Lainattu alempaa...
> Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen
Ensimmäisen vastaajan vastaus oli niin päin mäntyä kuin olla voi. Väite että vanhemmat, siskot ja siskojen lapset voisivat periä lapsettoman, naimisissa olevan miehen joka kuolee ilman testamenttia on täysin järjetön. Omaisuus menee sataprosenttisesti vaimolle. Tämä on fakta jota et saa käännettyä miksikään.
Väite on kyllä aivan oikein ja lisäksi näin se meneekin.
Mistä näitä huutajia tänne riittää.
> Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen
Ensimmäisen vastaajan vastaus oli niin päin mäntyä kuin olla voi. Väite että vanhemmat, siskot ja siskojen lapset voisivat periä lapsettoman, naimisissa olevan miehen joka kuolee ilman testamenttia on täysin järjetön. Omaisuus menee sataprosenttisesti vaimolle. Tämä on fakta jota et saa käännettyä miksikään.
Väite on kyllä aivan oikein ja lisäksi näin se meneekin.
Mistä näitä huutajia tänne riittää.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mikä ylläolevasta oli lainaus? Lainausmerkkisi olivat kovin puuttelliset.
Oletko oikeasti noin tyhmä/kovakalloinen, vai heittäydytkö vain?
Siis ihan tosissasi väität että jos mies ja nainen ovat naimisissa, ja heillä on avio-oikeuden pois sulkeva avioehto MUTTA EI TESTAMENTTIA, ja mies kuolee ilman että hänellä on yhtään rintaperillistä, omaisuus menisi jollekin muulle kuin vaimolle?? Olet täysin sekaisin.
Millään avioehdolla ei voi säännellä sitä, mitä lapsettoman, naimisissa olevan henkilön perinnölle tapahtuu! Siihen tarvitaan testamentti.
Jos et usko minua, niin väitätkö että Suomen lukiolaisisille opetetaan lakitiedon kurssilla asioita täysin väärin?
Tämä on suoraan Lukiolaisen lakitieto - kirjasta:
>>>
5. Lapsettoman avioparin Jussin ja Lauran avioliitto päättyi, kun Jussi kuoli. Jussin ainoat sukulaiset olivat sisar ja täti. Jussin koko omaisuus oli 100 000 euroa, eikä hänellä ollut testamenttia.
a) Miten Jussin jälkeensä jättämät varat jaetaan?
b) Jussilla ja Lauralla on avioehto, jonka mukaan toisella ei ole oikeutta toisen omaisuuteen. Arvioi Lauran tilannetta oikeudellisesti.
Vastaus
a) Jos vainaja on avioliitossa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, perinnön saa puoliso. Jussin sisar ja täti eivät saa mitään ennen kuin leski Laura kuolee. Lauran kuoltua Jussin sisar on Jussin toissijainen perillinen ja Lauran kuolinpesän osakas. Tällöin jäljellä oleva omaisuus pääsääntöisesti puolitetaan ja jaetaan Jussin toissijaisen perillisen ja Lauran perillisten kesken. Jussin toissijainen perillinen on hänen sisarensa, jos hän on vielä elossa Lauran kuollessa.
b) Lesken perintöoikeuteen ei vaikuta se, onko hänellä avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen vai ei. Koska leski Laura on lain mukaan lähin Jussin perillinen, Laura saa perintönä avio-oikeudesta vapaan omaisuuden eli 100 000 euroa. Perintövero menee koko summasta.
>>>
Siis: "LESKEN PERINTÖOIKEUTEEN EI VAIKUTA SE, ONKO HÄNELLÄ AVIO-OIKEUS PUOLISONSA OMAISUUTEEN VAI EI".
Ja koska et vaikuta kovin fiksulta, otetaan vielä uudelleen: "LESKEN PERINTÖOIKEUTEEN EI VAIKUTA SE, ONKO HÄNELLÄ AVIO-OIKEUS PUOLISONSA OMAISUUTEEN VAI EI".
Kuinka monta kertaa tämä pitää vielä sanoa?
Että tosiaan, älä rupea etukäteen tuhlaamaan niitä rahoja joita olet kuvitellut saavasi lapsettomalta, mutta naimisissa olevalta veljeltäsi/sisareltasi perintönä!
>
No tuollainen väite olisi väärin. Lapsettoman puolison, jolla ei ole testementtia... perii hänen leskensä.
