nyt vasta tajusin. Linkkasin itseni sisään ja aloin lueskelemaan juttuja. Mukavia. Mutkattomia. Vähän hömppiä. Miksi tunsin olevani kuin kotona. Uusia nikkejä Miksi hemmetissä kolmekymppiset tänne kirjoittaa. Nos siksi, että olin kolmenkympin jengissä. Ihmiset joiden henkinen ikä on sama kuin ittelläni. Helpotus on suuri.
Tutkailin yhteen aikaan noita nelikymppisten touhuja, mutta huh huh. En koskaan pystynyt ymmärtämään kahdeksankymmentäluvun nuoria. Kuuskyt luvun nuoret oli kans jotain outoa sakkia. Fanaattisia radikaaleja joitka polkivat kaiken alleen. Kasikytluvun taas rienaavan-raikuleita hurvittelijoita.
Myö seitkytlukulaiset oltiin välissä kiltin- ihmetteleviä-järkevän-romanttisia hömppiä.
Mutta olen tässä kuitenkin vasta viidenkympin paalun tuntumassa oleva joten kronologinen ikä ratkaisee.
Täytyy kylmästi päivittää itseni ja kaltaistua tänne. Kasvukipuja.
Tutkailin yhteen aikaan noita nelikymppisten touhuja, mutta huh huh. En koskaan pystynyt ymmärtämään kahdeksankymmentäluvun nuoria. Kuuskyt luvun nuoret oli kans jotain outoa sakkia. Fanaattisia radikaaleja joitka polkivat kaiken alleen. Kasikytluvun taas rienaavan-raikuleita hurvittelijoita.
Myö seitkytlukulaiset oltiin välissä kiltin- ihmetteleviä-järkevän-romanttisia hömppiä.
Mutta olen tässä kuitenkin vasta viidenkympin paalun tuntumassa oleva joten kronologinen ikä ratkaisee.
Täytyy kylmästi päivittää itseni ja kaltaistua tänne. Kasvukipuja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minusta 80v on kaikista järkevintä keskusteluseuraa. Vähän joskus tunnen myötähäpeää ikäisistäni, voiko olla totta??
tämä näkökulmani, isot sisrukseni olivat nelkytluvun puolenvälin ja sen jälkeen syntyneitä ja heidän riehakkaat lapsensa taas kahdeksankymmentä luvulla murrosiässä ;)
Olen tehnyt työurani vanhojen ihmisten parissa ja täytyy sanoa, että ikä tosiaan tuo ihmisen raadollisuuden esiin. Koko skaala pullantuoksuisista herttamummoista ja charmipapoista toiseen äärilaitaan on edustettuna ilman verhoja.
Siksi meidän ikäluokan jokaisen edustajan suurin palvelus itselleen on ihan oikeasti tehdä se elämän inventaario viimeistään nyt menneisyytensä olemattomien tai olevien mörköjen haihduttamiseksi.
Minäkin olen ollut vuoden verran vanhustyössä ja ihan sama kokemus minulla, eli luonteet kärjistyvät iän myötä. Kaikki eivät todellakaan ole herttaisia pappoja ja mummoja vaan todellisuus ylittää hurjimmatkin kauhuleffat. Siksipä täytyy pitää huolta itsestään, eli antaa aivoille ja kropalle työtä, että pysyy kunnossa. Kukapas meitä vanhoja kiukkuisia ämmiä sitten jaksaisi hoitaakaan, myrkkyä vaan pakaraan:(
kait onnellisessa vanhuudessa on se, ettei tarvitse elää sisäistä helvettiä. Kun kintut ei kanna ja paikkoja kolottaa jaa mitään ei pysty tekemään on vain jäljellä muisti ja kivut nostavat ikävät muistot tajuntaan. Niitä ei enää pääse pakoon eikä voi ohittaa.
Ne joilta muistimenee ovat usein niitä sukkelajalkasia ja suu puhuu vanhasta muistista.
olen täällä vähän niinku luvatta,ku kuuluisin tuonne nelikymppisiin..
Jotenki tää palsta vaan sopii mulle paremmin..Tiiä johtuuko siitä,että mies on viisissäkymmenissä ja ylikin..On tarttuvaa :))
Isäni on kymmenluvulla syntynyt iki-nuori ja mun lapset on 60- 70- ja 80-luvuilla syntyneet.
ovat minunkin vanhempani syntyneet.
Minulle isänkaipuu on ikuisuushaava; hänestä on vain neljä mielikuvaa viimeisin ja ainut positiivinen pyyhkii pois muiden pelottavuuden. Muistan miten kovasti äiti itki isän ruumiin vierellä vanhassa saunassa ruumisautoa odotellessa. Sanoin ettei kannata itkeä, isä on nyt onellinen. Olin nelivuotias. Pikkusiskoni 2 vuotias ja vanhin meistä seitsemästä 15 vuotias.
Tulee haikis olo siitä, kun joku mainitseekin 70-luvun nuoret.
Oltiin tosiaan kasvukipuisia ja romanttisia hömppiä.
Itse olen jo ajat sitten kaltaistunut tähän ikäryhmään, kun on pakko...
alle kolmekymppisenä #herätyksen" stop; kenen ehdoilla elät ja kenen elämää ja siitä lähtien kohtalo on ravistellut aika-ajoin kuin emokissa kuritonta pentua joka työntää itseään luvattomiin koloihin ja meinaa eksyä ;).
Nukuin yli yhdeksän tuntia sikeää unta ja en kuullut edes kellon soimista. Onneksi puokki herätti niin että kerkeän bussiin. Hörppään kahvit kitusiin ja arkeen. Ei jaksais, olisinpa karhu ja pääsisin talvipesään. ZZZZZZZZZZzzzzzzzzzzzz haukotus