Tätä päivää olen odottanut. Hesari julistaa etusivullaan että asuntomarkkinoilla on tapahtunut käänne korkojen nousun johdosta. Uutisen mukaan laskusta tulee MAHDOLLISESTI hallittu. Ei kuitenkaan välttämättä, lehti toteaa ja viittaa esim. USAn täysin yllättäviin ikäviin tapahtumiin asuntomarkkinoilla.
Uutisessa on se hyvä puoli, että enää hulluinkaan palstalainen ei jauha ***kaa siitä, että mitään käännettä ei olisi käsillä.
Kohta pääsen ostoksille puoleen hintaan, hyvää päivänjatkoa kaikille.
Uutisessa on se hyvä puoli, että enää hulluinkaan palstalainen ei jauha ***kaa siitä, että mitään käännettä ei olisi käsillä.
Kohta pääsen ostoksille puoleen hintaan, hyvää päivänjatkoa kaikille.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ei sulla ole siltikään varaa omaan!!
BUAAABUAHH
Ei vaikuta. Mihinkään. Koskaan. Suomessa.
Eilen oli YLE:n uutisissa jenkkilän koko ajan huononevasta asuntokriisistä. Asuntojen arvo sulaa pois silmissä. Kaupaksi eivät mene ja jopa välittäjä sanoo, että nyt on ostajan markkinat.
Siis jos joku sanoo, ettei rommausta Suomeen tule niin huh huh. Itse sanoin rommauksen alkavan 1.2.2008 jo pari vuotta sitten. Aika lähelle osui - muutaman kuukauden heitti.
Meinasin tyhmänä ostaa kesällä oman asunnon. Luojan kiitos lykkäsin hanketta, sillä muuten repisin nyt verkkarini.
Noh, onneksi et ostanut, ei varmaan koskaan kannattakaan. Hyvä, että nappiverkkarit säästyivät. Vuokralla asuminenhan on kuin laittaisi rahaa venäläiseen pankkiin...
vaikutivaikuti
Asunnolla on erilainen substanssiarvo kylmässä suomessa kuin kolmensadan tuhannen lautahökkelillä jenkeissä.
suomalaisiin neukkukuutioihin?
Nyt voidaan sitten kysyä, kannattiko tyfnytellä vuodesta 2002 asti?
Itse ostin oman aika tarkkaan viisi vuotta sitten. Sen jälkeen asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 10% vuodessa, yhteensä siis noin 61%.
Vuodesta 2002 asti, nousu on ollut noin 77%.
Tullessamme alas sen 50% mistä haaveilet (onnea vaan, toivottavasti tapahtuu vuodessa - kerta se olisi ensimmäinenkin), maksaisivat asunnot yllättäen edelleen 89% siitä mitä ne maksoivat 2002. Voitat siis kymmenkunta prossaa! Ja olet tietysti asunut uskovaisen mummon omistamassa kämpässä, maksanut vähän vastiketta pienempää vuokraa ja senkin luonnossa.
No, mitä menetit? Vuokrat (-vastikkeet) ja ennätysmatalan korkokauden.
Ei ole Karilla helppoa. :)
Kaikilla ei ole ollut vuonna -02 elämäntilanne se, että olisi voinut asunnon ostaa.
Tai siis... Ammattityfnyllä on aina se elämäntilanne että asuntoa ei voi ostaa. :)
Jos rahaa ei ollut 2002 kämppään, ei se itsestään ole tilille ilmestynyt. Toki joku tämän palstan tuhnuista on voinut vaikka mennä töihin, mikä muuttaa tilannetta, mutta epäilen kovasti.
No joo, jos ihan vakavasti puhutaan, niin eiköhän asunnon hintojen lasku olisi melkein kaikkien etu. En vain millään jaksa uskoa yli 10% vuodessa tapahtuvaan laskuun, mikä on toki kivaa, muttei tarpeeksi kivaa. :)
Eihän noissa laskiussa taas ole päätä eikä häntää!
Vaikeaa se prosenttilasku.
