Minua suututta , että jossain päin Suomea sanottaan, että sijais/tukiperheistä on pula.
Me haluttiin sijaisperheeksi. Meilläpäin otetti kaikista halukkaista 7 perhettä koulutukseen. Me emme sinne päässyt. Ylä-Savossa ei ole tarvetta siihen enempää!?
Seurava kurssi alkaa joskus kevät talvella ja taas otettaan vaan muutama perhe mukaan, eikä tietoa kuka sinne pääse.
Soittin koko kesä ja kyselin koska mä todella halusin sitä tehdä. Heillä oli loma , sitten kun saadin oikeat ihmiset puhelimeen, niin se alkoi...
Luvattiin otta yhdeyttä heti samana päivänä tai viimeistään seuravalla , koska meidän paperit oli tutkittu jo ja pitäisi sopia kotikäynti. Eipä kuka vaan soittanut. Tollona odotimme toista viikkoa kunnes itse soitin. Sitten sanoivat ettei meitä otettu sinne ryhmään, mutta kelpaisko tukiperheen kurssi, sinne kyllä saisi.
No kelpaisi toki myös tukiperhe, sama se miten lapsia autta. Luvattiin lähettä heti uusi nippu papereita täytettäväksi. Me odotettiin taas kun tollot, paperia ei tullut.
Siis miten kuka voi vaatia muilta täytelölisyyttä kun he itse sitä eivät ole?
Viikko myöhemmin soitettiin me taas ja kun luuri otetti, sanoivat, että soita vartin päästä, nyt on toinen puhelu kesken. Vardin päästä kuka ei vastannut puhelimeen, myöhemmin vastatiin, mutta taas sama asia, että toinen puhelu kesken, soitatko vartin kuluttua? Ja näin meni koko päivä.
Vihaiset me ja vielä vihaisemat kai he koska me vaan taisimme häirikköidä.
Kun lopulta saadiin puhelun perille eikä kuka muu taitanut ollakaan siellä kiirellisemana odottelemassa niin sitten kuulimme, että tukiryhmään otettaan vaan 10 perhettä eikä ole tietoa kuka sinne pääse .
Ja kuitenkin silloin aikaisemmin oltiin jo luvattu aika varmana sinne pääsemistä. Hitsi, me jo lomittajia oltiin etsimässä, että pääsisi ajamaan niin kauas.
Siinä välissä kun luvatti meille sitä tukihomma, mä kerkesin soittamaan meidän sossulle. Ainakin se on aikalailla täydellinen, eipä lupa turhia ja on paikalla kun tarvitaan, jopa soitta itse takaisiin kun heti vastamaan ei kerke.
Noh, sen kanssa puhuttiin tukiperheestä, hän sanoi, että hyvää juttu kun meistä tule tukiperhe, mutta meidän kunnassa ei oo nyt sitä tarvetta ollenkaan. Toki tilanne voi muuttua. Hän kehotti kyselemään ympärillä olevista kunnista ja itse tarjoamaan apua, että täällä ollaan jos tarvittaan.
Kerkesin jo vähä aikaa olemaan todella mielissään ja kuvittelemaan miten meidän lapset voisi saada uusia leikkikavereitä kun joku tuopi omat lapset viikonlopuksi hoitoon.
Haluan siis sanoa, että ärsyttä todella se, että siellä korkeamalla päättämässä ovat ihmiset, jjotka ei itse siis ollenkaan ole päteviä tai kiireessä ne eivät kerkee lupauksia pitämään tai mikä ikinä heillä mättä, on siis väärin, ettei lasten edeen työtä tehtä niin kuin pitää.
Minulle on sama se, ollaako sijaisperhe tai tukiperhe ,kunhan meistä olisi jollekin apua .
Mutta Savossa näkee olevan niin, ettei apu kelpaa tai sitten täällä todella kaikki perheet voivat senverran hyvin, ettei lisää perheitä tarvita.
Aina täällä palstalla jotkut pelkäävät, että heidät tunnistettään ja he eivät uskalla sanoa asioita mitä oikeesti halusivat.
Minulle on ihan sama, tunnistaako joku rouva minut siellä valtaistuimella tai ei. Siinäpä miettivät itsekin, että kehtaako vaatia sitten täytellisyyttä muilta kun itse sitä eivät ole.
Me haluttiin sijaisperheeksi. Meilläpäin otetti kaikista halukkaista 7 perhettä koulutukseen. Me emme sinne päässyt. Ylä-Savossa ei ole tarvetta siihen enempää!?
Seurava kurssi alkaa joskus kevät talvella ja taas otettaan vaan muutama perhe mukaan, eikä tietoa kuka sinne pääse.
Soittin koko kesä ja kyselin koska mä todella halusin sitä tehdä. Heillä oli loma , sitten kun saadin oikeat ihmiset puhelimeen, niin se alkoi...
