Miten käytännössä tämä menee:
Asunto on perikunnan, puolet lesken, toinen puoli lasten.
Leski myy asunnon pienempään ja halvempaan.
Rahasumma mikä siitä tulee, miten jaetaan?
Jakajina leski ja lapset.
Jaetaanko niin että leskelle puolet summasta ja lapset jakavat toisen puolen.
Vai jakavatko lapset summan keskenään, kun leskelle jää tämä uusi asunto.
Asunto on perikunnan, puolet lesken, toinen puoli lasten.
Leski myy asunnon pienempään ja halvempaan.
Rahasumma mikä siitä tulee, miten jaetaan?
Jakajina leski ja lapset.
Jaetaanko niin että leskelle puolet summasta ja lapset jakavat toisen puolen.
Vai jakavatko lapset summan keskenään, kun leskelle jää tämä uusi asunto.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Leskellä on loppuelämänsä kestävä asumisoikeus puolisoiden yhteiseen tai sen tilalle hankittuun asuntoon.
Ensin myyntihinnasta vähennetään ostettavan asunnon kauppahinta kokonaisuudessaan ja rahat jaetaan lesken sekä perillisten kesken.
Jos uusi asunto on arvoltaan tasan puolet vanhasta, niin silloin rahat jäävät lapsille.
Jos alle puolet, kuuluu osa rahoista leskelle.
Mutta jos hinta on yli puolet ei lapsilla ole oikeutta vaatia leskeltä hyvitystä, mutta lapsilla on osittainen omistusoikeus uuteen asuntoon.
"Rahat jaetaan lesken ja perillisten kesken".
Onko jako kaikille sama summa, vai leskelle puolet ja lapsille toinen puoli?
Myytävä asunto on n.80000-90000 arvoinen, ostettava asunto n. 65000.
Vaikka leskellä on asumisoikeus yhteiseen asuntoon se ei meinaa että se automaattisesti siirtyy pienempään.
Toinen asia on se tarvitseeko leski enempää rahaa kuin hänen esim. eläke on, onko vara antaa rintaperillisille jotain.
Jos leski on tarpeeksi pirullinen hän voi pitää alkuperäisen asunnon ja pistää sen vuokralle kovempaan hintaan kuin vuokraa uuden, tällä hommalla hän saa vanhan isomman asunnon tuottamaan ja mitä parasta kaikki remontit voi maksattaa puolittain perillisille.
Homman voi ihan vapaasti sopia, vaikka niin että leski saa ostaa perillisten rahoilla uuden asunnon (halvemman) ja tuhlata vaikka viinaan oman osuutensa. Tällaisessa tapauksessa uuden asunnon omistus olisi kylläkin perillisillä.
Tai sitten niinkuin järkevää olisi myydä isompi ja ostaa pienempi ja jäljelle jäänyt summa jaetaan rintaperillisten kesken, omistussuhteet tietenkin kaupan mukaisesti.
En todellakaan ymmärrä tuota selittelyä tuosta puolet halvemmasta tai yli, ei perustu lakiin eikä oikein mihinkään.
"En todellakaan ymmärrä tuota selittelyä tuosta..."
En voi mitään sille ettet ymmärrä lukemaasi
Väität että homma pitää hoitaa tietyllä tavalla.
Jos kertoisit muillekkin mistä olet nuo määritteet löytänyt.
Varsinkin kiinnostaa tuo lesken asumisoikeus myös uuteen asuntoon, löytyykö siitä ehkä maininta perintökaaresta?
Mitenkä sitten tuo sinun ehdottama jakohomma ylijäämän kanssa, löytyykö siihenkin ihan faktaa, perintökaaresta tai jostakin muusta laista vai onko oikein KHH päätöksiä väitteesi tueksi.
Veikkaampa ettei ole vaan selittelet omiaan.
Jos leski myy yhteisen asunnon niin hänen hallintaoikeuden jatkuminen on perillisten ja lesken kesken sovittavissa, sama koskee myös ylijäämä rahoja niiden jako sovitaan erikseen lesken ja perillisten kesken, mikään laki tai asetus ei määrittele tai ohjaa tätä prosessia.
