Sinä olet mulle satua. En saa mielestäni koskaan sua. Nainen olet unelmista, taivaalta tavoiteltua.
satuni
(m)un
944523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 94
Vanhimmat
Se joka uskoo satuihin, omaa taidon uskoa hyvään!
Mies olet sieltä samasta unelmasta, jostain kaukaa..................
Katselen tähtiä, lähetän sinulle suukon. Otathan vastaan!
tähtesi ihana satuni, suukkosi otan ja vastaan siihen. Hellästi, kiihkeästi. Satu jatkuu, olethan mun?
Saduissa on yleensä onnellinen loppu. Nyt tämä tarina on vasta aluillaan ja me olemme sen kertomuksen osalliset. Eletään tämä satu, antaa sen viedä sinne missä sateenkaaret alkavat ja keijut tanssivat. Nautitaan!
Terveisin yksi monista, ihanista saduista.
odotan, susta haaveilen. Satu olet, ihana unelmani. Tämä satu jos todeksi muuttuisi, heräänkö huomenna jo elämään?
tähteni tuikkii vain sinulle , sinulle!
tätä satua jatkaa tahtoisin vielä.
Saada siihen satuihin kuuluvan onnellisen päätöksen.
Sinun vuorosi?
valoni pimeässä, lämpöni viimassa, iloni murheessa. Olethan mun pelastusrengas vajotessani pinnan alle?
Olisipa mukava tietää keneltä mieheltä viesti lähti? Tämä satu kun toivoisi pientä valaistusta asiaan. Olisiko etukirjain mitään? Tai vinkki mistä tiedän kohteen...
olen, vieressäsi. Et sitä näe, et huomaa. Vinkin saat kun aika on, valaistusta kun eniten kaipaat. Vihjeitä käytän ketjussa tässä, satuni tuntisi. Ehkäpä ei.
tai ainakin Hänen. Tiedän Hänen minua ajattelevan silloin tällöin ; )
lähelläsi, tulen mieleesi, sinä mun.
Ajattelen sinua, aivan liikaa.
Kestä enää en, mä kerron sulle sen.
tunnetko....... otan sinun kasvosi lämpimien käsieni väliin , hellästi hiljaa suukon painan huulillesi.Korvaasi kuiskaan kaipaukseni.
et ole nyt tässä? Kuljen ja kaipaan, levoton mieli. En satuani tunne täällä, liikaa mieliä liikaa kieliä.
Kunpa tietäisin, kunpa sinäkin.
antaa vinkkiä, kenestä puhut? Asuipaikan suuntaa tai muuta. Moni haluaisi olla tuo nainen.
ehkä tuntisi vaiko sittenkin.
Jospa et satuni olekaan tai satuni oletkin.
Ehkä menetän hänet näin, ehkä saisin.
En tiedä mitä tekisin, epätoivoinen vain.
"yleinen" huokailu täällä auta, vai onko tämä jotain omaa purkautumista, johon ei ole edes totuudenpohjaa? Mikset kerro noita asioita sille naiselle, jos hän on olemassa?
mieli, huokaa kieli.
Olet julma, mutta tunne et.
Totuus löytyy, rohkeus ei.
Olemassa on, satuni, kaukana ei.
etkö tunne !
Mistä tunnistaisit oman satusi , minä omani?
kaipaan , kaipaan niin minäkin!
Mikä sinun sadussasi aiheuttaa sen kaipuun, miksi ei kohdata saata kaksi kaipaavaa?
tunnekaan en tapoja täällä, tunne en paikkaakaan.
Läsnäolosi tunnen, ehkä harhaa luulen vain.
Satuni kaipuu riitäkään ei, kohtaamisessa monta mutkaa, monta mieltä.
Aivan , monta mutkaa matkassa, monta mieltä.
Siellä ja täällä.
Siksi tämä syvä huokaus. Sinulle lähetän pienen kauniin ajatuksen, suukonkin tiedän että saat sen. Nukahdan jälleen tähän satuun. Tuletko minua uneeni tapaamaan?
sua, kerron sen. Ehkä tiesit, ehkä et.
Suukon sain, uniisi tuun.
Ota mut, kun yksin oot.
Jaa-a, sä rupesit runoileen - kukas on sun muusasi ;)
että muusani löytää mut, vaikka pelkkiä vihjeitä tarjoon. Kerro mulle tunnistatko itsesi?
tiedät kai sen!
Ja kyynel vierähtää poskelleni. Tahtoisin sua niin koskettaa!
