Kirjallisuus(oulu)

Siis kaksi kaunokirjallista teosta? Ilmeisesti vaatimukset ovat sitten ajan kanssa muuttuneet...

Minusta hyvä lähtökohta analyysiin olisi siitä Runousopin perusteet kirjasta Mervi Kantokorven kirjoittama osuus. En tiedä onko tuossa uudessa pääsykoekirjassa (siis se teoriakirja) mitään kaunokirjallisen teoksen analysoinnista, kun itse pääsin sisään vuotta ennen kuin se vaihtui toiseksi. Mutta jos ei ole, eli siinä on vain niitä teoriasuuntia niin suosittelen tuon edellä mainitun teoksen lukemista. Jotenkin tuntuu, että ne siellä pääsykokeessa vähän odottaakin, että sitä perusteoriaa jo hallitsee.

Eli keskeisiä alueita kirjassa kuin kirjassa on kerronta (kuka kertoo, miten ja onko luotettava kertoja), henkilöhahmot ja niiden kuvaus, ajan vaihtelu (eli kerrotaanko jokin asia takautuen tai sitten esimerkiksi ennakoiden), käännekohdat (näitä voi olla yksi tai useampi)ja lyyrisyys (onko paljon vertauksia tai metaforia ja mitä niillä yritetään sanoa).

Aika pienetkin asiat merkkaa, joten kiinnitä aina huomiota kaikkeen poikkeavaan. Etsi käsiisi kyseisistä kaunokirjallisista teoksista tehtyjä analyysejä ja vielä parempi, jos ne ovat jonkun yliopiston tutkijan tekemiä. Mieti mikä teoriasuunta sopisi niihin analysoitaviin kirjoihin, jos tuntuu, että jokin suuntaus sopisi erityisen hyvin niin lue se useampaan kertaan. Ja opettele käyttämään teoriaa luontevasti analyysin tukena. Eli pääroolia vastauksessa esittää se kirja, ei pelkästään teoria.

Ne kaunokirjalliset teokset kannattaa lukea useampaan kertaan, että muistaa ihan yksittäisiä kohtia, koska niitä tarvitaan analyysissä. Hyvä analyysi on sellainen tiivis, ei siis liian pitkä. Minulla ainakin yksi konsepti riitti aivan hyvin. Joinakin vuosina sisäänpääsyrajat nousevat korkealle, joten vastaukseen kannattaa panostaa. Yritä olla persoonallinen, tarkastajat lukevat kuitenkin useita kymmeniä vastauksia.