Olen nimittäin keskustellut ihan vastaavasta asiasta juristin kanssa.
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-hallintaoikeus.html
"Myös lahjakirjalla saadun tai lesken suoraan lain nojalla saaman hallintaoikeuden on katsottu voivan siirtyä sijaan tulleeseen omaisuuteen. "
Huonon lakimiehen kanssa olet keskustellut, jos väitteessäsi nyt yhtään perää edes on.
Vaihda nimimerkkisi vaikka muotoon "Mitään en tiedä, mutta sitä enemmän luulen".
Jos myytävä asunto on arvoltaan 90te eikä ole muuta mainittavaa omaisuutta ja ostettava 60te niin rahaa jää 30te.
Lesken osuus pesästä on 45te joten perillisten osuus uudesta asunnosta on 15te eli ¼ osa. Tällöin kaikki raha jaetaan perillisille tasan. Tämä lienee todennäköisin ratkaisumalli tässä tapauksessa.
On myös mahdollista sopia lesken osuudeksi uudesta asunnosta 30te ja perillisten myös 30te. Nyt rahat jaetaan tasan lesken 15te ja perillisten 15te kesken.
On myös mahdollista sopia että perilliset omistavat asunnosta 45te ja leski 15te, tällöin kaikki rahat jäävät leskelle.
Kaikissa tapauksissa asumisoikeus jää leskelle, ellei hän siitä itse vapaasta tahdostaan luovu.
Linkissäsi ei ollut yhtään kohtaa jossa sanotaan että lesken asumis/hallintaoikeus säilyy automaattisesti uudessa asunnossa eikä myöskään ollut mitään mainintaa ylijäämän jaosta.
Linkissä oli maininta että verottaja on kiinnostunut säilyykö asumisoikeus sen takia että jos luopuu asumisoikeudesta syntyy lahja ja verottaja verottaa lahjaa.
Edelleenkin leski ja perilliset voivat sopia asian ihan vapaasti jääkö leskelle hallintaoikeus vai ei.
Jos olet eri mieltä ole hyvä ja kerro missä mainitaan että lesken oikeudella saatu asumisoikeus siirtyy automaattisesti.
Eri asia on hallintaoikustestamentilla saatu käyttöoikeus koko omaisuuteen, siinähän hallinta pysyy vaikka omaisuus muuttaisi muotoaan.
Ehkä tiedät että lakikirjassa ei ole mainittu yksityiskohtaista toimintamallia jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen, vaan useat asiat ratkaistaan lain hengen mukaisina. Tässä tapauksessa lain henki on turvata lesken asuminen. Tietysti leski saa luopua asumisoikeudestaan ihan vapaasti koska tahansa jos näin haluaa, mutta sitä ei häneltä voida pois ottaa. Asuminen (entisessä) yhteisessä asunnossa ei ole velvollisuus vaan oikeus.
Leski ei tietenkään saa yksin myydä asuntoa, koska perilliset ovat sen toinen omistaja. Vastaavasti eivät perillisetkään voi myydä asuntoa, vaan kauppa tulee tehdä yhteisesti. Siksi on luonnollista että asunnosta saatavat varat jaetaan sen omistaneiden kesken. Se paljonko rahaa jää jaettavaksi riippuu tietysti uuden ja vanhan asunnon kauppahinnan erotuksesta sekä siitä millaisen omistusosuuden kukin uudesta asunnosta saa/ottaa. Tässä keskustelussa on esitetty hyviä esimerkkejä siitä miten rahat jaetaan, eikä minulla ole tarpeen sitä tässä uudelleen toistaa.
Jos olet erimieltä, niin esitä se korkeimman oikeuden ennakkopäätös jolla lesken asumisoikeus viedään sillä perusteella, että asunto on vaihdettu toiseen.