Mutta ajattele näin. Nyt kun alkaa sellainen maltillinen laskukausi, jossa kämppien hinnat laskevat 30% vuodessa 5 vuoden ajan, kannattaa niitä alkaa ostamaan 4 vuoden kuluttua. Sitten siis kun ne maksavat 4*30 = 120% alle nykyisen hintatason! Mitä kalliimman ostat, sitä enemmän tienaat!
Ihan sama kuin nyt tyfnytellessä. Mitä kalliimman jätät ostamatta, sitä isomman leikkeen voit ostaa!
En ole tyfny, mitä se nyt tarkoittaakin. Toteamus koski viestin sisältämää matematiikkaa, jossa suurinpiirtein kaikki oli laskettu väärin.
Tarkoitin lähinnä sitä, että jos vuonna -02 on istuttu esim. lukion penkillä, niin sieltä on aika hankala asuntoa ostaa.
No, mitenkäs tuo sitten herran (rouvan?) matematiikantaitojen mukaan menee?
Siis esimerkiksi viisi vuotta 10% nousua on yhteensä kuinka paljon? Entäpä kuusi vuotta? Ja paljonko tulee, jos tuosta kuuden vuoden nousun lopputulemasta vähennetään 50%.
Vihje: korkoa korolle.
Ai että ihan korkoa korolle. Voi että.
Laittasitko aluetarkennusta? Asunnot on vuodesta 2002 noussut 80% ehkä kontulassa ja muissa lähiöissä lainarallin seurauksena. Itse ostin vuonna 2005 Ullanlinnasta, missä hinnat ovat nousseet maltillisemmin. Vuonna 2001 viereisestä korttelista ratikkaraiteiden vierestä pyydettiin saman verran. Kohta vaihdetaan isompaan, ja silloin ehkä paremmalla ajoituksella. Ihan vaan ettei menis puurot ja vellit sekaisin.
eli jos joku maksaa 120% vähemmän kuin alkuperäinen hinta tarkoittanee sitä että myyjä maksaa ostajalle omistussuhteen muutoksesta...jep jep eikun asuntokaupoille vain näillä opeilla ;p
En suosittele asuntokauppoja, jos ei ironian taju ole tuota paremmissa kantimissa.
Korotukset ja alennukset lasketaan samalla tavalla. Neljä vuotta 30% alennusta ei todellakaan ole 4x30=120 prossaa, vaan 1-0,7^4 = ~76%.
Vastaavasti se viisi vuotta 10% korotuksella ei ole 50%, vaan 1.1^5 = 61% (1,61051).
Ja 50% lisää ja 50% pois ei tuota alkuperäistä hintaa, vaan 75% siitä (1*1,5*0,5).
Näitä pikku prosenttilaskun kummajaisia ei edellinen kirjoittaja vielä täysin hahmottanut.
puoli vuotta sitten aloittaneena en ole voinut asunnon ostoa miettiä. No, onneksi tilille saa sentään säästettyä.
metaanilaseja huomasin siellä puhuttavan hintojen nousun loivenemisesta.
-Ikituulari
ja rommaus tuntuu olevan sama asia. Ehkäpä vaan eivät ymmärrä asioiden eroja.
Näinhän se menee. Kun joku vihjaa loivaan nousuun tai jopa hintojen ennallaan pysymiseen, niin täällä ensimmäiset laskevat alleen. Nyt, nyt se rommaus tulee....ai niin, ne faktat ja tilastot unohtuivat ja sitten se rommaus peruttiin...taas.
No, ehkä "syksyllä", kuten tuhnujen perusfraasi on kuulunut jo vuodesta 2000.
Kyllä se on tuulipuku joka nyt ei halua nähdä tekstiä oikein. Jos puhutaan mahdollisesti hallitusta käänteestä tai hallitsemattomasta käänteestä niin kumpikaan ei kuulosta nousun jatkumiselta, vaan romahdukselta.
2003 vuoden myyntihinnan puolitukseen on vielä kohtuuttoman pitkä matka.
BUBUBUBUHAHAHAHA
???
helpottua?