Luvattiin otta yhdeyttä heti samana päivänä tai viimeistään seuravalla , koska meidän paperit oli tutkittu jo ja pitäisi sopia kotikäynti. Eipä kuka vaan soittanut. Tollona odotimme toista viikkoa kunnes itse soitin. Sitten sanoivat ettei meitä otettu sinne ryhmään, mutta kelpaisko tukiperheen kurssi, sinne kyllä saisi.
No kelpaisi toki myös tukiperhe, sama se miten lapsia autta. Luvattiin lähettä heti uusi nippu papereita täytettäväksi. Me odotettiin taas kun tollot, paperia ei tullut.
Siis miten kuka voi vaatia muilta täytelölisyyttä kun he itse sitä eivät ole?
Viikko myöhemmin soitettiin me taas ja kun luuri otetti, sanoivat, että soita vartin päästä, nyt on toinen puhelu kesken. Vardin päästä kuka ei vastannut puhelimeen, myöhemmin vastatiin, mutta taas sama asia, että toinen puhelu kesken, soitatko vartin kuluttua? Ja näin meni koko päivä.
Vihaiset me ja vielä vihaisemat kai he koska me vaan taisimme häirikköidä.
Kun lopulta saadiin puhelun perille eikä kuka muu taitanut ollakaan siellä kiirellisemana odottelemassa niin sitten kuulimme, että tukiryhmään otettaan vaan 10 perhettä eikä ole tietoa kuka sinne pääse .
Ja kuitenkin silloin aikaisemmin oltiin jo luvattu aika varmana sinne pääsemistä. Hitsi, me jo lomittajia oltiin etsimässä, että pääsisi ajamaan niin kauas.
Siinä välissä kun luvatti meille sitä tukihomma, mä kerkesin soittamaan meidän sossulle. Ainakin se on aikalailla täydellinen, eipä lupa turhia ja on paikalla kun tarvitaan, jopa soitta itse takaisiin kun heti vastamaan ei kerke.
Noh, sen kanssa puhuttiin tukiperheestä, hän sanoi, että hyvää juttu kun meistä tule tukiperhe, mutta meidän kunnassa ei oo nyt sitä tarvetta ollenkaan. Toki tilanne voi muuttua. Hän kehotti kyselemään ympärillä olevista kunnista ja itse tarjoamaan apua, että täällä ollaan jos tarvittaan.
Kerkesin jo vähä aikaa olemaan todella mielissään ja kuvittelemaan miten meidän lapset voisi saada uusia leikkikavereitä kun joku tuopi omat lapset viikonlopuksi hoitoon.
Haluan siis sanoa, että ärsyttä todella se, että siellä korkeamalla päättämässä ovat ihmiset, jjotka ei itse siis ollenkaan ole päteviä tai kiireessä ne eivät kerkee lupauksia pitämään tai mikä ikinä heillä mättä, on siis väärin, ettei lasten edeen työtä tehtä niin kuin pitää.
Minulle on sama se, ollaako sijaisperhe tai tukiperhe ,kunhan meistä olisi jollekin apua .
Mutta Savossa näkee olevan niin, ettei apu kelpaa tai sitten täällä todella kaikki perheet voivat senverran hyvin, ettei lisää perheitä tarvita.
Aina täällä palstalla jotkut pelkäävät, että heidät tunnistettään ja he eivät uskalla sanoa asioita mitä oikeesti halusivat.
Minulle on ihan sama, tunnistaako joku rouva minut siellä valtaistuimella tai ei. Siinäpä miettivät itsekin, että kehtaako vaatia sitten täytellisyyttä muilta kun itse sitä eivät ole.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos ottaisit yhteyttä isompiin kaupunkeihin. Ainakin Helsinki ja Espoo tuntuvat koko ajan hakevan sijais- ja tukiperheitä. Pääkaupunkiseudulla asuvat niin ahtaasti, ettei siellä ole tarjokkaita.
Moi!
Me otimme sinne Helsinkin PeLa -n yhdeyttä , ajateltiin, että siellä ainakin asioista tietettään.
Sieltä sanoivat, että toki siellä olisi tarvetta , mutta kun ei otetta mukaan ulkopuolisia.(jokas paikas se ulkopuolinen!) Että joskus aikaisemmin kuulema lähetetti lapsia kauemmaskin, nyt rahapulan takia ei lapsia kauas viedä, koska tulee heti kysymys, kuka korva matkat. Ja meiltä sinne on ainakin 550km.
Tämä on nyt mun ajatus asiasta,että nykyaikana ajatellaan vaan rahaa ja päättäien puolesta saavat lapset kärsiä, koska rahalle on paremppa käyttö kun heidän auttaminen.
Vielä sanoi helsinkiläinen työntekijä, että pikkulapset saavat kotin miltei heti,kun he koteihin laitettaan,niitä odotettaan jonossa, iso hätä on 10-13 vuottiaille.