Vaan tähän satuunko se jää ja uniin, niin pelkään!
Uusi sivu jo voitais kääntää tässä tarinassa.
Varkainko hetki toisillemme saataisiin.
pienen pieniä vihjeitä.......
Niihin olen itseni sovittanut. Vaan pelkään niin pelkään........ samanmoinenko lie satu meillä ilman oikeaa prinsessaa ja prinssiä.
Joskus pieni hetki siinä sadussa vietettiin, niinhän siinä kävi kuten sadussakin
bipidi bapidi buu.......... taika lakkasi. Oli aika avata silmät, huokaista.
Sen "sadun" vain tahtoisin edes hetkeksi takaisin!
Onko kohteesi varattu ja kenties sinä hänen miespuolinen muusansa? Ehkäpä et sitä itsekään tiedä, arvelin vaan ;) Niin, onko satusi toteutumaton tarina?
haluan, sinut tahdon. Epävarma olen suhteesi.
Pieniä vihjeitä sulta saanut, ehkä tarkoitit mulle, ehkä et.
Sopii sinuun kai, tämä ketju. Ehkä kaukaa, ehkä ei
Uskoa en saata, että satuni todeksi muuttuisi.
suoraan sydämmestäni sinulle, ovat nuo pienet vihjeet, kaipauksen tunteet. Ovatko sinuun myös sopineet...... oletko suukkoni saanut?
Miksi et uskoisi sadun muuttuvan ....
...vaikka hetkeksi...
mun, ehkä harhaa, ehkä kuvitelmaa.
Monet asiat tähän ikävään sopivat, liiankin monet.
Suukkosi ottanut olen, kuvitellut ihania huuliasi.
Vielä toivon että kätesi käteeni saisin. Sinut itseäni vasten.
mun, myös sun, vaarana onkin uskoa ja toivoa turhaan tiakka harhaan.
Paljon muitakin vaaroja ;)
Posken painan poskeasi vasten, korvaasi kuiskaan pienen pyynnön.Kerro minulle missä sinun satusi alkoi... kerrothan...
Missä käsi käteen eksyi..... tohditko kertoa.
harhan, tunnen vaaran,
sinun poskesi lämpöisen tunnen.
Kuulen pyyntösi, siihen vastaan,
korvasi nipukan huulillani tunnen.
Sanoa en vielä saata missä pehmeän kätesi tunsin.
yölliselle taivaalle, siellä minä olen.
Voit tehdä sadusta todellisen, jos vain niin haluat.
Yhdessä tekisimme unelmista totta, yhdessä pystyisimme mihin vain.
uskonkin niin että sinä todeksi muuttuisit, mutta miten sinut niin korkealta saan luokseni. Uskothan että rakastan sinua?
Osaatko lukea tämän rivien välistä ??
todella haluat minut vierellesi, tiedät kyllä miten toimia.
Olethan onnistunut niin hyvin tähänkin asti kiinnittämään huomioni juuri Sinuun.
Miten voin tietää, että rakastat minua?
-Ethän sinä ole sitä minulle kertonut :)
niin hirveitä,että kylmät väreet menee selässä.
juu,ei oo varmaan kertonut,vieras ihminen.
hyvin tietää toimia tämän pohjalta.
aikuinen ihminen? kyllä täytyy olla keinojen vähissä.
se oletkin sen selvästi kertonut...
kelpaa kuka vaan ja kaikki yhdessä,meidän satu
loppu tähän.
Miten voit mussuttaa KAIKILLE noin?
Etkö ikinä opi?
miehet,jotka täällä aina ja kaikille lässyttää,
jos sen tarkottaa kuitenkin vaan yhdelle.
Sitten eri asia,jos ei oo kohdetta.
Mutta kyllä sen omansa tunnistaa.
Ehkä kaikki ei kuitenkaan välitä,miltä siitä
yhdestä tuntuu lukee noita.
luulin yksin riittäväni sinulle,mutta niin ei
taida ollakaan.
Jäähän tänne satuilemaan näiden muiden kanssa,
minulle ei enää kannata kirjoittaa.
ryhmäseksiä siis haluut..
pilaan kaiken?
Johan liriin jouduit,mutta kaikille ei pidä
lirkutella,miten noin tyhmästi menettelit?
