. Sekä ansaitseminen että jakaminen ovat kummatkin tärkeitä. Emme voi jakaa ellemme ole ansainneet. Tai voimme, mutta silloin jaamme tulevien sukupolvien tulevia tienestejä.

Nyt ollaan oltu tilanteessa, missä on kyllä koko ajan ansaittu lisää. Tuloerot ovat vain kasvaneet. Maailmalla tämä kehitys alkoi jo 70-luvun lopulla uusliberalismin nousun myötä. Meillä Suomessa tämä kehitys alkoi lamavuosina 90-luvun alussa. Pahimmillaan uusliberalistinen globalismi on tuottanut tuloerojen kasvua myös kehittyneissä maissa kuten USAssa, missä esiintyy suoranaista köyhyyttä kehitysmaiden tapaan. Kehityismaille uusliberalismi on ollut pääosin tuhoisaa. On se kuitenkin myös tuonut talouteen voimaa. Kiina on tästä esimerkki. Kiinan talous kukoistaa ja se nousee vähitellen suureksi talousmahdiksi. Hyötyvätkö miljoonat köyhät kiinalaiset tästä, on vaikea sanoa. Tällä hetkellä Kiinan nousu on tuottanut elintasoa vain vähemmistöille.

Kyse ei ole mistään ilmiöstä, vaan tietoisesta politiikasta. Se on ollut pääosin vastuutonta markkinataloutta, missä köyhimmät on jätetty oman onnensa nojaan. Vastikään tv:ssä esitetyt dokumentit Tansaniasta ja Nigeriasta kertovat tästä karua kieltään. Nigeriassa Shell on tuhonnut paikallisen väestön elinolosuhteet saastuttamalla jokisuistot.

Kokoomus sanoo toimivansa vastuullisen markkinatalouden puolesta. Yhtälö on vain aika hankala, kun samalla kertaa vannotaan taloudellisen vapauden nimiin.

Se että ansaitaan ensin on ihan oikein. Siihen asti tämä kokoomuslainen politiikka on kunnossa enkä usko, että kellään on vastaväitteitä. Mutta sitten tulee kysymys siitä, miten tämä talouden tuottama hyöty jaetaan. Kokoomuslainen väite on se, että kaikki hyötyvät. Tilastot eivät tue tätä väitettä. Päinvastoin näyttää siltä, että yhä pienempi vähemmistö hyötyy paljon, suuri enemmistö Suomen tapaisissa maissa voi joko hiukan hyötyä tai pysyy samassa. Yhä kasvava vähemmistö köyhtyy. Tuloerot kasvavat jyrkästi. Tässä kohdin siis on klappia rattaissa.

Tuloerojen kasvun lisääntymistä ei minusta voida puolustaa sillä, että ne ovat kasvaneet muuallakin. Se juuri kertoo virhellisestä politiikasta muualla ja sellaista meidän pitäisi vastustaa eikä olla yhtenä lisänä sitä ajamassa.

En tiedä, kuinka monen suomalaisen mielestä on esimerkiksi oikein, että pääomatuloilla ei rahanpyörityksellä voi ansaita paljon enemmän kuin ns. rehellisellä työllä, koska pääomaverotus on paljone kevyempää kuin tuloverotus. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Ei sitä voi kuitata sillä, että tämä on joki ilmiö, joka on jostain avaruudesta tupsahtanut niskaamme.

Lue lisää

--Se että ansaitaan ensin on ihan oikein. Siihen asti tämä kokoomuslainen politiikka on kunnossa enkä usko, että kellään on vastaväitteitä. Mutta sitten tulee kysymys siitä, miten tämä talouden tuottama hyöty jaetaan. Kokoomuslainen väite on se, että kaikki hyötyvät. Tilastot eivät tue tätä väitettä. Päinvastoin näyttää siltä, että yhä pienempi vähemmistö hyötyy paljon, suuri enemmistö Suomen tapaisissa maissa voi joko hiukan hyötyä tai pysyy samassa. Yhä kasvava vähemmistö köyhtyy. Tuloerot kasvavat jyrkästi. Tässä kohdin siis on klappia rattaissa.--
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Olet oikeassa, että ilman ansioita ei tule jaettavaakaan.