Totaalinen avioehto voi vaikuttaa perinöveron määrään. Jos avioehtoa ei ole, leski voi saada kuolinpesästä ensin tasinkoa (joka on verotonta, vrt. avioero), ja sen jälkeen perii kuolleen puolisonsa jäljelle jääneen jäämistön.
Asia mitä et ole hiomioinut on tämä: Kun ensin kuolleen puolison leski kuolee... palautuu lesken saama perintö ensin kuolleen puolisonsa sukuun (vaadittaessa).
Tuota ei tapahdu, jos ensin kuollut olisi laatinut testamentin puolisonsa eduksi.
> Asia mitä et ole hiomioinut on tämä: Kun ensin kuolleen puolison leski kuolee... palautuu lesken saama perintö ensin kuolleen puolisonsa sukuun (vaadittaessa).
En halunnut mennä tuohon asti vastauksessani ollenkaan, etten entisestään sotkisi alkuperäistä kirjoittajaa, joka vaikuttaa olevan täysin pihalla.
Aivan ekassa viestissän aiemmassa keskustelussa hän väitti että jos lapsettomalla pariskunnalla on avio-oikeuden täysin pois sulkeva avioehto, esim. pariskunnan miehen kuollessa tämän omaisuus menee miehen vanhemmille, sisaruksille, yms. eikä vaimo saa mitään.
Hän ei siis missään vaiheessa puhunut vaimonkin kuoltua eteen tulevasta tilanteesta, jossa kuten sanoit myös miehen suvulla ON perintöön oikeus, jos testamenttia ei ole, vaan väitti että edes vaimo ei peri yhtään mitään.
Eikä tuo tyyppi vaan näytä uskovan, vaan jatkaa inttämistään.
Voihan siinä olla ideaa antaa osavastaus... tässä tapauksessa koskien perintöäasiaa lesken osalta.
Mutta mielestäni ihan kohtuullista kertoa myös siitä, miten lesken kuollessa hänen lapsettomalta puolisoltaan aikanaan perimälleen ominaisuudelle käy (palautuu puolison suvulle) ellei sitä testamenttia ole ensin kuolut lapseton puoliso tehnyt.
seuraava kommentti.
Puolisot eivät peri toisiaan.(piste)
Luki laspsukaisten lukion kirjoissa mitä tahansa.
Mikäli avioliitossa olevan lapsettoman pariskunnan toinen osapuoli menehtyy niin soppa on valmis.
Jos toisen vanhemmat haluavat olla häijyjä niin siinä ei auta lukion oppikirja kuin lyömäaseena.
Lisäksi lukion lakioppimäärillä en kyllä paljon kantaa lakiasioihin ottaisi muutenkaan.
> Puolisot eivät peri toisiaan.(piste)
Puolisot perivät AINA toisensa, JOS kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä EIKÄ hän ole tehnyt testamenttia.
> Mikäli avioliitossa olevan lapsettoman pariskunnan toinen osapuoli menehtyy niin soppa on valmis. Jos toisen vanhemmat haluavat olla häijyjä niin siinä ei auta lukion oppikirja kuin lyömäaseena.
Mikä soppa? Ei ole olemassa mitään mahdollista soppaa. Tuossa tapauksessa koko perintö menee eloonjääneelle puolisolle kokonaisuudessaan (siis jälleen: jos ei ole olemassa minkäänlaista testamenttia). Tämä täysin riippumatta siitä onko avioehtoa vai ei, tai millainen avioehto on. Sillä ei ole mitään vaikutusta.
Suomesta ei löydy yhtään lakimiestä joka olisi niin hullu että alkaisi tuossa tapauksessa ottaa vanhempien tai sisarusten asian ajaakseen ja yrittäisi saada heille edes pienen osan perinnöstä. Siihen kun ei kertakaikkiaan ole MITÄÄN lain tukemaan mahdollisuutta. Ei kerrassaan mitään.
Jos et usko lukion lakitiedon oppikirjaa, niin ehkä uskot Suomen lakia? Perintökaari on täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
>>>
"3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
>>>
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
Mikä tuossa on epäselvää?
Jatko kertoo sitten miten menetellään eloonjääneenkin puolison kuollessa. Siinä vaiheessa tietysti on ensin kuolleen puolison mahdollisilla sukulaisillla osansa saatavana (jälleen, jos ei ole ollut testamenttia). Mutta siis VASTA siinä vaiheessa. Ensiksi kuolleen puolison ja eloonjääneen puolison kuolemien välillä voi olla kymmeniä vuosiakin. Ja sinä aikana on eloonjääneellä puolisolla täysi oikeus tehdä perimällään omaisuudella mitä haluaa, täysin ilman tilivelvollisuutta. Hän voi niin halutessaan tuhlata joka sentin ja kuolla rutiköyhänä. Täysin laillisesti ja oikein.
