Herralan Meriliisa

kaatui? Mites kuunarille sitten kävi?

Keskittyvät edelleenkin suorien pönttöjen mankelointiin,kuulin että Heikiltä jäi yksi Meriliisan kokoluokkaa oleva runko,jossain Balttiassa rakennettu,liekö perää.

kuunareista kirjoitti:

Keskittyvät edelleenkin suorien pönttöjen mankelointiin,kuulin että Heikiltä jäi yksi Meriliisan kokoluokkaa oleva runko,jossain Balttiassa rakennettu,liekö perää.

helsingissä kotisatamaa pitää 1 meriliisakopio

Minäkin olen mietiskellyt samoja jatkoja.
Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä.
Olen Meriliisan nähnyt aikoinani muutaman kerran ja minusta se näytti hienolta ja merikelpoiselta sekä käytännolliseltä alukselta. Kirjoista päättelin samaa. Miksiköhän piti saada uusi vai onkohan tuossakin nälkä kasvanut syödessä.

ja ihmetystä kirjoitti:

Minäkin olen mietiskellyt samoja jatkoja.
Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä.
Olen Meriliisan nähnyt aikoinani muutaman kerran ja minusta se näytti hienolta ja merikelpoiselta sekä käytännolliseltä alukselta. Kirjoista päättelin samaa. Miksiköhän piti saada uusi vai onkohan tuossakin nälkä kasvanut syödessä.

Lue lisää

Niin Herralan tarkoitus oli ajaa charteria veneellä, mutta kun kirjasta katsoo Meriliisan layouttia on se ollut erittäin huonosti siihen tarkoitukseen sopiva. Lähes perheveneen sisätilat 17 m rungossa.

Eikös Lappeenrannan suunnalla tehty joskus 80 luvun alkupuolella enemmänkin teräsveneitä? Limimetallikin taisi olla siellä, Eastwindejä vai mitä ne teki?

ja ihmetystä kirjoitti:

Minäkin olen mietiskellyt samoja jatkoja.
Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä.
Olen Meriliisan nähnyt aikoinani muutaman kerran ja minusta se näytti hienolta ja merikelpoiselta sekä käytännolliseltä alukselta. Kirjoista päättelin samaa. Miksiköhän piti saada uusi vai onkohan tuossakin nälkä kasvanut syödessä.

Lue lisää

Viimeisen päälle rahanperään,Herrala kertoi pohjanpuhdistuksesta Hollannissa,lisäsivät heidän itsensä tekemätkin tunnit laskuun.

ja ihmetystä kirjoitti:

Minäkin olen mietiskellyt samoja jatkoja.
Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä.
Olen Meriliisan nähnyt aikoinani muutaman kerran ja minusta se näytti hienolta ja merikelpoiselta sekä käytännolliseltä alukselta. Kirjoista päättelin samaa. Miksiköhän piti saada uusi vai onkohan tuossakin nälkä kasvanut syödessä.

Lue lisää

"Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä. "

Kyllähän prosessiteollisuudessa on ihan eritason vaatimukset kuin pelkän kelluvan ammeen tekemisessä. Joten ei se Lappeenrannan seudun veneenteko taidon puutteeseen loppunut vaan lama vei kysynnän. Eipähän noita Rauman veneitäkään ole taidettu enää sen jälkeen tehdä.

Lappeenrannassakin kirjoitti:

"Ihmetyttää miksi mies jolla oli jo kokemusta hollantilaisista rakentajista ja ruljansseista rakennutti noin vaativan työn tynnyritehtaalla. Luulisi että tynnyrin ja veneen tekeminen on aika erilaista eikä vene välttämättä onnistu maailman parhaaltakaan tynnyrintekijältä. "

Kyllähän prosessiteollisuudessa on ihan eritason vaatimukset kuin pelkän kelluvan ammeen tekemisessä. Joten ei se Lappeenrannan seudun veneenteko taidon puutteeseen loppunut vaan lama vei kysynnän. Eipähän noita Rauman veneitäkään ole taidettu enää sen jälkeen tehdä.

Lue lisää

Pyöreäpalteisen teräsveneen teko aivan eri asia kuin säiliön teko,tämä tiedoksesi.

tekijät kirjoitti:

Pyöreäpalteisen teräsveneen teko aivan eri asia kuin säiliön teko,tämä tiedoksesi.

