jotka joutuvat elämään pilvilinnoissa ja muistelemaan menneitä kaiholla,jotain mitä eivät koskaan saaneet,eivätkä saa eikä kohtaa.
ainoana ilona muistot ja hikiset viestit,joita iltaisin kahlaavat läpi ja etsii täältä vastauksia.ajan hukkausta.tietty hyvä,että voi purkaa sisäistä ahdistusta tänne,kuvitellen että juuri se henkilö sattuu lukemaan,tuskin.
mutta tietenkin on hienoa,että on jotain mitä muistella kun arki painaa päälle sata lasissa.tsemppiä jatkossakin,kyllä se siitä lähtee(ehkä joskus).
ainoana ilona muistot ja hikiset viestit,joita iltaisin kahlaavat läpi ja etsii täältä vastauksia.ajan hukkausta.tietty hyvä,että voi purkaa sisäistä ahdistusta tänne,kuvitellen että juuri se henkilö sattuu lukemaan,tuskin.
mutta tietenkin on hienoa,että on jotain mitä muistella kun arki painaa päälle sata lasissa.tsemppiä jatkossakin,kyllä se siitä lähtee(ehkä joskus).
Vastaukset 2
Vanhimmat
olet tänne sen vähempää kirjoittanut, kuin keskimäärin muut...
on monta... Olen onnellinen puolestasi ettei sinun tarvitse kaiholla muistella tai kaivata jotain mitä et saa etkä kohtaa. Minullakin oli omalla osallani paljon niitä "hikisiä" viestejä, nyt ne on poissa, joten en kahlaa muistojen syvissä vesissä. En myöskään etsi täältä vastauksia mihinkään olennaiseen, osittain siksi että tiedän laillasi että sellainen on pelkkää ajanhukkaa, osittain siksi että minulla on kaikki tarvittavat vastaukset hallussani. Jos jotain palasta puuttuu, täytän sen itse omilla johtopäätöksilläni. Tiedän, että minulle ei tänne jätetä mitään vastauksia, sanomia tai viestityksiä.
Tosi on, että jos haluaa etsiä vastauksia ja salaisia sanomia, löytyy lukemattomia jotka voi omia itselleen. Ja siinä onkin yksi palstan tarkoituksista. Jos joku saa lohdutusta vaikeisiin hetkiin niin ei kai se ole väärin? Monet täällä olevista ovat yksinäisiä ihmisiä joilla ei ole ketään kenelle puhua murheistaan, keneltä saada lohdutusta, uutta uskoa elämään ja tulevaisuuteen. Jos toisten ihmisten tunnepurkaukset tuovat valoa pettymyksen ja surun hetkellä niin siinä voi säästyä monta kyyneltä ja terapeuttituntia. Siis salli meille tämä pieni "huvi" josta ei kenellekään luulisi olevan haittaa.
Jos tänne kirjoittelen ajatuksiani, johtuu se siitä että ihmismieltä helpottaa ihmeesti joskus purkautua ihan vapaasti, laskea ajatuksensa ulos. Täällä sen voi tehdä pelkäämättä selittelyjä ja selvittelyjä jälkikäteen mitä tulikaan sanottua. Ja kun ei ole sitä olkapäätä jota vasten itkeskellä niin tämä palsta saa toimia itkumuurina. Toivon totisesti että pystyn muotoilemaan ajatukseni niin ettei kukaan tunnista minua niistä, tarkoitukseni ei ole lähettää sanomia kenellekään henkilökohtaisesti. Suurin osa kirjoittelijoista luultavasti ajattelee samoin. Jos haluaa jonkun tietyn henkilön tarkoituksella täältä löytää, tai antaa vihjettä kuka on viestittäjä, laittaa siihen kyllä sellaisia tuntomerkkejä että lukija ymmärtää. Siis älä sinä suotta harmittele puolestamme. Ajan myötä meistäkin harmiteltavista reppanoista on moni yhtä onnellisessa asemassa kuin sinäkin, silti halveksimatta ja harmittelematta niitä jotka vielä täällä seilailevat eläen pilvilinnoissaan, hakien lohtua murheeseensa ja etsien onneaan.
Tsemppiä sinullekin, ja toivottavasti et itse eksy niihin pilvilinnoihin... sitä ei ikinä tiedä koska Onni painaa oven kiinni jälkeensä, Toivo sammuu kun saunalyhty, ja Usko on tiellä tietömättömällä...