Sellaista vaivaa, että rasituksessa ei saa happea esim. mäkeä ylös kiivetessä? Minulla on todettu astma, mutta astmalääkkeet ei auta. Puhallustulos oli pieni.
Onkohan sitten
kellään
16892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
monellakin. Joskus haukottelen-aivan kuin olisin väsynyt,vaikka en ole-kesken liikuntasuorituksesn, kun ei happea saa muuten riittävästi. Isoissa lihaksissa on tärinää vaikkapa kilometrin kävelystä. Mutta jos ei altistetta, eikä hengitysvaikeuksia tai olen ottanut avaavan hengityslääkkeen, niin urheilusuoritus onnistuu, ei tietenkään ikävuosieni edellyttämällä kyvyllä vaan paremminkin kuin vanhuksella, mutta onnistuu kuitenkin.
Rasituksessa happi loppuu ja kasvot ja huulet sinertää. Eikä myöskään urheilun jälkeen tule sitä euforista fiilistä, kuten ennen, vaan tuntuu, että viikatemies on tosi lähellä. Mun kohdalta on urheilut urheiltu, kun tuntuu, että henki lähtee. Ja tosiaan astmalääke ei kyllä tehoa. Puhalluksista en tiedä, kun ei ole pef-mittari ollut siinä hetkessä ensimmäisenä mielessä.
Rasitustestissä ja sen jälkeen minulla todettiin pef puhallusarvojen nousu. Tarkoitan intervalli tyyppistä koetta. Koe myös uusittiin. (parin kuukauden päästä)
Liikunta paransi aina arvoja. 60 - 100 l.
Liikunnan jälkeen Ei tule mitään astmakohtauksia tms.
Vain supernopea spurtti tekee hetkellisen hengästymisen.
Miten muilla? Tuleeko liikunnan jälkeen hengitysarvoihin muutoksia? Pitääkö astmassa -laskea-? arvot. Näin mulle väitettiin, kuntoutuksessa.
Monella nousi arvot rasituksen jälkeen. Itsellä pef putosi arvosta 630 arvoon 491. Mutta kohdallani epäiltiin tuon trakeobronkomalasian osuutta asiaan. En sitten tiedä miksi tuli tuo obstruktio. Olotila on aina rasituksessa heikko nykyisin. Nopea rasitus ja massiivinen paha olo on taattu. Pitkäkestoinen kävely omalla vauhdilla sen sijaan onnistuu hyvin, vaikka useampia tunteja.
Nyt antibioottikuuri poskiontelotulehdukseen ja ihan siitä että kävelin ulkona pitkiä kävelylenkkejä nyt kun on tosi kosteaa taas. Sitä huomasi että ei tunnu hyvältä, mutta ei jaksaisi aina olla sisälläkään. En sitten tiedä auttaisiko suojain asiaa. Nyt on kuumeinen olo, mutta lämpöä oli klo 8 vain 35.4. Pää on kuin Haminan kaupunki. Masentaa kyllä pahasti.
liki kaikilla tavallista astmaa potevilla on myös rasitusoireita, varsinkin kylmässä, jos astma ei ole hyvin hoidettu (käytännössä se ei itselläni ole ollut koskaan niin hyvin hoidettu että liikunta pakkasella onnistuisi).