Jos et oo huomannu niin isot paineastiat on päistään hyvinkin pyöreitä ja saumoilla on ihan erilaiset vaatimukset. Huokosista saumoistaanhan se venekkin ruostuu. Jos on räkäsaumaa ei sillä rungolla parinkymmenen vuoden kuluttua tee mitään ellei hitsaa sitä uudestaan kokoon. Saumat pitää tietysti ajaa ensin auki. Eristeet ja kaaret pois.

Yhden kenellekkään kelpaamattoman jopa alle 20 vuotiaan teräsrungon olen Rauman suunnalla nähnyt. Tosin oli harrastaja itse turannut.

luokkahitsari kirjoitti:

Jos et oo huomannu niin isot paineastiat on päistään hyvinkin pyöreitä ja saumoilla on ihan erilaiset vaatimukset. Huokosista saumoistaanhan se venekkin ruostuu. Jos on räkäsaumaa ei sillä rungolla parinkymmenen vuoden kuluttua tee mitään ellei hitsaa sitä uudestaan kokoon. Saumat pitää tietysti ajaa ensin auki. Eristeet ja kaaret pois.

Yhden kenellekkään kelpaamattoman jopa alle 20 vuotiaan teräsrungon olen Rauman suunnalla nähnyt. Tosin oli harrastaja itse turannut.

Lue lisää

Pienen pieni ongelma teräsveneen rakentamisessa,montako olet rakentanut,ei vain hitsannut.

tekijät kirjoitti:

Pienen pieni ongelma teräsveneen rakentamisessa,montako olet rakentanut,ei vain hitsannut.

Meinaatko levyjen vetelyä vai mankelointia? Kerro ihmeessä mikä on se erityinen taito tai tieto joka vaan sulla tuntuu olevan

luokkahitsari kirjoitti:

Meinaatko levyjen vetelyä vai mankelointia? Kerro ihmeessä mikä on se erityinen taito tai tieto joka vaan sulla tuntuu olevan

Kuuluko tälle pastalle.Olet ilmeisesti terästornin "luokkahitsari",mankeloidaanko siellä pyöreät päädyt yhdestä levystä,veikkaan ei,sen tekee muut,ja veneitä ei tehdä kuin terästorni aikoinaan eli päin persettä.

tekijät kirjoitti:

Kuuluko tälle pastalle.Olet ilmeisesti terästornin "luokkahitsari",mankeloidaanko siellä pyöreät päädyt yhdestä levystä,veikkaan ei,sen tekee muut,ja veneitä ei tehdä kuin terästorni aikoinaan eli päin persettä.

Lue lisää

päin P:tä? Kyllä kuule säiliön päädyt ostataan taivuttaa ja hitsata oikeaan muotoon. Mitähän veneitä olisi tehty niin huonosti, että pitää alkaa mainostaa?

Ootko joku koulukiusattu, vai mikä sulla on?

tekijät kirjoitti:

Pyöreäpalteisen teräsveneen teko aivan eri asia kuin säiliön teko,tämä tiedoksesi.

http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Hooligan V - full report.pdf

Tietotaitoa kirjoitti:

http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Hooligan V - full report.pdf

Edellinen liittyy pitkäkölisiin kuunareihin.

tavalla kirjoitti:

Edellinen liittyy pitkäkölisiin kuunareihin.

Ainakaan siinä pajassa jossa kölit tehtiin ei tajuttu höykösenpölähtävää hitsatuista rakenteista. Tuntuu kyllä ISO:n normikin olevan aika suurpiirteinen kun ajattelee ihmishenkien olevan vaarassa jos rakenne pettää. En ole luokkahitsari mutta työskentelen metalliteollisuudessa. Jotta säiliönvalmistuksen ja veneerakennuksen välisen vaativuuseron voisi mieltää pitäisi ensin tehdä itse molemmat.

tavalla että kirjoitti:

Ainakaan siinä pajassa jossa kölit tehtiin ei tajuttu höykösenpölähtävää hitsatuista rakenteista. Tuntuu kyllä ISO:n normikin olevan aika suurpiirteinen kun ajattelee ihmishenkien olevan vaarassa jos rakenne pettää. En ole luokkahitsari mutta työskentelen metalliteollisuudessa. Jotta säiliönvalmistuksen ja veneerakennuksen välisen vaativuuseron voisi mieltää pitäisi ensin tehdä itse molemmat.

