Tuntuu todella epävarmalta tulevaisuus, kun yhtäkiä pitäisi taas alkaa opiskella kun kesätyöt loppui.
Eilen mulle taisi tulla hermoromahdus kun tuli niin paljon kaikkia ikäviä tunteita mieleen mitä mulla on ollut ja en enää halua palata siihen samaan. Nyt olen aivan yksin enkä halua kuormittaa läheisiä ihmisiäni pahalla olollani. Muutenkin haluaisin itsenäistyä enemmän. Tähän asti olen kertonut äidilleni oikeastaan melkein kaiken. En tiedä onko se hyvä. Tämä on neljäs vuosi kun asun itsekseni.
Kesä minulla meni aivan loistavasti. Eilen aloitin seroquel lääkkeen, koska en saa hyvin nukuttua. Ja
zopinoxit ovat kai haitallisempia pitemmän päälle.
Tykkään ihan kauheesti urheilusta ja mua harmittaa ja pelottaa kauheasti, että tämä lääke estäisi urheilua, kun tykkään tehdä omia ennätyksiä. Ja lihominen kauhistuttaa myös. Sillä kun mielenterveys viimeksi romahti niin lihoin kovasti. Ja nyt olen saanut kaiken pois. Haluaisin myös ehkä löytää jonkun kumppanin, mutta se tuntuu mahdottomalta kun itsetunto romuttuu entisestään jos masennun ja lihon ja sitten muutoin taas olen vain keskittynyt oman pääni sisäisiin ongelmiin.
kiitos
Eilen mulle taisi tulla hermoromahdus kun tuli niin paljon kaikkia ikäviä tunteita mieleen mitä mulla on ollut ja en enää halua palata siihen samaan. Nyt olen aivan yksin enkä halua kuormittaa läheisiä ihmisiäni pahalla olollani. Muutenkin haluaisin itsenäistyä enemmän. Tähän asti olen kertonut äidilleni oikeastaan melkein kaiken. En tiedä onko se hyvä. Tämä on neljäs vuosi kun asun itsekseni.
Kesä minulla meni aivan loistavasti. Eilen aloitin seroquel lääkkeen, koska en saa hyvin nukuttua. Ja
zopinoxit ovat kai haitallisempia pitemmän päälle.
Tykkään ihan kauheesti urheilusta ja mua harmittaa ja pelottaa kauheasti, että tämä lääke estäisi urheilua, kun tykkään tehdä omia ennätyksiä. Ja lihominen kauhistuttaa myös. Sillä kun mielenterveys viimeksi romahti niin lihoin kovasti. Ja nyt olen saanut kaiken pois. Haluaisin myös ehkä löytää jonkun kumppanin, mutta se tuntuu mahdottomalta kun itsetunto romuttuu entisestään jos masennun ja lihon ja sitten muutoin taas olen vain keskittynyt oman pääni sisäisiin ongelmiin.
kiitos
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläkin tulevaisuus tuntuu todella epävarmalta. Opiskeleen pitäs kans mennä, mut nyt ei pysty ees miettiin semmosia. Tosin mulla on vakava masennus ja yleistynyt paniikkiahdistushäiriö. (Jälkimmäinen on helpottanut lääkkeillä.) Nää on omia diagnooseja kun en vielä ole mielenterveystoimistoon päässyt.
Se on hyvä, että on joku, jolle puhua. Ei siinä oo mitään pahaa, että oot kertonu äidilles kaikkee. Ei ihmisen kuulu olla yksin. Ja kyllä sun suht itsenäinen pitäis olla jos kerta neljättä vuotta asut yksin. Itse en oo kaikkee pahaa oloo purkanu läheisilleni just sen takia, ettei ne stressaa liikaa. Mut kyllä se loppupeleissä on niidenkin kannalta parempi ihan avoimesti jutella ongelmistaan, ettei ne turhaan mieti mikä sua vaivaa.