Sadulle tämä viesti?
tietysti..
mies,kaikkiko sulle käy,hyi h...
kyllä kuule saduksi jääkin tuolla lailla, etkö
osaa oikealle puhua,kirjoittaa,sääli häntä.
jos olit mukana tässä ketjussa, niin sinulle tiedoksi etten minä ollut tässä millään lailla mukana, älä pelkää. Sori ap. halusin vain omalle ilmoittaa.
No hyvä, mä jo pelästyin!:-)
jossa olen mukana. Tämä on toinen viestini tässä ketjussa, ensimmäinen koski ajatuksia.
Aloitus teksti oli niin kaunis, että ymmärsin kyllä ettei minulle kukaan noin kauniisti kirjoittele.
halventavaa tekstiä!!! Aikuistukaa!
Näkee, että sinulla on kaikki palikat päässä vielä kohdallaan.
Näillä palstoilla liikkuu paljon negatiivisia ihmisiä, jotka vain moittivat
toisia. Se johtuu alemmudentunteesta ja kehittymättömästä tunneälystä.
Hyvä, kun sinä et kuulu noihin alaarvoisten tekstien kirjoittajiin.
Tuollaisella raikkaalla ajatustyylillä on kysyntää näillä ummehtuneilla
palstoilla.
liekö kohtalo puuttunut jo meidän satuun.... vastaustani en tuonne saanut enään laittaa.
Oi miksi et tohdi kertoa minulle...
Silitän päätäsi, painan korvani kiinni,liki suutasi, kuiskaa ihan hiljaa minulle.
Tunnet vaaraan, harhankin. Kuin myös minäkin.
Vaan tämän sadun päättäisin mielummin suudelmaan kuin tyhjään sivuun.
mieleni tiedät.
Rinnassasi poltteeni tunnet, korvasi kosteat huulet.
Hiljaa kuiskin korvaasi, ehkä et sitä kuule.
Vaarallista on nyt olomme tää, ethän satuni siihen pääty.
Suutelisin sua suoraan suulle, mut siihen en ehkä päätä.
tunsit sinäkin miten hakkasi sydämmeni.Muistan ne suudelmat.
Kuulen kun kuiskit, pistän silmät kiinni ja tunnen sinut.
Vaarallista on olo tää...
Ihana satu jatkukoon, Sulle sydämmen annan!
Mut nyt ystäväni .... on mentävä...
Sinut nään unessani ja siitä tulevasta suudelmasta haaveilen....Vielä sinua näin hetken hyväilen, kaulaasi suutelen, korvaasi vielä kuiskaan toiveen... jatketaanko viel?
korvasi kosteat...ja vieraalle
otan, ensi yönä.
Satu jatkuu, näemme taas.
Kuulin toivees ja suutelen,
tottahan jatketaan me viel.
monen tien ja mutkan takaa..huomaatko, se lämmittää nenänpäätäsi,häikäisee silmiäsi. Olit sinä siellä ... unessani.. muilta salaa. huoneessa hämärässä sain sinua koskettaa, poskeasi silittää, olit niin lämmin..sinä siinä..
Sitä vaaraa ja harhaakin uhmaten, viikoloppuusi vielä suukon lähetän.
viereeni sain, yöllä kun tyynyäni hain.
Pettymys olikin suuri, kun uni haihtui pois.
Uutta iloani mikään ei voi nyt estää, kun sulta suukon tämän kiinni sain.
Lämpöisen suukon sulle lähetän, ihan salaa sinne laitan.
Kaipuu on nyt iso palo, sinä oletkin elämäni valo.
sut uniini otan ja sinun mieleesi tuun.
Nuku, nuku viatonta unta.
Meistä uneksin ja meitä mietin,
taas tämänkin päivän ilman sinua vietin.
sinua hiljaa hyväilin. Meitä mietin, meistä uneksin.
Sinulle kuiskin hiljaa... jotain..ehkä pienen toiveen...
Hetkestä pienestä elämässä, uhmaisin vaaroja, muita mieliä. Vaan siihen jo tarvitsisin sitä taikaa!
Huokaisen,muilta salaa vain täällä sinua suutelen.
mietteet, sama mieli.
Välistämme puuttuu vain kehomme kieli.
Pieni hetki välillämme, toisi suuren surun lähellemme.
Sitä me tiedä emme, kun toisiamme kaipailemme.
Saammeko toisemme pieneks hetkeks,
vai saammeko pitkäks retkeks.
Syvään huokaan, sua suutelen.
Alati sua aattelen.
huokauksia!Totuus lienee noissa sinun ajatuksissas.
Pienen hetken suuri vaara.