Kohta vähemmän koulutetutkin ymmärtävät tilanteen ja asuntojen alennusmyynti voi alkaa.
vihdoinkin korkeasti koulutetut ymmärtävät että vuoden 1998 hintoihin ei ole enää palaamista.
mutta jos kaikki myy ensin ja ostaa sitten , eli ole kiire myydä niin eihän niitä hintoja tartte laskea senkun odottelee vaan että hesari julistaa taas että hinnat nousuun niin johan tulee markkinoille ostajia
millä tahansa mittarilla arvioituna.
Tuularit: varautukaa ettei kämpistänne irtoa enää juurikaan arvonnousua.
Heh, vai olet odottanut tätä päivää, no kiva. Opettele kuitenkin ensin lukemaan, se tulee helpottamaan myös jos joskus edes ajattelet asunnonostoa.
Piti oikein itsekin ottaa HS kätöseen ja lukea juttu, kun avauksen luin. Ja yllätys yllätys: jutun pääviesti olikin se, että asuntomarkkinat ovat rauhoittuneet ja todennäköisesti NOUSU JATKUU, tosin enää loivana. Nousua vauhdittaa jo kaikkien tietämä rakenteellinen asia, eli kysyntää vain on enemmän kuin tarjontaa ja porukkaa pakkaa kasvukeskuksiin.
Sitten sivulauseessa vihjattiin, että mikäli kaikki talouden prinsiipit menevät pakkaselle paljon enemmän kuin nyt, on mahdollista, että hinnat laskevat. Tämä on siis epätodennäköistä.
Jutussa myös ansiokkaasti tuotiin esiin se, ettei missään olosuhteissa voida ajatella oltavan suuremman "rommauksen" edessä, joita on Suomen historiassa tapahtunut tasan kaksi kertaa: 30- ja 90-luvulla.
Tuollaista maltillsta tasaantumista ei juuri tapahdu - on oikein varteenotettavia artikkeleitakin siitä, että hinnat menevät aina joko ylös tai alas. Välimuotoja ei tunneta. Kun ihmisillä tulee maksukatto vastaan niin se vaan tulee - oli potentiaalista kysyntää miten paljon vain. Pelkkä ostamisen halu ei riitä, pitä olla myös rahaa. Jos katsot lainakannan kehittymistä huomaat varmaankin, kun muistat ottaa myös maturiteettimuutoksen huomioon, ettei lainakanta tule kannattelemaan nykyisen markkinan hintatasoa - puhumattakaan siitä, että tarjontaa tulisi lisää (vrt. artikkelin "pidentyneet Myyntiajat"). Se raha mitä lainaksi otetaan, jaetaan kaikkien kauppojen kesken.
Kauppojen määrän, hintojen ja lainamäärän “pyhä kolmiyhteys".
Kuten viimeaikaiset tapahtumat osoittavat: näin se "burst" aina on lähtenyt liikkeelle. Jokin / jotkin liipaisee – ei koskaan täysin sama yhdistelmä talouden ilmiöitä kuitenkaan - kehityksen liikkeelle. Nyt se oli globaali luottolama, joka laittoi riskihinnoittelun uusiksi. Samaan aikaan korkotasoa ollaan nostamassa, ei pelkästään talouden vauhdittumisen vaan myös "Kiina-deflaattorin" vaikutuksen poistuessa. Inflaatiopaineet puskevat usealta suunnalta samanaikaisesti.
Rahasta tulee kallista.
Asuntomarkkinalla tämä näkyy siten että ensin varasto kasvaa, sitten aloituksia laitetaan jäihin, sitten – vähän järjenvastaisesti - reuna-alueilla ja huonommissa kämpissä alkaa hinnat putoamaan. Varaston kasvukin painottuu näihin, syystä että ne joihin em. rahan hinnanousu eniten koskee hankkivat juuri näitä kämppiä.
Tämä vie pohjan seuraavalta asumisluokalta.
Kun kaksio ei käy kaupaksi (ja rahan hinta on noussut) ei kolmiosta voi maksaa niin paljoa kuin ennen. Kun kolmiot eivät mene kaupaksi niin neliöön vaihtava ei voi vaihtaa kämppää. Niin se ketju menee (melkein) westendiin asti.
Paska juttu.