Seroquel on skitsofrenian ja maniavaiheiden hoitoon tarkotettu lääke. Onko sulla todettu jompaakumpaa? Tuntuis jotenkin oudolta, että sitä laitetaan univaikeuksiin. Ellei sulla sit oo kaksisuuntasta mielialahäiriöö. No, ei oo tietenkään pakko vastata. Ite syön Cipralexia ahdistukseen ja masennukseen. Se luultavasti tuplataan tai vaihdetaan kunhan vaan pääsen sinne mt-toimistoon. Univaikeuksiin otan Diapamia kun siltä tuntuu.
Tykkään kans hirveesti urheilusta sen kaikissa muodoissa, mutta nykyään se on lähinnä painottunu salilla käymiseen. Urheilu on mulle elämäntapa. Tai ihan tosissaan en oo muutamaan kuukauteen liikkunu ollenkaan, kun en pysty mt-ongelmien takia, mikä osaltaan masentaa. Pelkään kans et lihon ja osaltaan senkin takia en syö niin paljon kun normaalisti.
Haluaisin ehkä myöskin löytää kumppanin, mutta tuntuu, ettei siitä tässä tilanteessa tulisi yhtään mitään. Sulle vois kyllä olla hyvä löytää joku kumppani, joka tukisi sua, varsinkin nyt kun sulla on vaikeeta.
Sun tilanteenkin takia ei oo ollenkaan epätavallista oireilla jollain tapaa. Ota päivä kerrallaan äläkä mieti liikaa (jos yhtään) tulevaa. Tietty se saattaa tuntuu vaikeelta, mutta yritä rentoutua. Mitä ikäviä tunteita sulla on ollut? Liittyykö ne kouluun? Voisi olla hyvä yrittää purkaa päänsisäisiä ongelmiasi esim. kirjoittamalla. Ja liiku ihmeessä, mutta tunnustellen. Lääkkeet saattavat (huom. saattavat) alkuvaiheessa vaikuttaa jonkin verran suorituskykyyn. Jos siltä tuntuu, niin ota alkuun kevyemmin, kyllä ne negatiiviset vaikutukset häviävät ajan kanssa.
Kirjoittele ihmeessä fiiliksiäsi jatkossakin.
Jaksamisia ja toivottavasti kuullaan (nähdään/luetaan, miten sen nyt sanois) vielä.
Kannattaa se hakea apua. Minulla on maanantaina seuraava aika, ja on kyllä paljon asiaa silloin.
Olen kirjoittanut päiväkirjaa aina joskus kun on ollut aikaa tai, vaikka sitä ei oikeastaan olisi ollutkaan.
Sitten lääkkeeni, seroquel oli määrätty unettomuuteen nimenomaan, sekä psykoosin estoon.
Nyt kun aloitin tämän lääkkeen niin tuntuu, että käyttäydyn todella typerästi kaikissa sosiaalisissa tilanteissa.Lääke vaikuttaa kai tunteisiin oudosti niin että ne eivät ole samanlaiset kuin mitä ne olisivat samassa tilanteessa jos olisin terveempi. Ja mulla on taipumusta ajatella enemmän tunteella kuin järjellä. Niin ja jos lääke aiheuttaa sen, että tunteita ei ole tai ne on muuntunut niin miten mä nyt pärjään sitten? Käyttäydyn tyhmästi ja ihmiset hajoilee ympärillä.
Mulla oli eka aika eilen ja ei mennyt ihan putkeen. Ehkä tulevilla kerroilla saan apua tarvitsemiini asioihin.
Päiväkirja on hyvä, itse kirjotan aika paljon aina kun jaksaa alottaa.
Toi on kyllä ikävä juttu jos lääke tollai vaikuttaa. Tuntuu aika mahdottomalta yhtälöltä. Kannattaa nyt tarkkailla tilannetta ja vaikka jutella sitten lääkärin kanssa asiasta.
Mulla oli eka aika eilen ja ei mennyt ihan putkeen. Ehkä tulevilla kerroilla saan apua tarvitsemiini asioihin.
Päiväkirja on hyvä, itse kirjotan aika paljon aina kun jaksaa alottaa.
Toi on kyllä ikävä juttu jos lääke tollai vaikuttaa. Tuntuu aika mahdottomalta yhtälöltä. Kannattaa nyt tarkkailla tilannetta ja vaikka jutella sitten lääkärin kanssa asiasta.