on siis todella pitkä kun mennään yli lasketun ajan, mitkään konstit ei auta ja ennakkomerkit eivät ole itäneet mitkään paikkaansa, joten ei auta kuin laittaa nyt uusi tavoite, eli kaksi viikkoa vielä ja sitten viimeistään saan vauvan syliini tavalla tai toisella ; )
Odotellessa, olisi kiva tietää muiden äitien mietteitä ja jaksamisia joilla on mennyt raskaus yli lasketun ajan, ja jos on käynnistetty niin millä viikolla se on teille tehty ja kuinka pian saitte yliaikaseurannan sairaalaan?
Odotellessa, olisi kiva tietää muiden äitien mietteitä ja jaksamisia joilla on mennyt raskaus yli lasketun ajan, ja jos on käynnistetty niin millä viikolla se on teille tehty ja kuinka pian saitte yliaikaseurannan sairaalaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meidän pikkuinen syntyi tasan viikoilla 42. Odottaminen loppuaikana oli tosi rankkaa, kun jotenkin sitä oli itsekin niin fiksoitunut siihen laskettuun aikaan, vaikka kuinka tiesi, että harvoin se paikkansa pitää.
Meidän kunnassa yliaikakontrolliin pääsee muistaakseni aikaisintaan rv 41 3; tuolloinhan ei vielä varsinaisesti yliajalla edes olla.
Melkein rasittavinta mielestäni oli sukulaisten ja ystävien lähes päivittäiset tiedustelut... joko jotain kuuluu... eikös sen nyt jo pitäisi tulla... Lopulta sanoinkin kaikille, että nyt kuvittelette, että olen viikon lomalla etelässä, kiinni ette minua puhelimitse saa! :)
Kyllä se muutenkin mieltä rassasi, että "eikö se nyt sieltä ikinä tule", "onko jotain pielessä" jne. Mutta sitten rv 41 6 iltana vihdoinkin alkoi tapahtua ja ekat supistukset tuli - sitä ennen en ollut tuntenut yhtään mitään, vaikka kaikki mahdolliset konstit oli kokeiltu. Seuraavana iltapäivänä sylissä oli sitten kaikin puolin terve pieni poika.
Tämän kaiken kokeneena toivotan vain kärsivällistä mieltä ja kehotan käymään vielä vaikka leffassa ja ulkona syömässä - parin viikon päästä et enää pääse! =)
Kiitos, kyllähän se tästä vielä iloksi tämä odotus muuttuu, eihän tässä kuitenkaan ole enää kuin korkeintaan kahdesta viikosta kyse, ja olen vasta 3 päivää yliajalla.
Mekin olemme mieheni kanssa kokeilleet jo kaikki konstit, enää en jaksa, joten nyt otan vain rennosti ja kerään voimia sitten synnytykseen, pitää ottaa neuvosta vaari ja sanoa sukulaisille samantapaista, kun tosiaan ovat kärsimättömämpiä melkeimpä kuin vanhemmat itse ; )
Hyvää syksyä teille!
Hei! Ekan kohdalla meni yliaikaseks ja käynnistettiinkin sit 41 6 ja tasan 42 syntyi iso lapsi. Synnytys vaikea ja pitkä. Nyt tokaa odotan ja taas mentiin yli la:n, eli nyt viikoja jo 41. Käynnistystä olin toivonut jo aikaisemmin kuin viikolle 42, mutta sinne se melkein menee. Tosin nyt ei ehkä tiedossa niin isoa lasta (toivottavasti). Pieniä merkkejä on, että voisi jopa syntyä ennen käynnistystä, mutta sen näkee sitten. Jaksamista sulle!
Täälä nyt sama tilanne!
Viikkoja tänään kasassa 41 0
ärsyttävintä on kyselyt eikö vieläkään? ja muut samanlaiset.
Tuntemuksia ei tosiaan ole että lähiaikoina tulisi. :) Ja keinoja on kokeiltu!
Se pitää vaan elää nyt päivä kerrallaan ja yrittää vielä nauttia vapaudesta. :)
masuasukilla ei näytä olevan mitään kiirettä pois, 6 tuntia päivässä se ainakin siellä yhteensä myllertää, lapsivettä kun alkaa olla sen verran vähemmän niin liikkeet tuntuu liiankin vahvoilta joskus kun esim 4 tunnin myllerryskin tuntuu jo liiankin tukalalta, onneksi ei vauvamme kauhean suuri ole, varmaan tällä hetkellä jotain 3,3 kg joten kyllä mä vielä viikon kestän, eihän se enää tämän 41 viikon jälkeen tunnu miltään ; )
Kaikki merkit vain muka ovat viitanneet syntymiseen minä hetkenä hyvänsä jo muutaman viikon, mutta ei kuitenkaan...torstaina lääkäriaika ja sitten varmaan äitiyspolille yliaikaisseurantaan, toivottavasti pääsemme jo perjantaina sinne niin saa tietää suunnitelmat jo ennen viikonloppua.
Jaksamisia kaikille odottajille!
sitten sen käynnistyksen kun lapsivettä alkoi tihkua kun viikkoja oli 41 2 ja saimme ihanan vauvamme syliin 11 tunnin päästä käynnistyksestä.
Nyt oma ihana pikkuiseni nukahti syliini imetyksen päätteeksi enkä raski millään sitä
viedä nukkuman omaan sänkyyn kun sitä on niin ihana vain ihailla.
Nyt jälkikäteen ajateltuna ei se loppuajan odotus tunnu enää yhtään liian pitkältä kun
saimme kuin saimmekin nyytin syliimme, vaikkakin vähän myöhemmin kuin odottelimme, mutta odotus palkittiin.
Voimia kaikille synnytykseen, sitä tarvitaan siellä!