Muista kommenteistasi:
Lahjan verotus ei mitenkään vaikuta lesken asumisoikeuteen, vaan päinvastoin. Asumisoikeus vaikuttaa muiden perillisten verotukseen.
Nyt ei myöskään ole kyse hallintaoikeustestamentista, vaan lakiin perustuvasta asumisoikeudesta.
"Jos leski on tarpeeksi pirullinen hän voi pitää alkuperäisen asunnon ja pistää sen vuokralle ..."
Asumisoikeus ei mahdollista jälleenvuokrausta. Alivuokralaisen saa ottaa.
"Olen nimittäin keskustellut ihan vastaavasta asiasta juristin kanssa."
Kuka juristi näin huonoja neuvoja antaa?
Kerro nimi, niin tiedetään välttää häntä.
Verottaja hyväksyy hallintaoikeuden siirron uuten asuntoon.
Hallintaoikeuden siirrosta pitää erikseen sopia.
Jos leski ei vaadi eikä sovi hallintaoikeuden siirtoa uuteen asuntoon se ei siirry automaattisesti.
Missään ei ole sellaista lain tulkintaa että automaattisesti hallintaoikeus siirtyy uuteen asiaan.
Kerrot asian päivänselvänä että hallintaoikeus siirtyy lain voimalla uuteen asuntoon näin ei asia ole.
Kerroin tuossa aiemmin keinon millä leski voi kiristää tämän siirron perillisiltä eli vanha asunto vuokralle ja uusi asunto maksetaan vuokrarahoilla. Neuvotteluissa todennäköisesti päädytään siirtämään hallintaoikeus mutta laki ei sitä määrää.
Tässä sotketaan laki ja normaali sopimusmenettely keskenään.
Jos ei vieläkään mennyt jakeluun niin etsi ja esitää KHH päätös vastaavasta tapauksesta, siellähän ne lain tulkinnat tehdään (voi olla vaikea löytää).
Kunnes kohdalle sattuu.
Liitän perintökaaresta pienen otteen.
3 LUKU
1 a §
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
12 LUKU
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta
3 §
Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto.
Kysyppä viisaammilta miten nuo lainkohdat tulkitaan (vihjeenä tuotto on sama kuin vuokratulo)
Lakiin perustuva etuus siirtyy automaattisesti sen tilalle hankittuun vastaavaan asiaan.
Jos leski ja perilliset yhdessä hyväksyvät asunnon myynnin ja tilalle ostetaan toinen asunto, siirtyy asumisoikeus myös tähän uuteen asuntoon.
Esittää väitteellesi jotakin todistetta.
Lakipykälä? KHH päätös? Tai jokin muu jossa on faktaa.
Täälä on ennenkin väitetty kaikenlaista mutta ei ole voitu todistaa väitteitään.
Ja huom. älkää sekottako testamentilla saatua hallintaoikeutta. Siitä löytyy maininta laista että käyttöoikeus siirtyy tilalle tulleeseen omaisuuteen.
Leskenoikeudessa käyttöoikeus kohdistuu nimeenomaan YHTEISEEN asuntoon ja irtaimistoon ei mihinkään muuhun.
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-hallintaoikeus.html
Asumisoikeus on elinikäinen oikeus, jonka leski voi menettää vain saadessaan omistukseensa kodiksi sopivan asunnon.
http://www.mainio.net/print.asp?path=1;1132;1135;7355;89846
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-asuinkiinteisto.html
Minä vielä suomennan mitä siinä kerrotaan.
Lesken hallintaoikeus voidaan siirtää perillisten myötävaikutuksella uuteen asuntoon.
Siis mitään lakia eikä lain tulkintaa ole olemassa jossa lesken hallintaoikeus siirtyisi automaattisesti uuteen asuntoon.
Leskeä ei kylläkään voi häätää yhteisestä kodista mihinkään eli siitä seuraa se että leski on vahvoilla neuvotteluissa hallintaoikeuden siirrosta.
Eli selvällä suomen kielellä lesken hallintaoikeuden siirto uuteen asuntoon on sopimuskysymys eikä lakiin nojautuva automaattinen oikeus.
