Minun kiva asia oli kalareissut isän kanssa.
Mikä sinun.
Mikä sinun.
Kivoin asia lapsuudesta
Anselmi Hollo
12650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä ne on isän ja välillä veljen tai enon kanssa tehdyt kalareissut. Tuulastus on upea kokemus.
pelkkiä hyviä muistoja lapsuudesta (paitsi hernerokka). Kävin muuten minäkin kalassa isän kanssa, vaikka tyttö olenkin.
Muistan sen päivän, kun pikkuveli syntyi. Olin muutaman kuukauden päälle 4 vuotta.
Pääsin,kun olin nuorin ja alle 5v silloin sai yksi lapsi
lähtä aikuisen piletin "päällä" koko maassa mihin vain junalla.
Se oli mukava ja ihmeellinen reissu.
Pitkämatka perämeren pohjukasta siihen aikaa,
kun juna pysähtyi,jokaisellä isommalla seisakkeella
ja asemiakin oli kymmeniä.
Muistan ne paikat vieläkin missä käytiin.
kun isän käsille omaa tyhmyyttäni kuolin. Voi sitä riemun tunnetta mikä seurasi, kun ymmärsin kuolevani! Päästä pois täältä!!!
Lienen ollut ehkä 3-5 vuotias. Paikkakunta on selvä, sukunimestä toisen muiston kautta melkoinen varmuus, mutta etunimeäni en muista. Ehkä se kirkonkirjoista selviäisi, mutta onpa jäänyt etsimättä.
Nykyisestä täälläolostani ne parhaat hetket on varmaan joku muu saanut viettää. Ei tule mieleen yhtään.
En ollut mikään kinisevä lapsi,en kokenut mitään ulkonaista puutetta,enkä paljonpyydellyt mitään.
Mutta toivomukseni oli saada oma koira,oma koira,karvainen mössykkä.
niinhän minä sain,koiran syntympäivä oli päivää ennen minun syntymäpäivääni,eri vuosi tosin.
Se oli onni,suuri onni,siitä kiitän vieläkin.
Koiran turkkiin sain itkeä,sen kanssa leikkiä ja se puousti minua,kuunteli minua,katsoi tajuten tunteeni.Näin koin.
Eläin oli kaltaiselleni lapselle lääke,terapia ja rakkaus.WUH!
Haukun tässä muuten vaan. Oli kiva
lukea. Luen myös Kakadulinnuista tai siis
http://sv.wikipedia.org/wiki/Näshornsfåglar
eli komeista linnuista, vähän satumaisia nekin.
Kinisen siis edelleen, ikä on silti jo seniorin. Pitäisikö lopettaa tämä kuikkuilu? Milloin sinun koirasi on syntynyt?
....nyt kinisenminäkin,enemmän kuin lapsuudessa....
Satujsa kannattaakin lukea ja elää satumaisesti eläinten kanssa...se antaa,enemmän kuin ottaa;))
Koira oli horoskoopissa oinas!
Älä lopeta kuikkulua!
Minä olin varma, että koirasi
olisi ollut kalat, johtajuuden
takia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalat_(horoskooppimerkki)
mutta entäs päivämäärä, jos sen synttäri oli
päivää ennen sinun?
..eläinradan ensimmäinen merkki ja tulisieluinen taistelija....siinä puolivälin tienoilla.
Toinen koirani oli leijona!
Joulukirkkoon ja sai isän turvallisessa ja
lämpimässä kainalossa ihmetellä isoja kirkon
Joulukynttilöitä.Tuntea miten rakas pehmoinen
käsi hellästi siveli poikasensa päätä.Ne on
muistoja,jotka tuovat aina uudestaan ikävän isää kohtaan ja itkun.
lapsuuttani. Mikään yksityinen tapaus ei jää mieleeni, koko aika on ollut kultainen. Eniten elämääni on ehkä vaikuttanut se, että sain pyrkiä oppikouluun ja pääsin. Se ei ollut itsestään selvää, olimme köyhiä ja matkaa oli.Kunnassamme kannustettiin nuoria ja lapsia ja esim. bussireitit luotiin niin, että mahdollisimman moni pääsisi kouluun. Isäni ja äitini olivat ihania ihmisiä.