Kun "pertti" olet niitä petoasiantuntijoita näillä kairoilla, niin tidätkö että paikoin on keväällä täytynyt veden olla kovinkin korkialla, kun hauvet ovat paikoin jääneet puihin roikkumaan, ilmeisesti veden äkillisen laskun seurauksena. - Hassoovat nyt siellä kovin karhunmetsästyksen aikkoihin. Miten se on pelottaakko tuo haju karhuja vai vettääkö se niitä puolleensa? - Uskaltanneeko noille seuvvuille puolukkaankaan mennä.
"Anttipoika"
"Anttipoika"
Vastaukset 12
Vanhimmat
On toki ollu ennenki haukia puissa, mm Hiisijärvellä on perimätiedon mukaan ollut kaloja puissa ja melko korkealla myös, tämä on tapahtunut suuren vedenlaskun aikaan muistaakseni vuonna 1762 jolloin järvenpinta laski 13 metriä kahden vuorokauden aikana. Joten eipä mitään uutta auringon alla tälläkään kertaa.
”Kevättulvan aikaan toukokuussa ovat Paltamon pitäjässä vedet laskeneet noin kaksi peninkulmaa (10 km) Pyhännän talojen yläpuolelta sijaitsevista järvistä, nimeltään Hiisijärvi, Suovesi ja Pitkänperänjärvet, ja kiivaasti syöksyessään ja virratessaan Pyhäntäjärveen ja alas Pyhäntäkoskea ne ovat murtaneet ja vieneet mukanaan korkeita mäenkumpareita ja joenpenkereitä, edenneet vauhdilla metsien, maiden, soiden ja pienempien suolampien kautta mukanaan multaa, hiekkaa, kivisoraa, mäntyjä ja muita ryöstöjä, suurempia ja pienempiä kiviä ja murskautuneita kallionkappaleita sekä ei ainoastaan täten täyttäneet soita ja pienempiä metsälampia vaan myös perusteellisesti tuhonneet ja vieneet muassaan kaksi vesimyllyä myllyportteineen ja saunoineen, tervahaudan sekä 13 syltä (23 m) pilkottuja tervaksia ja 33 kappaletta uusia tervatynnyreitä sekä osittain joko pirstoneet ja tyhjentäneet ne tai heittäneet aivan ylösalaisin. Osittain myös siepanneet mukaansa hiekkaa, soraa ja alasvirranneita suuria honkia ja muita ryöstöjä ja peittäneet ja perin pohjin turmelleet Hiisijärven ja Pyhännän järvien välillä sekä Pyhännän kosken alapuolella sijaitsevat niityt niin että Pyhännän talot Ristijärven kylässä ja Hiisijärven talot Mieslahden kylässä ovat täten menettäneet yhteensä 194 heinäkuormaa. Jos vedet Pyhännän kosken alapuolella eivät olisi laskeneet ja virranneet pitkin laajaa suota puolen peninkulman (2.5 km) pituudelta ja leveydeltä erämaassa, olisivat kaikki seitsemän Ristijärven rannoilla sijainnutta taloa voineet niiden runsauden ja nopeuden takia turmeltua perin pohjin.
Tyhjentyneestä järvestä, joka kyllä on ollut kalaisa, ovat enimmät kalat ja vedet virranneet pois ja levittäytyneet alas metsiin sekä peittyneet siellä suurimmaksi osaksi maalla, osittain myös lintujen ja petoeläinten osingoksi ja saaliiksi.”
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/082.htm
Noiden "hiisijärvenoppien" mukaan ja johdolla on nyt Sotkamossa puolestaan laskenut terveydenhuolto, sanoisiko karannut Kajaaniin.
Ei ole polvi pojasta viisastunut. Samanlainen taitamattomuus on täälläkin aiheuttamassa katastrofaalista jälkeä, vaikka lehdissä noita aisoita koitetaan peitellä suuremmallakin joukolla. Haissoo ne jäljet siitä vielä täälläkin.
Ei kai nyt sentään tämän maakuntahallinnon alullepanija eli "mooses" ole sentään mitään sukua Hiisijärvelle. Ja toisekseen olen ihan tyytyväinen Sotkamon terveyskeskus palveluun, olen aina saanut nopeasti ajan lääkärille kun olen tarvinnut,sekä oikein hyvän palvelun niin vastaanotto virkailijoilta, sairaanhoitajilta kuin myös lääkäreiltä KIITOS! Ainahan noita valittajia piisaa.
Näinähän se tuntuu kun kapeasti katsoo.
SuurKajaania tässä ollaan selvästi puuhaamassa.
Siinä taidetaan pyyhkiä meidän luottamuspojilla ja -tytöillä pöytää ja kiillotetaan vielä kunnanjohtajalla lopuksi (Hiisijärven poikia).
