Mikähän olis näppärin väline jolla tehdä urat eristeeseen kestopuulle? Olen myös kuullut että kaksi "koulukuntaa" tuossa kestopuuasiassa. Toiset laittaa koko korkeudelta ja toiset vain palikat ruuvien kohdalle. Minkälaista tavaraa olette laittaneet ja kuinka paljon? Ja kaikki hyvät vinkit ja konstit ikkunoitten kiinnitykseen ovat tietenkin tervetulleita.
Ikkunoitten kiinnitys eristeharkkoon
ikuna
143331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kestopuuta, miksi palikoiden pitäisi olla. Ja mitähän varten palikoita ylipäätään?
Minä laitoin sipo-talooni (375) ikkunakarmit (175) uretaanilla kiinni suunnilleen puoliväliin harkkoa ja hyvin ovat pysyneet. Uretaani karmin sisäpinnalta lukien noin 2/3 ja uloimman osan jätin tyhjäksi, jotta kosteus karmista pääsee haihtumaan. Ulkopuolelle tietty pellitys ja listat ikkunaa kiertäen.
kans vain uretaanilla kiinni eristeharkkoon, sisäpuolelta puoleen väliin karmia ja ulkopuolelta villaa..
jäävät kokonaan uretaanin ympäröimiksi, ehkä siksi rakennesuunnittelijat "piirtävät" ne kestopuusta. Eivät siis pääse tuulettumaan mistään suunnasta kuten ikkuna joka ulkopuolelta eristetään villalla. Tuosta ikkunoitten pelkällä uretaanilla kiinnittämisestä ei täälläpäin tykkää paloviranomaiset, eikä varmaan vastaavamestarikaan ajatukselle lämpene. Edelleen siis kaipaisin vastausta kysymyksiini.
2x2 kestopuu ympäriinsä. Katkoteräpuukolla viillot ja taltalla ura kun en parempaakan keksinyt. tylsää hommaa kun uretaanipöly käy henkeen..
antoivat tehdä styroksista talon, jos ikkunanpuitteisiin ei voi uretaania laittaa.
Täälläpäin rakennusvalvonta ottaa kantaa asioihin.
Minkä kunnan rakennusvalvonta ei asiasta tykkää?
Sinnehän se uretaani jää kitin ja smyygien väliin piiloon samoin kuin harkkojesi eristys.
Onko eristeet märät vai miksi? Vai kertyykö rakoon kosteutta??? Ikkunakarmitkin ovat vain tavan puuta.
miksi.
Suunnitteluohjeita on valmistajien sivuilla jos asia askarruttaa.
selittää asian näin. Palotilanteessa pelkällä uretaanilla kiinnitetyt ikkunat irtoavat aika herkästi. Voivat siis lentää karmeineen paikaltaan. Kun harkkokuorien välissä on puuta johon karmit kiinnitetään, on ikkuna kuorien välissä "jumissa" eikä pääse eristeen sulaessa putoamaan. Tietenkin jos tekee hillittömän paksut smyygit niin pitäähän nekin jotain.
Seuraavaksi joku varmaan ihmettelee mitä väliä sillä on pysyykö ikkunat palon sattuessa paikoillaan, joten selitänpä nyt samalla senkin. Paikoiltaan lentelevät ikkunat ovat melkoinen turvallisuusriski sammuttajille. Lisäksi seinään tulee valtava aukko josta sisään virtaava happi saa paloon lisää voimaa.
Ei ole aikomusta kyllä polttaa taloa, mutta vahingon sattuessa en rakentajana halua olla vastuussa mahdollisista seurauksista. Mitähän vakuutusyhtiöt sanoo, jos asioita ei ole hoidettu kuvien ja säädösten mukaisesti. Jääkö korvaukset saamatta? Yleensähän vakuutusehdoissa edellytetään jonkinasteista huolellisuutta ja vahinkojen ennalta ehkäisyä.
kovin montaa minuuttia tulipalossa kestää joten kyllä se valtava aukko seinään tulee vaikka karmit olisi kunnolla kiinnikkin, ainoa erotus on, että kun karmit on kunnolla kiinni niin ne hiiltyy paikoilleen eikä putoa kenenkään päälle.