Homeesta sairastumisen jälkeen liikunta on vaikeutunut vaikka saankin peffin tarvittaessa ylös avaavalla. Nyt täytyy aina miettiä voinko lähteä minnekään, onko ulkona kostea ilma vai ei ja miltä keuhkoissa tuntuu, onko pulssi normaalirajoissa jne. Olen edelleen ns. liikuntakiellossa tai lääkärin mielestä olisi turvallisinta pysyä kotona ja kevyesti jumpata eikä lähteä minnekään lenkille. Epäilemättä se on turvallisinta, mutta kuntoni ei voi parantua näin, kuntotestien tulosten perusteella en olisi kykenevä edes toimistotyöhön, tässähän pitäisi jo tuolilta pudota :-)
mulla ei ole tuota varsinaista avaavaa, joten en nyt tiedä miten vaikuttaisi peffien nousuun juuri nyt. Mutta minulla peffit jämähtävät alas tosi pitkäksi aikaa. Ehkä viikkojen jälkeen nousevat, jos olen ollut homepaikoissa (kuten Hoikka nyt). Lasku on myös aika iso, tai en nyt sitten tiedä, mutta kun paras puhallus oli ennen Hoikkaa 640 kotona (laskua siis aikaisempaan parhaaseen yli 100), niin Hoikassa arvot olivat päälle 430... ja siitä yli miten nyt milloinkin. Heikoin arvo tässä hässäkässä on nyt 240, ja silloin olinkin jo menossa terveyskeskukseen, mutta toisaalta olo oli niin huono ettei jaksanut lähteä. Ja helpottihan se siitä sitten. Mutta nyt ennen poskiontelotulehdusta arvot 500 pintaan, yleensä alle.
Tuo poskiontelotulehdus ja antibiootit eivät ainakaan auta tilannettani, sillä pef vain laskee. Nyt jo alle sen milloin pitäisi aloittaa kortisonikuuri, en vain aloita sitä nyt. Ei jaksa. Päätin itse laskea tuota tasoa yli 100 pykälää, jossa aloitan kortisonikuurin. Jos sittenkään aloitan nyt. Ei jaksa taas tuota kortisonia.
Eikä tuo antibioottikaan nyt tunnu vaikuttavan, sillä kasvoja särkee yhä edelleen. No aloitin kuurin maanantaina kahdella tabletilla lääkärin ohjeiden mukaan. Ehkä auttaa sitten myöhemmin, nyt ei vielä vaikuta mitenkään, mutta takana vasta neljä taplettia ja neljä vielä jäljelläkin.
lääkettä jos on astma? Ei ymmärrä. Minulla on liikunnassa tavallisia astmakohtauksia, sekä myös öisin. Pef laskee nopeasti ja nousee avaavalla myös nopeasti ja olo helpottuu hetkessä. Ventolinesta tulee ikävää sydämen tykyttelyä ja huimausta mutta tukehtumisen tunteeseen verrattuna sivuoireet voi kyllä kestää. Huvikseen en avaavaa lääkettä ota.
Olethan kokeillut suolahuuhtelua poskionteloihisi? Minulle se on ollut parasta mitä olen onteloiden hoitoon löytänyt, vaikka pidänkin huuhtelua vähän epämiellyttävänä, vettä jää usein pään sisään ja menee myös korviin välillä.
Symbicort ja sitä otan sitten avaavan sijasta, jos tarvetta on. No normaalisti otan sitä kolmekertaa päivässä kaksi hengenvetoa. Sen lisäksi sitten tarvittaessa. Ei voi kuitenkaan ottaa kovin paljon, koska kädet alkavat täristä ihan hillittömästi. Avaava otettiin pois silloin kun tuli tuo Symbicort. Eikä avaava silloin avannut, joten en sitten tiedä miksi menee näin.
Mulla auttaa vain aika ja kortisonitabletit, ja niitä en nyt syö.
Ventolinesta minulla tulee vapina ja tykytys jo noissa spiroissakin. Ei ole minun lääke. Mulla oli aikoinaan bricanyl avaavana. Mutta ihan sama miten sitä otti, ei se nostanut peffejä yhtään.
Mulla on tuo sarvikuono ja käytän sitä kyllä. No tosin tavan suolan kanssa, pitää käydä ostamassa tuota hienoa merisuolaa, josko olisi parempaa niin. Ja joo kyllä tuon veden kanssa saa olla varovainen ja käyttää ihan aikaa, jotta se tulee uloskin. Nyt vasen puoli poskionteloista on kipeä ja nähtävästi on päättänyt pysyäkin kipeänä antibiooteista huolimatta. Silmä siinä kipuilee joten teen kohta itselleni tuollaisen merirosvolapun, niin silmä saa levätä.