Näytäpä sinä nyt minulle se lakikohta, joka tukee millään lailla tuota mitä sinä väität. Taitaa olla "aika" vaikea löytää, koska sellaista ei ole olemassakaan.
Kuten huomasit, alkuperäinen kysyjä ymmärsi (tahallaan?) viestisi väärin ("Just näin se on") ja väittää yhä edelleen että lapsettoman avioliiton aviopuolisot eivät peri toisiaan, ja että lapsettomana kuolleen, avioliitossa olleen henkilön vanhemmat voivat halutessaan ruveta hankaliksi ja vaatia perintöä itselleen (huom! Siis lesken ollessa vielä elossa!). Tässähän ei ole hitustakaan totta.
Juuri tuosta syystä en halunnut sotkea vastaukseeni niitä asioita mitä tapahtuu leskenkin kuoltua. Tiesin tasan tarkkaan että tuo alkuperäinen pöljä käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa ja käsittää väärin.
Avioliitossa lapsettoman puolison kuollessa ei mitään soppaa synny, perintökaari on aivan yksiselitteinen asiasta.
Leski perii kuolleen puolisonsa. Riippumatta siitä, onko heillä ollut testamenttia tai avioehtoa.
Ellei lukiokirja vakuuta, niin lue ihmeessä laki perintökaaresta, etenkin 3. Luku
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
En ymmärrä mitä tarkoitat "sopalla", tuskin leskeksi jääneen appivanhemmat voivat muuttaa Suomen Lakia. Häijyyttä se ei tietenkään estä...
Ja lukion oppikirjaan viitannut kirjoittaja aivan oikein jatkoi siteeraustaan, eli KUN se lapsettoman puolisonsa perinyt leski kuolee... palautuu ensin kuolleelta saatu perintö hänen sukuunsa (ei mene kuolleen lesken sukuun).
Tosin, voi olla että leski on tuhlannut ja hummannut perintönsä JA oman omaisuutensa(sitä laki ei estäsi), eikä ensin kuolleen sukuun ole jäljellä mitä sinne palautuisi... ei tosin lesken perillisillekkään.
Näin siis JOS ensin kuollut puoliso ei ole tehnyt testamenttia leskensä eduksi.
Mikäli sellainen testamentti on ollut, lesken perimä omaisuus on täysin hänen eikä mitään palaudu ensin kuolleen sukuun.
Milläs perusteilla sinä sitten kommentoiti "lakiasioita", koska enemmän väärä sinun vastauksesi oli kuin lukiomateriaaliin viitanneen henkilön (itseaisassa, se oli aivan oiken).
>
Sille ei mahda mitään, jos joku tahtoo ymmärtää väärin, tuossa yllä lisäkseni toinen kommentoi/korjasi asiaa lähes identtisesti... luulisi tulevan selväksi kenelle tahansa...
>
no, saahan sitä väittää vaikka että maapallo on litteä... totuutta väittäminen ei mihinkään muuta.
>
No, jos näitä ketjuja sattuu lukemaan myös joku normaaleilla hoksottimilla varustettu henkilö... niin varmasti pystyy ymmärtämään myös tuon asian. Ja ellei lapseton puoliso tahdo tuota tapahtuvaksi, asia poistuu päiväjärjestyksest testamentilla.
>
Antaa käyttää... mutta sen "kertomatta jättäminen" ei myöskään poista tosiasiaa "sukuun palautumisesta" kun leski kuolee (eikä ym. testamenttia oltu tehty lesken eduksi aikanaan)
Muistakaahan että, omaisuus joka on hommattu avioliiton aikana on yhteistä ja omaisuus täten on jo suoraan puolison ilman mitään verotusta. Mutta asia on erikseen heti, kun on avioehto jossa suvun omaisuus joka on ollut jo ennen avioliittoa. Varsinkin, kun on tehty avioehto jossa omaisuus siirtyy suvulle, kun molemmat liitosta kuolee eikä heillä ole yhteisiä perillisiä. Eli kun puoliso on kuollut ja kyseinen on mennyt uusiin naimisiin ei tämänliiton perillisillä ole oikeutta edellisen liiton puolison omaisuuteen. Eikös ole aika järkeenkäypää ja luulis, että ei olis epäselvyyksiä.