Mutta kehotti meidät aloittamaan justisa tukiperheenä olemisestä, että myöhemmin voisi helpommin päästä sijaisvanhemmiksikin jos haluaa.
Että pidää itse soitella ja kysyä ja olla aktiivinen. No sitä kaikkea mä olin ja minusta tuntuu, että jos olisin vielä yhdenkin puhelinsoiton tehnyt, niin joku olisi huutanut puhelimeen, että nyt lopettaaa!
Tuntuu todella typerältä kun haluaa autta ja kuka ei näytä apua haluvan. Höh.
Ajattelen vaan, että jos oikeesti lapsella on jossain paha olla, sitä kohdellaan epäinhimmilisesti, hän on nälissä tai jonkunlaisessa vaarassa, niin yksikin päivä siellä on liika. Miten lasten edusta puhuessa ei kuitenkaan mitään tapahtuu? Miksi vedettään aina raja, kuka on ulkopuolelta, se ei heille kelpaa.
Miksi koulutukseenkin otettaan vaan 6-7 henkeä, koska taas ne mokoman resurrsit on vähissä? En ole koskaan ollut pride koulutuksessa, mutta en tajua, miksi ohjaaja jaksaa puhua kuudelle , muttei kahdellekymmenelle?
Kotiselvitykset voi tehdä pikkuhilja tai palkatkoot siihen tarkoituksen ihminen joka jaksaa niitä tehdä, tai antakoo tehdä se paikallisella sossulla, kai sekin ammatinsa osaa ja voisi lausunnon kirjoittaa.
En tietä, mutta jotenkin on juuri nyt todella hölmö olo.
Moi!
Vastasin Sinulle jo ajemmin, mutta kun koetin lähettä viestin pois, niin aina oli joku ruuhka tai mikä liene. Sitten painoin toista kerta lähettä ja tuli eteenh, että olen jo lähettänyt sellaisen viestin. En näe minkalaista viestiäni vaikka kuinka katsoisin.
Jospa se onnistuisi nyt.
me tosiaan otimme yhdeyttä moneen eri paikkaan, sekä Joensuuhun missä sanoivat, että heitän yksi kurssi alkoi ja seuravasta ei oo tietoa ja soitimme myös Helsinkin Pelaan.
Siellä sanoivat, ettei otetta enää ulkopuolisia vastaan. Raharesursit on vähäiset eikä enää lähetettä siitä syystä lapsia kauemmas, koska tulee esiin heti kysymys, kuka korva matkat.
Kehotettin ottamaan omaan paikkakunnan yhdeyttä.
Kun kyselimme ylipäätä sitä "pulasta" niin hän sanoi, että pikkulapset on aina saaneet kotin, heitä suorasta odotettaan jonossa. Iso avun tarve on noin 10-13 vuottiaille.
Että siellä kuitenkin olisi avun tarvetta, mutta ei otetta kauempaa ketään.Kehotettiin soittelemään ja kyselemään lähempää ja näin minä tein. Taisin vaan kyllästyttä ne työntekijät siellä.
Toisaalta ihmittelen todella, että miksi lasten elämällä sillalailla leikittaan? Lapset pitäisi olla viimeinen porukka, keneltä rahoja leikattaan. Yksikin päivä on lapselle liika olla jossain väkivaltaisessa tai todella huonossa kotissa. Tai auttakoot edes bioperheitä joka ehkä saisi asiat kuntoon kun joku raskisi rahakirstun kantta aukaista.
En tietä, mutta todella tyhmä olo on juuri nyt, kun halusi auttaa, mutta apua ei huolitta.
Nyt kerralla molemmat viestit näkyvillä. Anteeksi, se ei kyllä ollut tarkoitus.
tapaamisiin on raskas,jos vuosia kulkee.
ettei asiat sinulla suju.
Mutta meitä sijaisperheitä on monenlaisia kuten apua tarvitsevia lapsiakin ja ymmärrän hyvin miksi useat haluavat sijaislapsekseen mahdollisimman pienen lapsen.
En itsekään pystyisi vastaamaan murrosikäisen tarpeisiin, heillä on kokemuksia ja taustaa ja traumoja takanaan jo niin paljon, että tarvittaisiin todellinen ammatti-ihminen selviytymään heidän kanssaan.
Tarkoitan tällä sitä, että pelkkä hyvä tahto auttaa ei riitä vaan tarvitaan paljon enemmän.
Olen itse ajatellut myös, että jos asia onnistuisi, niin isompi lapsi pelottaisi. Nimenoman taustan ja koettelemuksien takia. murkku on muutenkin joskus hankala, mutta jos se on vielä vieräs, niin pelottaa minua ainakin.
Itse olen aina ajatellut, että pienen kanssa olisi helpompi ja niin varmaan ajatele suurin osa ihmisistä.
Mutta saa nähdä, ei se lokakuu enää kaukana ole ja sitten näkee, pääseekö sinne koulutukseen tai ei.