Enempää en viitsi kommentoida tätä aihetta jollette tajua niin oma on häpeänne.
Alkaahan se vähitellen selviämään sinullekin, ettei leskeä saa asunnosta pois muuten kun antamalla hänelle tilalle toinen. Mikä sen tosiasian ymmärtämisessä nyt niin vaikeaa oli?
Johan minä tuon samaisen linkin esitin sinulle aikaisemmin, nytkö sen vasta luit.
Sinun mielestäsi lesken asumisoikeus on sidottu vain yhteen ja tiettyyn asuntoon eikä sitä voi siirtää. Entä jos kyseinen asunto sattuisi vaikka palamaan täysin asumiskelvottomaksi? Mielestäsi leskellä ei olisi asumisoikeutta sen tilalle hankittavaan asuntoon?
Kommentoin vaikka lupasin etten enään viitsi.
Koko ajan väititte että laissa määritellään hallintaoikuuden siirtyminen uuteen asuntoon, asia ei ole näin vaan se on sopimus kysymys.
Jos leski suostuu myymään yhteisen asunnon mutta ei huomaa neuvotella hallintaoikeutta uuteen asuntoon hän menettää sen, laki ei suojele häntä tällaisessa tapauksessa.
Pidetäänhän laki ja sopimusasiat erillään joohan joo, ei sekoiteta niitä keskenään, kai te sen verran älyätte mitä eroa niilä on.
Ilmeisesti luitte antamastani linkistä että laki määrää hallintaoikeuden siitymisen vaikka siinä luki että perillisten myötävaikutuksella (jos oli vaikea sana niin yritän suomentaa, avulla, suostumuksella, yhteistyöllä, ei lailla).
Saavutettu/ansaittu/peritty etuus siirtyy korvaavaan kohteeseen automaattisesti jos siitä ei erikseen luovu.
Kuten tuolla alla kerrotaankin, asumisoikeus koskee vain yhteistä asuntoa.
Leski ei voi yksin päättää mitä asunnolle tehdään, vaan päätös tulee olla yksimielinen perillisten kanssa. Jos kaikki päätyvät siihen, että asunto vaihdetaan pienempään, niin samassa yhteydessä tule sopia miten rahat käytetään.
Vaihtoehtoja on monia.
Oletukset, 2 lasta, leskellä oikeus puoleen omaisuuteen, perinnönjakoa ja osoitus ei suoritettu vielä mitenkään. Jaettava omaisuus 20 rahaa 80 rahaa asunnosta.
Vaihtoehto 1.
Asunto myydään ja saadaan tuo 80 rahaa. Uusi asunto maksaa 40 rahaa. Suoritetaan perinnönjako ja ositus. Koska lesken osuus olisi koko perinnöstä 50 rahaa, hän voi nyt omalla omaisuudellaan ostaa uuden asunnon ja saa vielä 10 rahaa ositusta. Perinnönjako on loppuunsuoritettu.
Vaihtoehto 2.
Asunto myydään ja saadaan tuo 80 rahaa. Uusi maksaa 60 rahaa. Perinnönjakoa ei haluta vielä suorittaa vaan perikunta omistaa puolet uudestakin asunnosta. Rahaa on nyt 40 rahaa, siitä voidaan tehdä osittainen perinnönjako, ja jakaa se esim leskelle 20 rahaa ja lapsille 20 rahaa.
Vaihtoehto 3.
Asunto myydääm ja saadaaan tuo 80 rahaa. Uusi maksaa edelleenkin 60 rahaa. Yksi lapsista ei halua omistaa uutta asuntoa, vaan hänelle maksetaan osuutensa 25 rahaa ja hänen osaltaan perinnönjako tulee loppuun suoritetuksi. Uuden asunnon omistavat puoliksi leski ja puoliksi toinen perillinen. He myös jakavat lopun rahaomaisuuden keskenään. Haluttaessa myös siitä voidaan tehdä jo osittainen perinnönjako.