Kannattaisi kierrellä laajemminkin hoitopaikkoja ja tutkiskella missä terveydenhuollossa ollaan menossa. Enää ei puhuta laadusta, vaan ainoastaan rahasta. Eniten kiinostaa hoitopäivän hinta kuin se miten laadukasta hoito on. Saattaa olla tulevaisuudessa, että nuo palvelut saadaan Kajaanista päivittäin hakea. Siitä vaan mummo taksiin ja Kajaaniin.
Väitän että pystyn katsomaan asioita monessa suhteessa syvemmältä kuin keskivertokuntalainen, joten kyseenalaistan joskus mitä lehdissä ja päätöksissä annetaan ymmärtää. - Uskokaa pois että tässä on suurempaa takana kuin pelkkä polipalvelujen saatavuuden pohjalta käytävä keskustelu ja sen perusteella asioiden arvostelu.
Kiitos kuuluu, tottakai työntekijöille, siitä ei ole kyse, on kyse päättäjistä ja johtavasta virkamieskunnasta joka murjoo väkisin asioita kuntoon, joita eivät ole kyenneet asiallisesti hoitamaan. - Olisi Sotkamon luottamusmiestenkin aika kaivaa esille se "Sudenpentujen käsikirja" ja katsella jos ratkaisuja sieltä sattuisi löytymään. Nyt ollaan jo sillä askelmalla, että luottamusmiehiämme voidaan pitää poikosina näissä kunnallisissa asioissa kun on kainuun maakuntavaltuustosta ja -hallituksesta kyse.
Ei ole kuulunut johtavista, luottmauksenhevosella ratsastavista, julkisuudessa mitään. - Ennen vaaleja heiluttiin julkisuudessa ja nyt piilotellaan oikein miehissä ja naisissa.
No onpa tosiaan mahtikylä se Hiisijärvi kun pystyy koko kainuun terveydenhuollon asioita pyörittelemään. Silloin 1760 luvulla Hiisijärven isäntiä syytettiin sapattirauhan rikkomisesta kun olivat pyhäpäivän iltana olleet ojan kaivussa, mutta nyt näemmä vielä terveydenhuollon alas ajosta. Ja kunnanjohtaja taas on kotosi ihan eri kylältä eli Pyhännän kylältä. Ja en kyllä usko vielä tältä syönniltä että kunnan luottamus henkilöt paremmin kuin kunnanjohtajakaan olisi meidän sosiaali- ja terveyspalveluja pois antamassa, taitaa olla vain niin että se valta on nyt eri henkilöillä (maakunta hallinnolla). Jokohan tuosta tuli kaikki virheet oiottua, ja jäikö siihen mitään leveästi katsottavaa jälelle.
Jos jokaista koulupiiriä katsoo ja kylärajoja tarkkoo jakautuu taajamaamekin kahteen osaan, Hirvensillan alla kun raja kulkee. Asia lienee kuinka suppeasti asioita katsotaan. Asian yhdenmukaisuudesta, asioiden käsistä karkaamisesta tässä on kyse.
Sitten noista luottamusmiehistä:
Kyllä kunnanjohtajalla on ja on ollut merkittävä rooli yhtymää perustettaessa ja perussopimuksia laadittaessa, kuin myös niiden tulkinnassa ja jatkopäätösten linjauksessa. Samat ovat myös luottamusmiehemme, jotka edustavat kuntaamme yhtymässä, kuin jotka istuvat oman kuntamme päättävissä elimissä. - Oman kuntamme edunvalvonta on kyllä mielestäni ollut kyseenalaista ja ompa jopa oma edustajamme paikallisessa lehdessä ihmetellyt menoa yhtymässä, vaikka itse istuu päätöksiä sorvaamassa. - Aikoinaan niin äänekkäät ja julkisuudenkipeät luottamusmiehemme ovat kadonneet julkisesta sanasta, suorastaan kaivautuneet maan alle. Luovutaan luottamustehtävistä ja siirrytään hoitelemaan omia bisneksiä, kun aavistellaan mitä tuleman pitää. - Kun on omat asiat saatu kohdilleen ja on pelkona, että luottamustehtävät alkavat muodostua rasiteeksi omalle toiminnalle paetaan tehtävistä. Tällaista vastuunkantoa ja luottamuksenosoitusta saavat nyt äänestäjät maistella.
Ihmettelenpä kovasti miten noin pätevän tuntuinen ja kaikista asioista erittäin hyvin perillä oleva henkilö ei ole päässyt meitä johtamaan/tekemään tärkeitä päätöksiä puolestamme. No näitähän nähdään yleensä pienissä kuppikunta kokoontumisissa joissa aina joku tulee ja nostaa jalan toisen päälle ja alkaa pistää tätä maailmaa järjestykseen, niin että lakin lippa vain tärähtelee tärkeältä tuntuvan asian vahvistukseksi. Luottamus henkilöthän ovat juuri MEIDÄN valitsemiamme. Toisaalta aivan liian monta kertaa käy niin että valitsemme nämä samat henkilöt kaudesta toiseen ajattelematta ovatko he todella pyrkineet vaivojaan säästämättä tekemään työnsä kuntalaisten parhaaksi, periaatteella "No se on ollut niin pitkään siellä niin varmaan se on pätevä".