Lue lisää

Jos kuvien mukaan tehdään kappaleet, esivalmistellaan ne ja hitsataan läjään sen vahvuisella saumalla kuin on tarkoitettu, johon ei jätetä huoksia ja pidetään samalla huoli, ettei kappaleet vetele, niin missä se ero on?

Taidat lakaista sorvinlastuja metalliteollisuuden palveluksessa?

luokkahitsari kirjoitti:

Jos kuvien mukaan tehdään kappaleet, esivalmistellaan ne ja hitsataan läjään sen vahvuisella saumalla kuin on tarkoitettu, johon ei jätetä huoksia ja pidetään samalla huoli, ettei kappaleet vetele, niin missä se ero on?

Taidat lakaista sorvinlastuja metalliteollisuuden palveluksessa?

Lue lisää

Jos olisit lukenuyt sen raportin, et sinäkään ihmettelisi, mitä se tähän liittyy. Minäkin ensi näkemältä pidin sitä täysin asiaan kuulumattomana, mutta tulin nyt toisiin aatoksiin. Siinäpä olikin todella hyvä case siitä miten suunnittelija suunnittelee ja rakentaja toteuttaa päin peetä. Kun siihen lisää vielä suunnittelijankin virhearviot, alkaa ihmisiä hukkumaan.

luokkahitsari kirjoitti:

Jos kuvien mukaan tehdään kappaleet, esivalmistellaan ne ja hitsataan läjään sen vahvuisella saumalla kuin on tarkoitettu, johon ei jätetä huoksia ja pidetään samalla huoli, ettei kappaleet vetele, niin missä se ero on?

Taidat lakaista sorvinlastuja metalliteollisuuden palveluksessa?

Lue lisää

Jos olisit lukenuyt sen raportin, et sinäkään ihmettelisi, mitä se tähän liittyy. Minäkin ensi näkemältä pidin sitä täysin asiaan kuulumattomana, mutta tulin nyt toisiin aatoksiin. Siinäpä olikin todella hyvä case siitä miten suunnittelija suunnittelee ja rakentaja toteuttaa päin peetä. Kun siihen lisää vielä suunnittelijankin virhearviot, alkaa ihmisiä hukkumaan.

Ja jos tää tulee tuplaten, kiittäkää foorumin maan mainiota teknistä toteutusta.

lukemaan kirjoitti:

Jos olisit lukenuyt sen raportin, et sinäkään ihmettelisi, mitä se tähän liittyy. Minäkin ensi näkemältä pidin sitä täysin asiaan kuulumattomana, mutta tulin nyt toisiin aatoksiin. Siinäpä olikin todella hyvä case siitä miten suunnittelija suunnittelee ja rakentaja toteuttaa päin peetä. Kun siihen lisää vielä suunnittelijankin virhearviot, alkaa ihmisiä hukkumaan.

Ja jos tää tulee tuplaten, kiittäkää foorumin maan mainiota teknistä toteutusta.

Lue lisää

kaksi kertaa isommista kokonaan teräksestä rakennetuista veneistä. Ei lasikuitukipoista, joissa köli roikkuu muutaman pultin varassa. Teräsveneissä köli on aina osa konstruktiota, joko niin, että se on yhtä puuta muun rungon kanssa, esim pitkäköliset kuunarit, tai siten, että kölin tukirakenteet tulevat rungon läpi ja ne on hitsattu veneen kaariin ja muihin jäykisteihin sen lisäksi, että köli on hitsattu ulko ja sisäpuolelta runkoon. Vai oletko kuullut teräsveneestä, josta olisi tippunut köli? Esim parikymmentä senttiä hitsisaumaa kestää usean tonnin vedon. Teräsveneiden köleissä sitä saumaa on metritolkulla.

Kölin tippumiset lienee lähinnä bavojen sekä muiden lätyskäpohjaisten lasikuituveneiden ongelma, joissa ei ole kunnollisia kölitukkeja, mihin kölin pultit saisi kiinni. Pelkkä ohut pohjan laminaatti ei tahdo kestää pulteista syntyviä pistekuormia.

luokkahitsari kirjoitti:

kaksi kertaa isommista kokonaan teräksestä rakennetuista veneistä. Ei lasikuitukipoista, joissa köli roikkuu muutaman pultin varassa. Teräsveneissä köli on aina osa konstruktiota, joko niin, että se on yhtä puuta muun rungon kanssa, esim pitkäköliset kuunarit, tai siten, että kölin tukirakenteet tulevat rungon läpi ja ne on hitsattu veneen kaariin ja muihin jäykisteihin sen lisäksi, että köli on hitsattu ulko ja sisäpuolelta runkoon. Vai oletko kuullut teräsveneestä, josta olisi tippunut köli? Esim parikymmentä senttiä hitsisaumaa kestää usean tonnin vedon. Teräsveneiden köleissä sitä saumaa on metritolkulla.