Väärässä olet siinä, että joku olisi köyhtynyt.

Rikkaat ovat toki rikastuneet, koska nousukaudet kasvattavat pääomatuloja. Kokoomuslaisen ja demareiden yhteistyön ansiosta etenkin keskiluokka on menestynyt erinomaisesti. Kaikki köyhätkin ovat saneet enemmän kuin ennen.

Demareiden ansiosta palkkaerot ovat kasvaneet naisten ja miesten välillä. Eniten demareiden tulopolitiikasta ovat hyötyneet miesvaltaiset teollisuusalat, vähiten koulutetut naiset. Nyt hallitus korjaa tämän vinoutuman, jonka demarit ovat aikaansaaneet.

Jatkossa palkkaerot kasvavat edelleen, mutta oikeudenmukaisesti siten, että palkat nousevat siellä, missä tuottavuus kasvaa eivätkä nouse siellä, missä tuottavuus ei kasva. Palkathan eivät voi nousta enempää kuin tuottavuuden kasvu, koska muuten menetetään hintakilpailukykyä ja työ siirtyy sinne, missä palkat ovat alhaisemmat.

Suomessa ei kenenkään tarvitse olla köyhä eikä työtön. Jokainen joka yrittää, on ahkera, kouluttautuu ja etsii aktiivisesti töitä, pääsee köyhyydestään.

On pelkkää sosialidemokraattista propagandaa luoda illuusio, että kokoomuslainen politiikka suosisi rikkaita ja köyhdyttäisi köyhiä, tai että oikeisto olisi nyt murentamassa demareiden luoman hyvinvointivltion perustaa.

Suomessa kaikki voivat paremmin kuin ennen. Rikkaitahan meillä ei kansainvälisen mittapuun mukaan juurikaan ole. Keskiluokka on erittäin hyvätuloista ja hyvinvoivaa. Työttömistäkin pidetään huolta.

Sosiaaliturvaakin uudistetaan ja yksinkertaistetaan keskustan aloitteesta. Vähäosaisten kansalaisten nöyryyttäminen, kymmenien lomakkeiden turha täyttäminen ja luukulta toiselle juoksuttaminen loppuu nyt, kun SDP on saatu pois jarruttamasta ja mankumasta "saavutettuja etuja", joita on ollut vain hyväosaisilla haalariduunareilla.

Toivottavasti samalla päästäisi myös sosialidemokraattisesta kateudesta pääomatuloja kohtaan. Siinähän on kyse ainoastaan kehityksen seurauksesta, kun tekniikka on kehittynyt ja koneet korvanneet ihmistyön. Pääoma on tuotannontekijä, jolla on markkinoilla oma hintansa. Sern rinnastaminen "rehelliseen työhön" osoittaa joko tietämättömyyttä tai sosialistista, kateuden sävyttämää propagandistisuutta.

Onneksi kansan enemmistö on viisastunut. Sen todistaa SDP:n kannatuksen jyrkkä lasku. Tuollaiseen vanhaan vasemmistopropagandaan ja keinotekoiseen rikkaiden ja köyhien vastakkainasetteluun ei keskituloinen ja keskiluokkainen suomalainen enää usko.