On hyvä joskus muistuttaa siitä tehtävästä johon edustajamme ovat valitut. Hyvä on muistaa niin hyväsää jos pahassakin. Tämä siksi ettei paikka tunnu ja muodostu itseoikeutetuksi. Kuten sanoit - "Toisaalta aivan liian monta kertaa käy niin että valitsemme nämä samat henkilöt kaudesta toiseen ajattelematta ovatko he todella pyrkineet vaivojaan säästämättä tekemään työnsä kuntalaisten parhaaksi, periaatteella "No se on ollut niin pitkään siellä niin varmaan se on pätevä". - Tämä on juuri se seikka minkä vuoksi palaute on annettava välittömästi ja jotta se tuntuu ja se muistetaan.
Yleinen tapahan on, että vaalalikauden alussa tehdään juuri ne vaikeat ja kovat päätökset ja kun viimeinen vuosi on luottamusmiehillä meneillään, ennen vaaleja, päätöksenteko lähes halvaantuu. Ei uskalleta tehdä päätöksiä peläten äänten menettämisiä. Tässä toimii se tosiasia, että meidän muistimme on noin vuoden - kahden mittainen ja se päätöksenteossa tiedetään.
Olen hyvinkin läheltä JOUTUNUT seuraamaan tätä toimintaa, joten näitä asioita ei ole puitu kuppiloissa, eikä kuppikunnissa, joissa juuri nuo kunnalliset päätöksetkin osin tehdään. Jopa uskaltaisin väittäää, että näin pienissä kunnissa, alle 20 000 asukkaan, päätöksenteko tehdään itseasiassa muutaman henkilön toimesta ja varsinkin kunnassa jossa on "yksipuolueenemmistö". Tällöin mielestäni tulee esille se demokratian heikko puoli joka luo mahdollisuden tällaiseen itsevaltiuteen. Mielestäni tuossa paikkajakautumassa pitäisi olla lakisääteinen leikkuri, joka takaisi ettei yksikään puolue ei voi yksi päästä täydellisesti hallitsemaan kunnallista päätöksentekoa.
Mutta varsininen kysymys koski petoasiaa ja puussa roikkuvan hauven merkitystä karhun käyttäytymiseen
No sitähän tässä on yritetty monen ihmisen voimin monta päivää ratkoa. Koska itse asia on jo niin lajissaan eriskummallinen ja ihmeellinen ei vastauskaan liene aivan helpolla haettavissa. Mutta koska olemme jo tarkastelleet KO asiaa niin historiallisesti kuin myös yhteiskuntapoliittiselta kannalta, ehdotan että ottaisit itse myös kantaa tähän niin vaikeaan mutta maasta katsoen hyvin hyvin harvinaiseen ja suurta mielenkiintoa herättäneeseen aiheeseen.
Kuten sanoin kiitokset ensin.
Oli mielenkiintoista saada tuo historiallinen näkökulma asiaan. Tulipa siinä samalla lisätietoa tuosta äkillisestä vedenpinnan laskusta tuolla Hiisijärvellä.
Yhteiskuntapoliittinen näkökanta näkyy poikivan vielä, ilmeisesti keskeneräisen keskusteluhaaran, jota kommentoin mielenkiinnolla.
Sitten tämä petopoliittinen puoli asiasta, jolla saadaan ilmeiseti tämä toinenkin haara liikkeelle.
Muistan lapsuudesta ajan, jolloin lähes kaikki kylän miehet olivat metsällä kun sattui kuulumaan että paikkakunnalle oli eksynyt karhu, tai susi. Ei mennyt kauaakaan kun otus oli sitten torilla esitteellä. Tuolloin ei puhuttukaan niiden loppumisesta, paikkakunnalta vain loppuivat sillä kertaa. Rajan takaa ilmeisesti tuli uutta tilalle, sillä esitys toistuin säännöllisin väliajoin. Taidettiinpa joskus näytellä suurta villisikaakin.
Nyt tuo petokannan harventaminen on sitten ilmeisesti huomattavasti vaikeampaa. Miehet ovat arkiintuneet entisistä ajoista, kiitos EU:n jonne oli pakko mennä viisautta hakemaan kun sitä ei ilmeisesti omasta maasta löytynyt. Siellä retkeilee nyt joukko päättäjiämme ja etääntyvät tästä arkisesta elämästä, etteivät näy pysyvän mönkijänkään selässä. Mutta hauet vain puihin ja pysyvät pedot pienemmällä alueella ja tarkemmin hollilla kun lupien jaon aika tulee. Lienee muuten hyvä niksi. Ilmeisesti puissa olevia satunnaisia kevätkaloja ei lueta haaskoihin, joilta petoja saa vain kuvata.