Kölin tippumiset lienee lähinnä bavojen sekä muiden lätyskäpohjaisten lasikuituveneiden ongelma, joissa ei ole kunnollisia kölitukkeja, mihin kölin pultit saisi kiinni. Pelkkä ohut pohjan laminaatti ei tahdo kestää pulteista syntyviä pistekuormia.

Lue lisää

Et vieläkään sitä tehnyt (osannut?). Ymmärtäisit kyllä sitten, miksi raportti on täsmälleen aiheeseen liittyvä.

se juttu kirjoitti:

Et vieläkään sitä tehnyt (osannut?). Ymmärtäisit kyllä sitten, miksi raportti on täsmälleen aiheeseen liittyvä.

Rautalangasta:

1.Teräsveneissä ei ole tollasia kapeita torpedokölejä, joissa tulee pirunmoinen momentti, juuri siihen kohtaan mistä tuo oli murtunut.

2. Et ole tainut itse tehdä yhtään teräsvenettä? Jos olisit tehnyt tietäisit, että niissä kölin tukirakenne tulee poikittaisina levyinä rungon läpi ja on hitsattu edelleen kaariin. Siis jos on eväköli. Eli tollanen vaurio ei ole mahdollinen ellei ne yleensä 5-10 mm vahvat teräslevyt lommahda. Mutta eivät lommahda, koska ne on mitoitettu sitä vastaan.

3. Eväkölisessä teräsveneessä on rungon ja kölin hitsisaumaa useita metrejä tuossa murtokohdassa. Tässä 35 jalkasessa lipposessa sitä oli kymmeniä senttejä.

4. Köli petti koska pohjan läpi tulevat momenttia siirtävät teräsjäykisteet (vrt edellä kohta 2) oli jätetty pois ja moemntti jäi pelkästään n. puolen metrin sauman varaan murtokohdassa, joka oli vielä huono.

5. Tolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä isojen teräsveneiden kanssa.

luokkahitsari kirjoitti:

Rautalangasta:

1.Teräsveneissä ei ole tollasia kapeita torpedokölejä, joissa tulee pirunmoinen momentti, juuri siihen kohtaan mistä tuo oli murtunut.

2. Et ole tainut itse tehdä yhtään teräsvenettä? Jos olisit tehnyt tietäisit, että niissä kölin tukirakenne tulee poikittaisina levyinä rungon läpi ja on hitsattu edelleen kaariin. Siis jos on eväköli. Eli tollanen vaurio ei ole mahdollinen ellei ne yleensä 5-10 mm vahvat teräslevyt lommahda. Mutta eivät lommahda, koska ne on mitoitettu sitä vastaan.

3. Eväkölisessä teräsveneessä on rungon ja kölin hitsisaumaa useita metrejä tuossa murtokohdassa. Tässä 35 jalkasessa lipposessa sitä oli kymmeniä senttejä.

4. Köli petti koska pohjan läpi tulevat momenttia siirtävät teräsjäykisteet (vrt edellä kohta 2) oli jätetty pois ja moemntti jäi pelkästään n. puolen metrin sauman varaan murtokohdassa, joka oli vielä huono.

5. Tolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä isojen teräsveneiden kanssa.

Lue lisää

Mikä taho raportin mukaan muutti suuniteltua rakennetta, joka sitten petti?

Mitä kyseisen tahon ominaisuutta raportissa korostettiin?

Mikä keskustelun tässä sivujuonteessa on ollut aiheena?

Kuka un urpo?

kysymystä kirjoitti:

Mikä taho raportin mukaan muutti suuniteltua rakennetta, joka sitten petti?

Mitä kyseisen tahon ominaisuutta raportissa korostettiin?

Mikä keskustelun tässä sivujuonteessa on ollut aiheena?

Kuka un urpo?