Kukaan ei myy eikä osta - paitsi jos saa halvalla. Pian kaikki huomaavat oudon jutun. Se, joka oli saanut hymyn suupieliin "naapurista myytiin huonompi xxx eurolla - tämä on vielä arvokkaampi, jee"... toimii toiseenkin suuntaan. Odotukset hinnanalennuksista saa ihmiset odottamaan – asumisväljyys on joustava asia. “Huomenna on halvempaa”. Näin, samoin kuin nousussakin, lisääntyvä kysyntä vahvistaa kysyntää ja… toisinpäin. Kun japanissa törmättiin hintakattoon, toki melkoiseen, on hintojen lasku kestänyt 1990 alkaen näihin päiviin asti. Auts.
Viimeinen kauppa määrittelee koko markkinan arvon.
Suomi on syklinen maa ja sen lisäksi myös sangen varaton. Ei meillä oikeasti ole varaa tällaiseen. Tilanne näyttää ikävä kyllä aika huonolta niiden kannalta jotka ovat ostaneet 2003-04 jälkeen suurella velkaosuudella ja ennen kaikkea mitoittaen pitkän lainan turhan korkealle.
Kun nyt otettiin puheeksi -30 ja -90 luvun tapahtumat: 90-oli tyypillinen kasinolama - suomessa yritykset "pakotettiin" veromuutoksella velkaantumaan jne.. Se oli myös globaali, eli unohtakaa jo ne NL-kaatumisjutut. Entä mitä vaarit 30-luvulla tekivät. Yllätytkö jos sanon senkin olleen globaali? Miten yllättynyt olen jos sanon, että _yksityiset_ olivat tuolloin velkaantuneet. Ihan totta faari oli ottanut velkaa ja vaarit yhdessä paisuttivat globaalin asset-kuplan.
Miten tuo sitten eroaa tämän päivän globaalista asuntoassetin kasvusta - koskaan ennen ei peräkkaisillä 5v.-jaksoilla ole raportoitu >3.1% kasvua. Nyt euroopassa on ATH 2000-2005 6,4%, sitä ennen 1995-1999 4,2%.
Googlaajille tehtävä: kaivakaapa graafeja globaalista asuntovarallisuudesta ja sen kehittymisestä. Maailma on yhtaikaisesti sanonut, että talot ovat nyt huitsin kalliita. Kaikilla on kivaa. Markkina on paisunut - mikrotasolla osa kuittaa rahaa isosti ulos ja osa pistää isosti sisään.
Sitten todetaan, ettei ne talot olleetkaan niin kalliit. Ne, jotka pistivät rahaa sisään väärään aikaan ovat ns. Maksumiehiä.
Laskin alleni kun luin viestisi. Olen tehnyt elämäni mokan, kun ostin pää märkänä oman kuplahinnalla. Naapurin vuokralurkki nauraa minulle nykyään aina kun kohdataan rappukäytävässä. Ärsyttää että hän ostaa kohta asuntoni puoleen hintaan.
oikeassa. Ja aika hiljaiseksi veti palstalaiset.
Hienoa huomata, että tarjosit perusteltua tekstiä, se kun on täällä palstalla ollut harvinaista kuluneen puolen vuoden aikana, jolloin olen tätä kirjoittelua seurannut.
Kukaanhan meistä ei tietenkään voi varmasti tietää miten asuntojen hinnat kehittyvät, mutta oikeasti asioita seuraavat - ja laskutaitoiset - ovat yhtä mieltä siitä, että käänne on tapahtunut. Siis käytännössä: on asuntojen hintojen tippumisen aika. Kuinka syvälle mennään, sen näyttää aika. Ei olisi ihme vaikka sukellettaisiin useita kymmeniä prosentteja.
Kuin asiantuntijat, puolueelliset ja puolueettomat?
Miksi lainakanta ei tule kannattelemaan nykyistä hintatasoa? Suomihan tunnetusti on erittäin VÄHÄVELKAINEN maa verrattuna Länsi-Euroopan maihin.
Hintataso: Nykyinen hintataso (ja sen nousu) varallisuuteen ja palkkoihin suhteutettuna EI OLE ollut mitenkään hurjaan verrattuna Länsi-Euroopan maihin. Mistään "kuplasta" puhumiseen ei ole faktoihin perustuen syitä. TOki asunnot ovat jo kalliita, mutta kaukana "kuplahintaisesta".