Pointtihan tässä olikin se että ne ikkunat pitää ihan oikeasti kiinnittää muullakin kuin uretaanilla. Yritän vain saada jotain vinkkiä kuinka se kävisi kätevimmin. Yleensähän sellaisilla jotka ovat asian tehneet ennenkin, saattaa olla hyviä vinkkejä työvaiheisiin. En jaksa vääntää enää tuosta uretaanikiinnityksestä kun jokatapauksessa itse laitan KIINNITYKSEKSI puuta ja ruuveja ja ERISTEEKSI uretaania.
Edelleen siis saa vastata alkuperäiseen kysymykseen.
Sen enempää ottamatta kantaa tuohon ruuvikiinnityksen tarpeellisuuteen, niin itse tein kolot harkon eristeeseen ensin alkuun ihan käsisahaa ja puukkoa/talttaa käyttäen. Jossain vaiheessa tajusin korvata käsisahan pistosahalla ja tuon jälkeen niiden kolojen kaivertaminen oli hieman kivuttomampaa, mutta aikamoista nysväämistä kuitenkin. Jonkinlainen vastuslankasysteemi, vastaava kun esim. vesiputkien upotuksessa lattiaeristeisiin käytettävä, voisi olla näppärä.
Naapurille hänen vastaava mestarinsa oli suositellut tähän tarkoitukseen moottorisahaa! En sitten tiedä miten tuolla homma käytännössä onnistuu siten, että kaikki ruumiinosat ovat vielä työn jälkeen tallessa, mutta ainakin olisi miehekästä toimintaa.
käytät karmiruuveina 20-senttisiä betoniraudan pätkiä, jotka lyöt karmin läpi suoraan eristeeseen ja tulppaat karmiin poratun reiän.
Uretaanilla varsinainen eristys.
Eipä lähde karmi pienessä palossa paikaltaan eikä
tarvitse näperrellä harkkoeristeiden koloamisten ja apukarmien kanssa. Tai lähtee se 20 senttiä harkkoa mukana, meinaan.
Rakennusmääräyksissä sanotaan, että ikkunat on kiinnitettävä rakenteisin mekaanisesti. Tällaiseksi riittäväksi mekaaniseksi kiinnitykseksi katsotaan vähintään 6 mm ruuvit.
Mielestäni mekaaninen kiinnitys on erittäin tarpeellinen myös karmin säätämisessä niin, että puitteet toimivat moitteettomasti. Ne "ammattimiehet" jotka väittävät pystyvänsä kiinnittämään ikkunat oikein pelkällä uretaanilla yrittävät mennä siitä mistä aita on matalin ja jälki usein on sen mukaista.
Varsinkin kivitaloissa asennusvirheiden korjaaminen smyygienteon jälkeen on erittäin kallista ja hankalaa, joten suosittelen, että ikkunat asennetaan heti ensimmäisellä kerralla oikein.
Myöskään apukarmeissa ei kannata turhaan pihistellä. Sivuille kokomittaiset ja riittävän leveät apukarmit painekyllästetystä puusta.
Uran teko eristeeseen onnistuu kohtalaisesti esim. sahaamalla käsisirkkelillä tai ketjusahalla uran sivuihin leikaukset ja sitten sorkkaraudalla hakataan leikkausten väli pois. Sahab käytöstä tulee runsaasti pientä styroksipurua. Jos haluaa välttää tämän, niin kohtalaisen helposti uran saa tehtyä myös pelkällä sorkkaraudallakin. Tosin näin tehdessä apukarmisoirojen kiinnittämiseen kuluu uretaania vähän enemmän.
Keräiltiin puutaloja rakentavilta naapureilta ongelmajätteet talteen (kestopuiset alajuoksunpätkät) ja ajeltiin niistä sopivia apukarmeja. Ei maksanut mitään, jätteeksi menevä puu saatiin hyötykäyttöön ja kaikille tuli hyvä mieli. Urat eristeeseen tehtiin villaveitseksi varatulla leipäveitsellä ja sorkkaraudalla kaiveltiin kolot.
Kiitoksia kaikille asiallisia vinkkejä antaneille.