Lue lisää

taannoin Lindan kohtaloa. Savosta ilkeä ihminen, jolla ei oikeasti mitään sanottavaa. Kielitaitokin sen verran huono, että
luulee yhteen väärän konstruktioon perustuvan lasikuituveeneesen rakennetun miinan olevan yleistettävissä ihan eri tyypin veneisiin.

Hei pidä sä vaan Joestasi huoli ja kato pysyykö köli kallavedellä viel pohjassa kun plosaa 4 pallia, Huh!

joka ihmetteli kirjoitti:

taannoin Lindan kohtaloa. Savosta ilkeä ihminen, jolla ei oikeasti mitään sanottavaa. Kielitaitokin sen verran huono, että
luulee yhteen väärän konstruktioon perustuvan lasikuituveeneesen rakennetun miinan olevan yleistettävissä ihan eri tyypin veneisiin.

Hei pidä sä vaan Joestasi huoli ja kato pysyykö köli kallavedellä viel pohjassa kun plosaa 4 pallia, Huh!

Lue lisää

Odottelin kyllä siltä luokkahitsarilta vastausta kysymyksiin, mutta taisivat olla liian vaikeita. Tälle jeesustelijalle voisi suositella hieman laajempaa näkökulmaa. Se voisi aueta, jos miettisi vastaukset niihin kysymyksiin. Tosin sitä varten pitää ymmärtää se raportin sisältö. Ihan vinkiksi, jutun pointti on nimenomaan venetyyppiriippumaton ja siksi mallitapauksena voidaan käyttää noinkin erityyppistä venettä.

kysymystä kirjoitti:

Mikä taho raportin mukaan muutti suuniteltua rakennetta, joka sitten petti?

Mitä kyseisen tahon ominaisuutta raportissa korostettiin?

Mikä keskustelun tässä sivujuonteessa on ollut aiheena?

Kuka un urpo?

Lue lisää

....

hitsaria kirjoitti:

....

sun kanssa kiva keskustella! Muut puhuu aidasta niin sinä yhdestä seipäästä, jos on molkki päässä!
Tiätkö mikä ero on rapumerralla ja merralla?

kuunareista kirjoitti:

Keskittyvät edelleenkin suorien pönttöjen mankelointiin,kuulin että Heikiltä jäi yksi Meriliisan kokoluokkaa oleva runko,jossain Balttiassa rakennettu,liekö perää.

Ei peraa. Han oli mukana rakentamassa kolmea 17m kuunari. Rungot teki
terastorni. Yhden niista ostin mina ja purjehdin sen Australiaan.

amari 1 kirjoitti:

Ei peraa. Han oli mukana rakentamassa kolmea 17m kuunari. Rungot teki
terastorni. Yhden niista ostin mina ja purjehdin sen Australiaan.

Kuunari Christiina oli hieno pursi, seilasin sillä TallShip Racessa,Göteborg-Fair Island-Oslo, purjehti hyvin vaikka keskeneräinen,ei ollu Herralan syy, vaan Ahlström yhtymä, joka oli osakas projektissa, halusi sen väkisin mukaan vaikka oli pahasti kesken, sai turhaan huonoa mainetta.Valittiin omassa luokassa kauneimmaksi veneeksi, ja purjehti hyvin ja oli nopea.Veneen kohtalosta ei tietoa.

Olin kyseisellä kuunarilla Tall Ship Racessa 1978, oli hieno paatti, keskeneräisenä vaan lähti matkaan.Myöhemmin oli myynnissä 6 miljoonalla dollarilla

Herralan keskenjääny projekti?
http://www.kuunarizangra.com/
kuulin, et runko ois tilattu ja tehty valmiiks, mutta sille ei sit löytynytkää enää alkuperäistä tilaajaa.

Mitäs ne kaksi muuta siin välissä sit ovat olleet, jos ensimmäinen oli Meriliisa ja toinen tuo Lappeenrannas tehty Christiina? Onhan siin yhdellä miehellä ollut rakentamist, kun tavallinen pulliainen ei saa yleensä pienempääkään venettä 10 vuodes valmiiks.

kuunari - kirjoitti:

Herralan keskenjääny projekti?
http://www.kuunarizangra.com/
kuulin, et runko ois tilattu ja tehty valmiiks, mutta sille ei sit löytynytkää enää alkuperäistä tilaajaa.