Suomalainen enemmistö näkee, että hyvinvointia tulee lisää ainoastaan yrittämisen ja ahkeruuden kautta, ei kateuden ja katkeruuden lietsomisella, mitä sinä harrastat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voidaan sanoa, että meillä vallitsee esim. suomalainen puolueettomuuspolitiikka, joka on vallalla myös eräissä muissa maissa kuten Itävallassa Sveitsissä ja Ruotsissa. Tämä ei tarkoita, että nämä muut olisivat omaksuneet meiltä tämän opin. Kun siis puhutaan kokoomuslaisesta opista, joka on levinnyt mysö maailmalla, ei tarkoiteta sitä, että muut olisivat omaksuneet Kokoomuksen opin. Tässä on enemmän päinvastaista eli Kokoomus on omaksunut uusliberalistien oppeja, tosin ei karvoineen kaikkineen. Kokoomuksella on ollut tämänsuuntainen linja jo pitempään, joten ei voi varmasti sanoa millainen tämä omaksumisprosessi on kaikkiaan ollut. Joskus asioita pitää selitellä, jos joku lukijoista ei ymmärrä tai haluaa ymmärtää väärin.

Varallisuusveron poistaminen ei ehkä sinällään ollut huono asia. Se olisi vaan pitänyt kompensoida niin, että rikkaimmilta olisi jossain toisessa muodossa voitu periä veroja niin, että se olisi kohdellut näitä rikkaimpia tasavertaisesti suhteessa toisiinsa. Varallisuusverohan oli kovasti riippuvainen siitä, millaisia verotusarvoja omaisuudella oli. Todelliset arvot saattoivat olla moninkertaisia. Mutta varallisuusveron poistaminen pelkästään oli toki virhe ja antoi väärän viestin suomalaisille tasavertaisuudesta. Heinäluoman into tämän veron poistoon ei tainnut olla kovin oma-aloitteista, vaan kyse oli tulopoliittisesta kauapankäynnistä.

Ussliberalismista voi tietysti puhua ilmiönä, mutta silloin häivytetään sitä, että tuon ilmiön esiintyminen on edellyttänyt määrätynlaista politiikkaa. Sellaisen politiikan tienraivaajia olivat Ronald Reagan USAssa ja Margaret Thatcher Englannissa. Se oli tietoista oli politiikkaa ja on ihan selvää, että taustalla hääri myös suurten monikansallisten yhtiöiden edustajia. Se ei siis ole mikään luonnonvoima, joka on levinnyt. Aiemmin oli vallalla keyneslainen talouspolitiikka, mikä sekään ei ollut luonnonvoima, ilmiö, vaan tietoista politiikkaa. Ero näissä on se, että keyneslainen talouspolitiikka oli paljon tasa-arvoisempaa kuin uusliberalismi.

Lue lisää

On aivan järjetöntä vaatia varallisuutta sellaisenaan verotettavaksi. Kyllä sen pitää riittää, että verotetaan vain varallisuuden tuottoa.

Mielipidepankki kirjoitti:

On se uskottava, kun näytöt ovat niin selvät. Esim. George Bushin taustalla on USAn vahva öljyteollisuus. Varapresidentti Cheneylla on suorat yhteydet tähän öljyteollisuuteen ja Cheneyta on pidettykin vaikutusvaltaisimpana varapresidenttinä aikoihin. Monet asettavanevat hänet todellisuudessa Bushin edellekin, kun on todellisesta päätöksentekijästä puhe.

Suurmieteoria ja salaliittoteoria ovat yksinkertaistuksiasi. Kysymys on tietysti verkostosta ja yhtiövallan kasvusta. Yhtiövalta on osin kasvotonta, mutta sen intressit ovat samansuuntaisia. Näille intresseille ovat luoneet teoreettisen pohjan eräät tunnetut talousteoreetikot ja tämä on oppi on sitten vähitellen kääntynyt poliittiseksi valinnaksi, uusliberalistiseksi talouspolitiikaksi. Sopivat poliitikot on asetettu tai asettautuneet sitten ajamaan yhtiövallan etuja.

Kyeneslaisyydestä olen korostanut tuon opin kysyntäteoreettista mallia. Siinä siis luodaan vahva kysyntä, jotta olisi tarjontaa. Vahva kysyntä edellyttää laajaa kysyntäpohjaa, mikä taas edellyttää suhteellisen tasaista tulonjakoa. Kun on joukkovoimaa takana kulutuksessa, tarjontaa ja työtä tulee tarjolle. Kun kysyntäpohjaa supistetaan, rahavirrat ohjautuvat reaalitaloudesta rahatalouteen eivätkä näin ollen pitemmällä aikavälillä hyödytä ketään. Juuri näin on käynyt uusliberalismin aikana.