Ei vain voi mitään, ulos ei kait saisi mennä nyt ollenkaan. Mutta ei sitä sisällä voi kökkiä. No yritän tänään päästä hakemaan paperini lääkäriasemalta, vaihdoin keuhkolääkäriä ja firmaakin, joten pitäisi jättää kirje edelliselle keuhkolääkärille ja hakea paperit pois. Olisi pitänyt jo käydä eilen, mutta ei jaksanut. Ehkä tänään tai sitten ... joskus
nyt ei ole meidän kelit yhtään. Joten sisällä olo voi olla se paras vaihtoehto juuri nyt. Ikävää, että kuntosi on noin romahtanut. Minä sain arvion 2/5, vaikka testien jälkeen olinkin ihan kuollut sain niistä aika hyviä tuloksia. Mun arvoja laski korkea syke. Mutta sille ei voi mitään. Kun on vaikea hengitellä nopeassa liikkumisessa noiden putkien kanssa, niin syke nousee heti ja pysyykin korkealla. En tiedä kävisikö se kaikille niin, siis jos kurkusta kuristaisi ja silti pitäisi kävellä nopeasti, niin nostaako se sykettä ... ehkä.
Veriarvot minulla vähän paremmat nyt, mutta syönkin jättiannoksia erilaisia rautavalmisteita päivässä ja juon vielä tuota litkuakin. No silti Hb oli 127, joten ei voi lopettaa näitäkään. Vaikka yleensä kait pitäisi vähän miettiä ja vähentää, ettei tulee liikaa rautaa. Mulla ei nähtävästi imeydy kunnolla, joten ... Mutta parempi siis kuin noi alimmat jossa sainkin sitten jo tiputuksella plasmaa tms.
Toivotaan, että kuntosi kohoaa ihan sisätiloissa. Eihän tuo normaalia ole. Mutta ulkoilua kannattaa silti miettiä nyt.
uuden keuhkolääkärin, saitko suosituksia jostain?
Turhaahan sitä on avaavaa ottaa jos se ei avaa mitään, aika erikoinen astma kyllä, mutta sehän on todettu jo moneen kertaan että homeastma ei oikein sovi tavallisen astman raameihin.
Onnittelut hienosta kuntotestituloksesta! Sinulla on varmaan ollut hyvä peruskunto aikaisemmin, ehkä siitä on nyt vähän apua sairastumisen jälkeen. Minäkin luulin olevani edes kuntoluokassa 1/5 mutta en sitten siihenkään mahtunut kun sydämen syke osoittautui ihan epänormaaliksi. Jos olisi ollut parempi päivä mutta juuri tuona kuntotestauspäivänä olin kipeä jo ennen testiä. Toki peruskuntoni oli vähän huono jo ennen sairastumista, vuosikymmenien rasitusastma on haitannut liikkumista.
kyseessä on ex keuhkolääkärini, matka on taas pitkä, mutta en jaksanut edes ajatella ihan uutta, tai mietin, mutten nähnyt siinä mitään järkeä nyt. Hän laittoi minulle jo spiron koneelle ja varasin sen samalle päivälle marraskuuta kun menen häntä taas tapaamaankin. Ja nyt siis pyrin siihen, että otan pari aikaa peräkkäin, mutta käyn vain jatkossa ehkä kerran vuodessa, jos se vain keuhkolääkärille käy. Minullahan nämä arvot sahaavat ylös alas, mitään tasapainoa ei tänäkään vuonna ole aikaan saatu. Joten mitäs sille kukaan voi tehdä.
Aikoinaan sain sellaisen arvion tuosta keuhkolääkäristä, että jos olisin sitä kuunnellut, en olisi mennyt hänelle ikinä potilaaksi. Mutta minä taas olen häntä suositellut ystävälleni, myös hän piti tästä keuhkolääkäristä kyllä. No siis, ne mitä olen tavannut ovat kyllä kaikki varmasti hyviä lääkäreinä, joku sopii toiselle ja joku toiselle. Olen vain liian väsynyt tähän tilanteeseen, joten loppupeleissä ihan sama, kunhan näkee minut ihmisenä ei tilastona tai paperina.