Mitäs ne kaksi muuta siin välissä sit ovat olleet, jos ensimmäinen oli Meriliisa ja toinen tuo Lappeenrannas tehty Christiina? Onhan siin yhdellä miehellä ollut rakentamist, kun tavallinen pulliainen ei saa yleensä pienempääkään venettä 10 vuodes valmiiks.

Lue lisää

Zangran runko valmistettiin vuonna 1981 Raumalla.
Sen sisustaminen kesti harrasteluna 20-vuotta.
Sisustaja lentokapteeni Uramaa ja Herrala olivat kyllä tutut ja Meriliisa oli hyvänä yllykkeenä.

p.p. kirjoitti:

Zangran runko valmistettiin vuonna 1981 Raumalla.
Sen sisustaminen kesti harrasteluna 20-vuotta.
Sisustaja lentokapteeni Uramaa ja Herrala olivat kyllä tutut ja Meriliisa oli hyvänä yllykkeenä.

Lue lisää

Zangran runko on Viinikan tekemä. Sama runko jollainen on Lokki ja Laura kuunareissakin. Ne rungot ovat oikeasti hyvin tehtyjä veneitä.


Olisin kovasti kiinnostunut noista Viinikan tekemistä veneistä. Hänhän teki Rauman liepeillä isoja ja komeita veneitä. Useimmat oli vissiin pitkäkölisiä kuunareita mutta teki hän muunlaisiakin. Jos joku tietää niistä veneistä jotakin tai on ollut tekemässä niitä niin juttelisin mielelläni.

Merijussi kirjoitti:

Zangran runko on Viinikan tekemä. Sama runko jollainen on Lokki ja Laura kuunareissakin. Ne rungot ovat oikeasti hyvin tehtyjä veneitä.


Olisin kovasti kiinnostunut noista Viinikan tekemistä veneistä. Hänhän teki Rauman liepeillä isoja ja komeita veneitä. Useimmat oli vissiin pitkäkölisiä kuunareita mutta teki hän muunlaisiakin. Jos joku tietää niistä veneistä jotakin tai on ollut tekemässä niitä niin juttelisin mielelläni.

Lue lisää

Ei voida puhua Viinikan teettämistä tai Herralan teettämistä sama päivänä,aivan eri rakenne,ensinmainittua en tunne mutta jälkimmäisen tunnen.

Merijussi kirjoitti:

Zangran runko on Viinikan tekemä. Sama runko jollainen on Lokki ja Laura kuunareissakin. Ne rungot ovat oikeasti hyvin tehtyjä veneitä.


Olisin kovasti kiinnostunut noista Viinikan tekemistä veneistä. Hänhän teki Rauman liepeillä isoja ja komeita veneitä. Useimmat oli vissiin pitkäkölisiä kuunareita mutta teki hän muunlaisiakin. Jos joku tietää niistä veneistä jotakin tai on ollut tekemässä niitä niin juttelisin mielelläni.

Lue lisää

Kirjaudu puuvene keskustelupalstalle niin sinulle vastaa nimimerkki Baden2, jätä joku vinkki että on ollut puhetta tällä palstalla.

kuunareista kirjoitti:

Ei voida puhua Viinikan teettämistä tai Herralan teettämistä sama päivänä,aivan eri rakenne,ensinmainittua en tunne mutta jälkimmäisen tunnen.

Mitä tuolla tarkoitat, minusta niistä voi erittäin hyvin puhua rinnakkain. Vähän eri tyylisiä mutta todella hienoja veneitä kumpikin. Viinikka ei teettänyt vaan teki itse. Hyviä miehiä oli töissä ja se näkyy. Työnlaatu oli loistavaa. Herralan veneitä en ole nähnyt "kädestä pitäen" kuin sen viimeisen joka oli hitsattu baltiassa. Jatkaako joku sitä veneprojektia, kiinnostaisi tietää.


Yksi Viinikan tekemä on muuten myynnissä Kanarialla http://www.rightboat.com/advert.php/16590/Sea-Rover-54.html

kuunareista kirjoitti:

Kirjaudu puuvene keskustelupalstalle niin sinulle vastaa nimimerkki Baden2, jätä joku vinkki että on ollut puhetta tällä palstalla.

Jyväskylässä 80/90 taitteessa. Valmistuttuaan vietiin Välimerelle. Voisi olla hyvinkin tuo.