Krooninen ylikysyntä ja tarjonnan vähyys: Kun otetaan jo nuo yllämainitut asiat huomioon ja yhdistetään niihin kasvukeskuksien KROONINEN YLIKYSYNTÄ sekä TARJONNAN VÄHYYS, on kovin vaikea perustella hintojen romahdusta - se tosiaan olisi järjenvastaista, kuten sanot...
Asunto ostetaan tarpeeseen: Kuten tiedetään Suomessa ei asuntoihin juuri sijoiteta (siis vs. muut maat) vaan asunto ostetaan tarpeeseen--> kun perhe kasvaa, lapset muuttavat kotoa, pariskunta muuttaa yhteen jne. Tätä perustarvetta ei mikään muuta.
Talouden hyvä tilanne sekä palkkojen nousu: Niin mites sen nyt sanoisi. Kun ihmisillä menee hyvin ja liksat kasvavat, mutta asunnoista on pulaa...hmm, juu ei asuntojen hinnat eivät kai romahda. Jotta hinnat MERKITTÄVÄSTI laskisivat, tarvitaan taloudessa suuria muutoksia. Tällä hetkellä niitä ei ole näkyvissä.
Hienoa, että olit jaksanut perustella väitteesi huikeasti paremmin kuin palstalla yleensä. Valitettavasti tai onneksi, ihan miten vain, ei perusteluja kovin vakavasti voi ottaa, sillä puutteet ja haut olivat kovin suuria ja kaukaisia.
Asuinalueellani sisä-suomessa on kylmä fakta, että tällä hetkellä hinnat putoavat jopa useita kymmeniä prosentteja, kun kauppa ei käy! Ehkäpä isoissa kasvukeskuksissa ei tilanne ole vielä niin paha?
En ole omien intressien sokaisema eikä minulla ole pakkomiellettä toivoa asioiden kehittyvän "bullina". Euforia tarttuu helposti alalla toimiviin ja estää rationaalisen ajattelun.
Lainakanta ei kasva enää (ks. bof.fi tilastopalvelu - stat:n tilasto on epätäydellinen). Toisaalta: laina-ajoissa on tapahtunut huikaiseva muutos viime vuosina. Ulkomuistista; laina aika on venynyt 12v:stä - 18v:hen. Lainakannan kannalta tämä maturiteetin pidentymä tarkoittaa sitä, että yhä harvempi laina tulee loppuunsa, kannan "häntä pitenee". Siksi kannan tulisi kasvaa vaikka lainojen nostaminen jäisi vakiotasolle.
Ajattele vesisäiliötä, josta tasapainotilassa lasketaan vettä samaa tahtia kuin sinne kaadetaan. Jos veden poistamista jatkuvasti vähennetään ja samanaikaisesti säiliöön kaadetaan yhä lisääntyvällä tahdilla enemmän vettä (lainakannan kasvu nouseviin asuntohintoihin). Säiliö tietysti alkaa täyttymään.
Nyt kaadetaankin vettä vain vakiomäärä (nostettavat lainat eivät lisäänny) jolloin sen massavirta on vakio. Miten kävi - säiliö täyttyy silti (hitaammin) sillä "poistoputki menee koko ajan pahemmin tukkeeseen".
Jotta lainakantasäiliö ei tulvisi yli - kasvaisi "maksamattomiin" - on sinne joko kaadettava entistä vähemmän vettä tai poistettava enemmän. Jälkimmäinen tarkoittasi lyhennyksen suurempaa osuutta tuloista (tällä hetkellä ~28% eikä nousua näy) joka olisi pois kulutuksesta joka laskiksi BKT:tä jne. Ensimmäinen tarkoittaisi pienempiä nostettavia lainoja -> vähemmän rahaa asuntomarkkinalle. Jos hinnat pysyisivät nykytasolla tai nousisivat - tämä alkaa kuulostaa jo absurdilta ajatukselta - tulisi kauppoja tehdä vastaavasti vähemmän - silloin tosin olisi vähemmän lainanottajia ja vähemmän ansioita lainojen takana (pl. kolhoosit). jne.