Tiedänhän sen, ja ymmärrän myös.
Miten on kohtalo tarkoittanut polkumme kiemurtelevan, kirjoitetaanko tähän unelmaan koskaan siihen tyhjälle sivulle minkäänlaista merkkiä....
Siihen kohtaloon alistun, vaikka sydän kaipaa, sinua myös alati attelee!
en voi tunteita sinuun.
Odotan ja toivon merkkejä sivuun.
Kohtalomme kertoo vielä,
olemmeko oikealla tiellä.
Mut kohtalooni alistun,
jos mulle sanot,
ettet koskaan oo mun.
älä kiellä, en minäkään!
Enkä kohtaloon alistua tahtoisi. Mummona joskus keinutuolissa kiikkuen,miettisin... elämääni elänyt en.
Suuria vaaroja , murheita monia.. tiedän sen.
Silti... kysyn.. oikeinko tämäkään...
Ikuinen kaipaus ja haave ...
Pieniä merkkejä seuraten olen tähän satuun itseäni sovittanut, miten lie minun merkkini sinuun osuneet?
Suukon lähetän ja jälleen pienen toiveen kuiskaan... joko kertoisit, joko tohtisit...
Jossain maailmaa hetken ihmeteltiin, jossain sain sinun poskeasi silittää, jossain tunsit sydämmeni lyönnit....
Vielä sinun olla tahtoisin!
sovittelen kolmatta päivää.
Pieniä, tosia, liiankin monta.
Huolella tekstejä käynyt olen,
yöt läpeensä uudelleen ja uudelleen.
Rakastan sinua niin paljon, siksi
pienen virheen harhaksi luulin.
Epävarmuus mieltä kaivaa.
Surullinen olen, vain kohtaloko sama on meillä?
Jospa satuni et olekaan sinä, miten tohdin olla vielä?
murhetta kanna!
Sinä ihana...
Puhut pienestä virheestä,jota harhaksi luulit?
Pieniä asioita tosia monia...
Epävarmuus poistuu jos niin tahdot...
Soittaakkin saat, nyt yksin olisin.
Miten olla tahtoisit, mitä vielä epäröisit..
Vai onko aika satu lopettaa ja jäädä ajoiksi miettimään?
en nyt voi.
Hetken kuluttua minä en ole yksin.
Jospa kerrot milloin viimeksi yhdessä olimme,
selvittäisi se enemmän vielä.
Pakko lopettaa nyt, miettimään jäämme.
Aikaahan tuosta jo kulunut on ....
Minä palaan muistoissani tuonne viime talveen.
Miettimään jään minäkin... ja kaipaamaan!
Saattaisin soittoasi odottaa huomennakin.
osui tuo kohdalleen tahi sitten ei, niin suukon pienen saat vielä kuitenkin.
Meitä täällä on varmaankin paljon ....."sydänkipuisia"... kaipaavia..
Hetken oli niin mukavaa uskoa ...tunnuit niin tutulta... melkein näin sinun kasvosi tuossa ruudussa ;)...
Olisi tuo kohtalo voinut meille hieman hymyillä!
Hymyileekö se....
Jään kaipaamaan....
osui "vain" melkein.
Viime kesään palasin hetkeen.
Uskoin ja luulin todeksi sinut,
tunteena olet kuitenkin rinnassa minun.
Et ehkä ollutkaan satuni,
mut rakkaakseni mietin sinut.
Kohtaloko meillä leikki,
et kuitenkaan ollut feikki.
Olet ihana nainen, kovin tuttu
josko vielä ajatuksiisi pääsisin.
sanoo jo kauan sitten,että perseelleen meni.
etpä omaasi tunne ollenkaan,ehkä hänelle parempi
monenlaisia herätti tämä...
muistoja ihania.....
Ihana olet.... ajatuksissa..vielä viivyt...
Kohtalon leikkiä julmaako.... ei...
Jatketaan....
tarve saada miestä,lopeta hyvä ihminen vonkaami-
nen,etkö vähemmällä tajua,vieras mikä vieras.
etoo
kuinka alas voi nainen vajota,jos et saa miestä
muualta,et täältäkään.
kutiaa
saa siihen apua.
muistot heräs, tunteet kuohui.
Niin meillä kuin muillakin.
Ymmärrä en yhtä tässä,
jos meill oli hauskaa,
miks muilla ei.
Olit ihana, sanon vielä,
melkein olit kuin kultasein.
Sait aikaan paljon hyvää,
jota tänään taas aattelin.
ihania ei voi kukaan ottaa pois!