Avioliitossa on mahdollista hankkia myös omaisuutta, joka on vain toisen puolison omaisuutta, kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä.
Luulo ei ole tiedon väärtti, lukaisepa mitä avioliittolaki aiheesta sanoo :
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
===============
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
================
>
Olet väärässä, yhteinen omaisuus on yhteistä (esim talo jonka lainhuudoissa kumpikin omistaa 50%)... mutta oma omaisuus on omaa, jota puoliso hallitsee jokseenkin vapaasti. Ilman avioehtoa heillä on kyllä avio-oikeus toistensa omaisuuksiin... ja sillä merkitystä vasta osituksessa kun avioliitto päättynyt (avioero tai kuolema). Erossa nettovarallisuudet tasataan yhtäsuuriksi tasingolla... se on "verovapaata".
>
Väärin, avioehdolla ei voi tuollaista määrätä. Avioehdolla puolisot sopivat onko avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tai osaan siitä. Ilman avioehtoa on.
Testamentilla voi tietenkin määrätä kenelle tahtoo omaisuutensa jättää, ellei ole niitä rintaperillisiä.
Ei olekaan, ellei leski ole saanut testamentilla lapsettomalta puolisoltaan perintöä... jos siis perinyt ilman testamenttia. Tosin, mikään ei estä leskeä tuhlaamasta tätä perintöä ja muutakin omaisuuttaan ennen kuolemaansa.
"Mikäli avioliitossa olevan lapsettoman pariskunnan toinen osapuoli menehtyy niin soppa on valmis.
Jos toisen vanhemmat haluavat olla häijyjä niin siinä ei auta lukion oppikirja kuin lyömäaseena."
Ahaa. No otetaanpa esimerkkitapaus (täysin fiktiivinen, mutta voisi ehdottomasti olla mahdollinen).
Väinö ja Liisa ovat kuusikymppinen pariskunta. Heillä on yksi lapsi, Petteri.
Petteri on koko elämänsä ollut ns. hyvä poika, vanhempiensa silmäterä ja ilo. Hän kirjoitti kuusi laudaturia ja pääsi kauppakorkeakouluun ensiyrittämällä, valmistuen sieltä todella nopeasti. Sen jälkeen hän siirtyi työelämään ja eteni siellä kuin raketti. Petteri on vuosien varrella päässyt korkeapalkkaisiin töihin ja saanut kerättyä sievoisen omaisuuden: 200 neliön velattoman omakotitalon, hienon auton, kesämökin meren rannalla. Hänen vanhempansa ovat koko elämänsä olleet työväenluokkaa ja tehneet kovasti töitä henkensä pitimiksi. Varaa tuhlaukseen heillä ei ole ollut. Nyt kun Petteri on varakas, hän auttaa säännöllisesti rakkaita vanhempiaan ostamalla näille kauniita tavaroita, tarjoamalla heille ulkomaanmatkan silloin tällöin, laittamalla joskus ihan rahaakin. Kesäisen Väinö ja Liisa viettävät monta kuukautta Petterin omistamalla kesämökillä, joka on heille rakas paikka.
Petteri keskittyi niin kovasti opintoihinsa ja töihinsä että seurusteluun hänellä ei liiemmin ole ollut aikaa. Vuosien varrella on ollut joitakin juttuja, mutta ei mitään vakavampaa.
41-vuotiaana Petteri eräänä iltana eksyy baariin ja tapaa siellä 24-vuotiaan Mirkun. Mirkku on juuri ja juuri päässyt peruskoulusta läpi, mutta ei ole jatkanut opiskelujaan. Hän on ollut välillä työttömänä, välillä elättänyt itsensä poseeraamalla pornokuvissa ja tekemällä muutaman seksileffankin.
Petteri rakastuu Mirkkuun hullun lailla. Koko elämänsä hän on ollut kiltti poika, nyt hän päättää kerrankin tehdä vanhempiensa tahdon vastaisesti. Vaikka Väinö ja Liisa vastustavat ankarasti, Petteri menee Mirkun kanssa naimisiin. Sen verran vanhemmat saavat tahtonsa lävitse että Petteri ja Mirkku tekevät avioehdon. Sen mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Minkäänlaista testamenttia Petteri ei kuitenkaan halua tehdä.