Joo oli mulla tuo sama arvio jo ekallakin kerralla 2/5. Nyt meni kävelytesti paremmin, mutta kun tuo syke on korkealla niin se laskee tulosta roimasti. Nivelissä ongelmia myös, mutta tuo testi on niin helppo, että siinä kestää kyllä vähän kipuakin, kun se menee niin nopeasti ohi. Ja mekin pyydettiin testiä aikaisemmaksi, jotta tuo paikan sisäilma ei ehtisi vaikuttaa ihan liikaa. Mutta kyllähän se vaikutti jo ihan ekana päivänäkin. Yritimme sitten olla ulkona lähes koko päivät ja illat. Yöt sitten ikkunat auki ja se se kyllä auttoikin.
Kyllä mullakin kunto oli huonompi kun sairastelin ja tein sitä ennen vain töitä ja sitä ennen taas vain opiskelin ja tein töitä. Siinä jäi juoksulenkit väliin kun piti tehdä milloin mitäkin opintohin tai töihin liittyviä juttuja illat ja joskus yötkin. Mutta jotakin noista juoksulenkeistä ja kuntosaleista oli jäänyt jäljellekin. Osa meidän porukasta ei pystynyt tekemään juuri yhtään testiä, osa teki sitten vähän enemmän ja vain pieni osa kaiken. Siinä sitten tunsi itsensä tosi hyväkuntoiseksi, kun ryhmä oli se mikä oli.
Mulla ei ole ollut mitään sairautta pohjalla. En ollut edes koskaan kipeä. Ei mitään sairaspoissaoloja tms., nyt sitten kaikkea ihan riittämiin.
näitä noutopisteitä ei kannata lukea. niiden avulla yritetään vain saada kadonneita viestejä näkyviin.
Ei tarvitse kiivetä mäkeä ylös, riittää rappusia alaspäin. tasamaalla kävelen noin 100-200 metriä tosi hitaasti ... jalat menee hapoille ja olo kuin kalalla kuivalla maalla, jalat tärisevät ja aivan voimattaomat.
Jotenkin tullut sellainen tunne että joka kerta kun menee hapoille palautuminen kestää ja sen jälkeen jaksaa kävellä entistä heikommin.
oli sama tilanne, ja hänellä oli paha keuhkoahtaumatauti. Käveli hitaasti, joutui lepäämään jatkuvasti, sitkeää limaa suussa niin että se näkyi kun hän puhui, ei pystynyt osallistumaan juuri mihinkään toimintaan. Puhui paljon ja rasittui jo siitä. Yksi vetäjistä sanoikin hänelle, että jos olisit hetken hiljaa, jaksaisit tehdäkin harjoituksia edes vähäsen.
Sairastuessani en jaksanut liikkua, kävelyvauhtini oli olematon. Mummot ja papat käveli huomattavasti ripeämmin. Rasituksesta tuli just tollanen heikko ja tärisevä olo, rappuset kolmanteen kerrokseen piti kiivetä todella hitaasti, ja sittenkin välillä piti huilata. Tilanteeni kyllä helpottui astmalääkkeet saatuani, tablettikortisonikuuri auttoi tuosta pahimmasta jamasta pois.
oli tietysti ihan liikaa siinä alkuvaiheessa ja samaltahan se tuntui kun sulla. Mutta myöhemmin ns. paremmassa kunnossa kävely onnistuu, portaat vaikeammat kyllä, ja mummot ja papat painaa vieläkin ohi. Väistelimme muita kulkijoita ystäväni kanssa tuossa viikonloppuna, kun hän oli meillä viikoloppua viettämässä. Eipä kumpikaan pysty nopeaan, ripeään tahtiin kävelemään. No tosin ystäväni kertoi, että työssään kävelee kyllä lyhyitä matkoja nopeammin kyllä, pidempiä lenkkejä ei.
Sikäli hyvä, että toinen pahastikin sairastunut ei oireillut meillä kotona viikonloppuna. Se antaa sitä varmuutta siitä, että oma koti on OK. Vaikka sehän oli jo tutkittukin, mutta silti, kun tietää, että tutkia voi niin monella tapaa sitä luottaa paremmin siihen kun toinenkin sairastunut voi hyvin.