Muut ajatelkoon mitä hyvänsä, meillä oli hauskaa.. mitäpä muista!
Hyvää yötä sinulle! Kauniita uniakin, melkein tekisi mieleni se suukkokin lähettää ;)
toivon sulle paljon.
Hyvän yön toiveen myöskin laitan.
Lisäksi lähetän sulle sen kielletyn suukon.
Ihan siksi kun niin tutuksi tulit. :))
Olet ihana!!
on se aikuisten ihmisten(?) elämä köyhää,kun
tuohon pisteeseen on tultu.Täällä pitää..no,
kaikkia ei onnista oikeassa elämässä,täällä
sitten runoillaan.
Ihana - siitähän sinä et tiedä todellisuudessa
mitään...vois tulla iso hämmästys,mutta tehän
elättekin palstaelämää.
myös sinulle toivotan.
Niin tutulta tuntui kaipuusi sun,
sait huokaamaan sydämmeni mun!
Tiesimme varmaan molemmat, tässä näin käy.
Arki jälleen meistä otteen saa.
Ajatukset hassut on kai pakko jättää taa.
Vaikka tahtoisi en !
Kuin myös, tutuksi tulit :))
Ilkeitä mieliä,kieliä uhmaten...
Tahdon sanoa vielä sanasen........
Ihana olet sinä.... joka satuun jaksaa uskoa,kaiken tämän hurjan kiireen ja tohinan keskellä, jaksaa haaveilla ja unelmoida! Sitä älä itsestäsi kadota.
Melkeinpä tahtoisin sinusta joskus jotain kuulla!
Eipä kai järkeä tässä!
monen päivän jälkeen ymmärrät,ettei todellakaan
ole järkeä,etsi ihminen itsellesi oikeasta elämäs
tä,täällä elämä menee hukkaan.
haaveilla ja unelmoida saa ja pitää,mutta koneen
eteen ei kannata jumittua.
järkeä mitään tässä.
Herätit muistot, annoit toivon.
Mitään en harmittele, vaikka petyin,
olitkin ihminen mieluinen.
Satunnainen olen vieras täällä,
matkailija onnellinen.
Mukava oisi myös joskus kuulla,
elämästäsi vähäsen.
Enpä kulje palstaa näitä,
mut joskus jos (m)ua huhuilet,
saatan sut silloin löytää.
Jos minusta oikeaa ystävää kaipaat,
saatan sulle anonyymini antaa.
Jos sinulla sellainen on,
niin voisimme osoitteita vaihtaa. :)
Satunnaisia vierailijoita , niin minä kuin sinäkin.
Vaan ystäviä ei koskaan liikaa...
Anonyymejä ei minulla ...
Opasta sinä minua kuinka osotteita vahdettaisiin.... :)
osoite!
itsellesi osoitteen näin,
mene osoitteeseen gmail.com
klikkaa tilaa gmail
ja täytä tietosi ja valitse osoite,
voi olla anonyymi.
Kun sellaisen saat, laitan sinulle
omani tähän ketjuun.
olisikin mukava vaihtaa. Tarinoida elämästä, haaveista, miksi ei myös arjesta tästä.
Osoite minulla nyt on.
Hauskaa olisi jutella, sinun ja minun....
ilman näitä... ilkeitä kieliä, mieliä...
mitä täällä enää satuilet,vai menikö pupu pök-
syyn,kun pitää noin jahkailla.
jutelkaa niitä hauskoja,toivottavasti toinenkin osapuoli haluaa.
osoitteeni mun, [email protected]
toivottavasti satuillaan :)
postia ;)
Toivottavasti ei haittaa vaikka ei tuon gmailin kautta tullutkaan.
Hei,
nyt vasta huomasin tämän ketjun. Liikutuin, ajattelin, josko tämä olisi osunut minuun? Eii...kai nyt sentään. Liikaa taidan uskoa satuihin...vaikka...moni asia kävikin kolahtamaan. Paitsi tuo aika, kun näimme. Se oli kesällä. Heinäkuussa.
Vieläkö olet olemassa?
Mitähän kiksejä saat tästä ikivanhan viestiketjun vetämisestä esille?
Elätkö oikeassakin elämässäsi menneessä?
hauska kommentti sinänsä täällä ikävä palstalla.
Kukapa ei täällä kävisi menneitä joskus muistelemassa :)
ken osaa ikävöidä tulevaa.
Nyt itkettää :'(