Voiko passiiviseen, subi, jakosuotimeen kytkeä yhtä useamman bassokaiuttimen? Että pärjääkö yhdellä suotimella jos on vaikka kaksi 3-8 tuuman bassoa kiinni? En tarkoita subbareita vaan "midbassoja".
Suotimeen useampi kaiutin
Palkinlampi
5717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos passiivisubbarin suodin on suunniteltu yhdelle (tietylle) elementille, suodin toimii oikein vain sen kanssa, koska elementin ominaisuudet ovat vaikuttaneet suotimen suunnitteluun. Jos laitetaan eri määrä ja/tai erilaisia elementtejä, suotimen näkemä kuorma on väärä, ja suotimen alipäästön kulmataajuus tulee aivan väärään paikkaan.
Siksi aktiiviratkaisu on ylivoimainen näissä hommissa. Esim. jollain Hypexin aktiivimodulilla voi ajaa monenlaisia elementti/koteloyhdistelmiä. Kaikki säädöt ja korjaukset tehdään aktiivisesti, linjatasolla.
virittelijän mainitseman ongelman lisäksi on tehojuttu.
Matalilla taajuuksilla kulkee jo melkoisia virtoja
kaiuttimeen ja ne menee jakosuotimen kautta ja läpi.
Paikat sulaa ja hajoo kun vähänkin liikaa luukuttaa.
Jos näin on otan "oppia vaarista" :) ja jätän yhdistelyn väliin.
Mutta onko sellaisia kahden tai muutaman bassokaiuttimen suotimia olemassa/markkinoilla pelkän asia kiinnostuksen vuoksi?
Tutustu, jos voit, Pekka Tuomelan rakennusohjeeseen Hifi 55/2. Siinä on kaksi elementtiä yhdessä kotelossa. Ehkä ohjeesta läytyy ideoita. Ohje löytyy kirjasta "Rakenna hifikaiuttimet", vuodelta 1992. En tunne muita passiivisuotimia kuin tämän.
Ljudiassa http://www.ljudia.fi/ on erilaisia passiivisuotimia.
Periaatteessa, kyllä yhdellä suotimella voi ajaa kahta elementtiä, kun se otetaan suunnittelussa huomioon. Jos tehdään vaikka toisen asteen (12dB/oktaavi) suodin, kela ja kondensaattori mitoitetaan sen mukaan, miten kaksi elementtiä kytketään. Jos vaikka rinnan, niiden yhteinen impedanssi on puolet yhden elementin vastaavasta. Nimellisesti vaikkapa 4 ohmia, jos käytetään 8 ohmin elementtejä. Impedanssi kuitenkin vaihtelee taajuuden mukana ja riippuu lisäksi koteloinnista. Se mutkistaa laskentaa. Laskentakaavalla voi kuitenkin laskea teoreettisen suotimen vaikkapa juuri 4 ohmin kuormalle.
Kaavat ovat:
Sarjakela: 226 kertaa elementin impedanssi jaettuna halutulla jakotaajuudella. Tulos on suoraan millihenryissä. Ilmasydänkela on tässä tapauksessa särötön ja paras. Ferriittirunkoinen tai -sydäminen kyllästyy magneettisesti ja aiheuttaa säröä melko pienilläkin tehoilla. Suuri arvo ja pieni impedanssi pahentavat säröä.
Rinnakkaiskondensaattori: 113000 jaettuna taajuus kertaa impedanssi. Tulos on mikrofaradeissa. Taajuus kertaa impedanssi on laskettava ensin, ja 113000 jaetaan tuloksella.
Esimerkki: 4 ohmin kuorma, 80Hz alipäästö. Sarjakela: 226 kertaa 4 = 904 jaettuna 80:llä = 11,3 millihenryä.
Rinnakkaiskondensaattori: 80 kertaa 4 = 320.
113000:320 = 353 mikrofaradia.
Jeesasko yhtään?
>Juu, kyllähän se kelpas.