Kun siis verrataan keyneslaista talouspolitiikkaa ussliberalistiseeen, pidän edellistä paljon parempana juuri sen takia, että kysyntämalli johti tuloerojen supistumiseen. Ehkä mallilla ei saavuteta maksimaalista kasvua, mutta se piti ihmiset tyytyväisempinä. Tyytyväisyys on minusta tavoiteltavampi asia kuin maksimaalinen talouskasvu.

En käsitä, miksi sotket tähän pettyneet marxilaiset. Minä en nimittäin ole marxilainen enkä edes pahemmin mihinkään pettynyt. No, ehkä joidenkin ihmisten typeryyteen voi olla toisinaan pettynyt.

Lue lisää

Kyeneslaisyydestä olen korostanut tuon opin kysyntäteoreettista mallia. Siinä siis luodaan vahva kysyntä, jotta olisi tarjontaa.
------------------
Ei se noin mene. Tarjontaa on aina, koska yrittäjät pyrkivät ansaitsemaan mahdollisimman paljon. Kyse on ihmisten tarpeista ja tarpeiden tyydyttämisestä; tarpeiden, mielihalujen, toiveiden, usein "turhienkin". Kyse on ostovoimasta. Kysyntä ei pyöritä taloutta ellei ihmisillä ole ostovoimaa. Silloin tarjonta taantuu, työttömyys kasvaa, ostovoima pienenee ja valtio tarvitsee rahansa työttömyysmenoihin ja sosiaaliturvaan.


Vahva kysyntä edellyttää laajaa kysyntäpohjaa, mikä taas edellyttää suhteellisen tasaista tulonjakoa. Kun on joukkovoimaa takana kulutuksessa, tarjontaa ja työtä tulee tarjolle.
------------------
On tietysti hyvä, jos tulonjako olisi tasainen, mutta ongelmana on tulonsiirtojen seuraukset. Jos pääomia ja pääomatuloja verotetaan liikaa, ne siirtyvät maasta pois ja työttönyys kasvaa. Jos koulutettujen asiantuntijoiden ja muita vastuunalaisemmassa työssä olevia´n palkkoja verotetaan kohtuuttomasti muita enemmän, he siirtyvät maasta pois - niin kuin esim. sairaanhoitajat ovat tehneet.


Kun kysyntäpohjaa supistetaan, rahavirrat ohjautuvat reaalitaloudesta rahatalouteen eivätkä näin ollen pitemmällä aikavälillä hyödytä ketään. Juuri näin on käynyt uusliberalismin aikana.
--------------------
"Rahatalous" on itsenäinen markkina, jossa pääomien kysyntä ja tarjonta toimivat hyvin vapaasti. Sinne ei koskaan ohjaudu mitään, mille ei ole tosiasiallista tarvetta.

Pääomia tarvitaan vain silloin, kun hyödykemarkkinoilla on vahva kysyntä ja kansalaisilla ostovoimaa, eli yrityksissä tarvitaan lisää pääomia tuotekehittelyyn, laajennuksiin ja investointeihin.

Rahavirrat eivät siis "ohjaudu reaalitaloudesta rahatalouteen", koska "reaalitalouden" taantuminen lopettaisi myös "rahatalouden".

Tämä oppi on mitä pahinta vääristelevää vasemmistolaista vastakkainasettelua, jossa talouden kokonaistoiminnasta ei ntajuta höykäsen pölähtävää.

Ja "uusliberalismilla" ei ole tämän kanssa pätkänkään tekemistä.

Vahinko vain, että MPP on siirtynyt helpompiin asioihin tai ehkä hän on saanut niin hyvät vastineet, että ei ole enää tarve jatkaa keskustelua.