Hajanaisten empiiristen havaintojen perusteella lainakannan tulisi tässä tilanteessa siis kasvaa edelleen vähintään samaa tahtia jos hinnat nousisivat. Erityisesti se jatkaa kasvuaan myös silloin kun hinnat tasaantuvat. Se tuskin merkittävästi (nimellisesti) laskee vaikka hinnat laskisivat. Se on sen luonne.
Kuplan toki voi faktisesti todeta vasta jälkeenpäin. Olisi kuitenkin erikoista, että yhden hyödykkeen hinnan nousu kaksinkertaiseksi suhteessa muihin hyödykkeisiin olisi pysyvä ilmiö.
Tuosta kroonisesta ylikysynnästä - miten paljon tästä on synnytetty löysentämällä luottoehtoja? Paljonko tästä kroonisuudesta parannetaan arviomalla riskit uudelleen ja laittamalla uusi hintalappu lainalle (eiku tuohan on juuri käynnissä, ks. ABX-indeksit)? Entä miten ajattelit tunnetusti hitaasti reagoivan tarjonnan käyttäytyvän - jos kyseessä olisi pysyvä tilanne eihän kenenkään kannattaisi tehdä muuta kuin rakentaa taloja, vai? Mainitsin järjenvastaiseksi ilmiöksi sen, että reuna-alueet ja huonoimmat kämpät kärsivät ensimmäiseksi boomin päättymisestä - ei suinkaan luxus-kalliit kämpät.
Tarve joustaa. 50-luvulla perheet asuivat yksiöissä. 70-luvulla kolmio oli jo hyvä saavutus. Minullakin voisi olla suuri tarve päästä avaruusmatkalle mutta ei ihan fyffet riitä. Jossain tulee se raja jossa hinta koetaan liian suureksi. Tarve ja kyky tehdä hankintoja ei aina ole yks-yhteen. Tässä tilanteessa ei tosin ole kyse edes kyvystä. Tavallisella palkansaajalla on hyvinkin kyky ostaa 40teur tontti (aika hyvä hinta kunnallistekniikalle) ja sille 210teur talo (sopiva hinta pikkutöllille). Tässä markkinatilanteessa em. realistiset hinnat eivät vain ole myyvien osapuolten hyväksymiä.
Kun nyt mainitsit palkat... Asunnot maksetaan valtaosin palkkatuloilla. Jos nimellishinnat nousevat 10% vuodessa ja palkat 3% vuodessa niin miten kauan menee ennen kuin kenelläkään ei ole varaa ostaa asuntoa. Hintojen nousu ei siis pitkällä/keskipitkällä aikavälillä koskaan - toista koskaan - voi olla suurempi kuin ansiotason nousu. Se voi ottaa lainarahan turvin pienen, tai jopa ison jos esimerkiksi korot ovat alhaiset, spurtin mutta joutuu vastaavasti aina palaamaan alle ansioiden määräämän tason.
Mielestäni talouden suurin uhka on globaali - yksityisen velkaantumisen synnyttämä - assetkupla, jonka meneillään oleva credit crunch saattaa hyvinkin puhkaista. Paljon on rahaa laitettu tuottamattomiin kohteisiin jotka lisäävät BKT:tä tänään mutta eivät tuota tulevaisuudessa mitään. "Depression is the aftermath of credit expansion" [vonMises]. Tähän velkaantumiseen liittyy myös ennen pitkään kulutuksen väheneminen. Yritykset eivät voi ostaa toisiltaa elleivät loppupelissä saa rahaa kuluttujalta. Ei, en todellakaan jaksa uskoa Kiinan kotimarkkinoiden pystyvän imemään kaiken sen tavaran mitä nyt investoitu kapasiteetti tuottaa. Juuri kuten on sanottu: "nousukausi on virheinvestointien aikaa". Samalla laajamittaiset inflaatiopaineet käyvät päälle. Olen joskus maininnut Usa:n menevän stagflaatioon mutta kyllä tuollainen kehitys eurooppaakin uhkaa.