Petteri ja Mirkku elelevät liitossaan muutaman vuoden. Väinö ja Liisa inhoavat Mirkkua syvästi, ja Mirkku heitä. Heidän välinsä ovat todella kireät, ja usein Petteri käykin yksinään tapaamassa vanhempiaan. Mirkku ei viihdy Petterin kesämökillä, joten Petterin vanhemmat viettävät siellä edelleen paljon aikaa. Lapsia Petterille ja Mirkulle ei siunaannu; Mirkku ei vielä tunne olevansa valmis äidiksi.
Kun Petteri on 45, hän on pelaamassa tennistä työkaverinsa kanssa ja saa massiivisen sydänkohtauksen. Kuolo korjaa Petterin kertalaakista.
Neljä kuukautta Petterin kuoleman jälkeen Mirkku alkaa avoimesti liikkua kaupungilla kaksimetrisen, lihaksikkaan, yönmustan nuoren ghanalaismiehen kanssa. He suutelevat kiihkeästi baareissa.
Petterin vanhempiin Mirkku ei pidä enää mitään yhteyttä. Hän myy kesämökin, ilmoittaen vanhemmille että heillä on viikko aikaa noutaa sinne vuosien varrella viemänsä tavarat.
Kysymys kuuluu: mitä laillisia keinoja Petterin vanhemmilla on puuttua tilanteeseen ja saada osa Petterin jälkeensä jättämästä suuresta omaisuudesta itselleen?
Niin vaikeaa kuin se näyttääkin olevan sinulle ymmärtää, ainoa oikea vastaus on: ei yhtään mitään.
Jos vainajalla ei ole lapsia, perii leski hänen omaisuutensa.
Lesken kuoltua jaetaan hänellä ollut omaisuus tasan ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten ja lesken omien perillisten kesken.
Niin, miksi vanhemmilla todella olisikaan mitään laillisia oikeuksia? Jokaiselle joka on lukenut ja ymmärtänyt Perintökaaren, asia on päivänselvä.
Esitin kysymykseni tuolle tyypille joka on viestistä toiseen jankuttanut tätä samaa:
"Puolisot eivät peri toisiaan.(piste)
Mikäli avioliitossa olevan lapsettoman pariskunnan toinen osapuoli menehtyy niin soppa on valmis.
Jos toisen vanhemmat haluavat olla häijyjä niin siinä ei auta lukion oppikirja kuin lyömäaseena."
Tuon tyypin logiikan ja "tietojen" (joita hän itse on kovasti kehunut, ovat esim. paremmat kuin ammattilaisten kirjoittamassa oppikirjassa jota lukion lakitiedon tunneilla käytetään) mukaan noilla Petterin vanhemmilla olisi täysi oikeus olla "häijyjä" ja vaatia Mirkulta osaa Petterin jättämästä omaisuudesta, ja sen he myös saisivat.
Odotan innolla mitä hän nyt vastaa ja onnistuu tuosta edelleen vääntämään ja väärin ymmärtämään. Ei näytä menevän perille ei niin millään. Ehkä on oma lehmä ojassa?
Hyvin kirjoitettu esimerkki, paljoa tuon havainnollisemmin ei voi asiaa "vääntää rautalangasta".
Ja loppukaneettisi on oikein, Mirkku-leski on perinyt kuolleen miehensä... "and thats all folks"...
Mutta jatketaan hieman tarinan kulkua.
Ghanalaismiehensä Desmond ja Mirkku avioituvat, elämää muuttuuu seesteiseksi ja ostavat mukavan omakotitalon mm. Mirkun perintörahoilla. Eräänä kauniina päivänä ukkoskuuro yllättää heidät kesken golf kierroksen ...ja salama iskee Mirkun hengettömäksi.
Desmondilla ja Mirkulla oli totaalinen avioehto, ja testamnetti Desmondin eduksi.
Mirkun testamentista huolimatta Desmond perii vain puolet Mirkun jäämistöstä, toinen puoli palautuu Mirkun ensimmäisen miehen (Petterin) suvulle, perintökaaren mukaisesti.
Koska Mirkku oli laatinut Desmondin eduksi testamentin, ei hänen kuollessaan Desmondin kuolinpesästä palautuisi mitään Mirkun suvulle.
>>Mirkun testamentista huolimatta Desmond perii vain puolet Mirkun jäämistöstä, toinen puoli palautuu Mirkun ensimmäisen miehen (Petterin) suvulle, perintökaaren mukaisesti.
Kyllä opistasi jotain on tarttunutkin... mutta tässä tapauksessa tosin luin huolimattomasti yllä olleen "aloitusesimerkin".
Kiitos oikaisusta.
Minusta tuntuu, että tässä on nyt menneet avo- ja avioliitot sekaisin...