Keväällä oli Italiassa myynnissä myös 54, mutta ainakin kuvien perusteella eri vene. Pyynti samaa luokkaa kuin tuolla n. 150 000 euroa. Ei minusta paha, jos ajattelee millasen bavan samalla rahalla saa.

rakennettiin valmiiksi kirjoitti:

Jyväskylässä 80/90 taitteessa. Valmistuttuaan vietiin Välimerelle. Voisi olla hyvinkin tuo.

Keväällä oli Italiassa myynnissä myös 54, mutta ainakin kuvien perusteella eri vene. Pyynti samaa luokkaa kuin tuolla n. 150 000 euroa. Ei minusta paha, jos ajattelee millasen bavan samalla rahalla saa.

Lue lisää

ainakin noin suuresta ostaja saa ikuisen riesan. Tai sitten se on ihannevene, jos kunnostustyöt telakalla on hauskempia kuin itse purjehdus ja vesilläolo. 20 v vanha iso moottori, putket, tankit, sähkölaitteet... Kaikki ruosteessa ja jo epävarmoja jos nyt yleensä toimiikaan.

Useimmille se 150.000 e uusi Bavaria on paljon parempi, yleensä oikein hyvä ratkaisu.

teräsveneestä kirjoitti:

ainakin noin suuresta ostaja saa ikuisen riesan. Tai sitten se on ihannevene, jos kunnostustyöt telakalla on hauskempia kuin itse purjehdus ja vesilläolo. 20 v vanha iso moottori, putket, tankit, sähkölaitteet... Kaikki ruosteessa ja jo epävarmoja jos nyt yleensä toimiikaan.

Useimmille se 150.000 e uusi Bavaria on paljon parempi, yleensä oikein hyvä ratkaisu.

Lue lisää

kun ajetaan seuran laiturista tukikohdan laiturille syömään eväät ja illaksi kotiin takaisin.

Jos on tarkoitus tehdä pidempää matkaa turvallisesti ja asua veneessä kuukausia niin iso teräsvene on parempi ja tilavampi vaihtoehto.

Sehän riippuu ihan miten venettä on hoidettu missä kunnossa se on 20 v kuluttua. Jos lasikuituvenettä pidetään kuten charterveneitä pidetään, ei ne kelpaa kellekkään enää 20 v käytön jälkeen - ei edes charteriin.

Toinen pointti on, että jos pitää alkaa pintaremonttiin se on teräsveneeseen huomattavsti helpompi tehdä kuin lasikuituveneeseen puhumattakaan siitä, että on käyty vielä kivilläkin. Nää uudet lasikuituveneet on niin ohutta tavaraa, että niissä ei ole enää varaa edes hioa pinnasta naarmuja pois.

bava parempi kirjoitti:

kun ajetaan seuran laiturista tukikohdan laiturille syömään eväät ja illaksi kotiin takaisin.

Jos on tarkoitus tehdä pidempää matkaa turvallisesti ja asua veneessä kuukausia niin iso teräsvene on parempi ja tilavampi vaihtoehto.

Sehän riippuu ihan miten venettä on hoidettu missä kunnossa se on 20 v kuluttua. Jos lasikuituvenettä pidetään kuten charterveneitä pidetään, ei ne kelpaa kellekkään enää 20 v käytön jälkeen - ei edes charteriin.

Toinen pointti on, että jos pitää alkaa pintaremonttiin se on teräsveneeseen huomattavsti helpompi tehdä kuin lasikuituveneeseen puhumattakaan siitä, että on käyty vielä kivilläkin. Nää uudet lasikuituveneet on niin ohutta tavaraa, että niissä ei ole enää varaa edes hioa pinnasta naarmuja pois.

Lue lisää

Kyllähän iso teräsvene alle 36-38 jalkaisesta perheveneestä eroaa, koska tilaa alkaa olla saman verran kuin pienessä omakotitalossa tai ainakin kohtuullisessa huvilassa. Ei semmoista viikonloppupurjehduksia varten hankita.

Herralan ensimmäisesä kirjassa on lueteltu niitä kriteerejä kuinka isoon teräsveneeseen päädytään ja keskeinen sisältö on, että siinä pitää voida elää ja sillä pitää pärjätä sama mihin joutuu.

Toinen asia on, että jos vertaa Herralaa ja vaikka Dunckeria, niin Herralalla oli taipumus ottaa kohtuuttomia riskejä ja lähteä sellaisina ajankohtina merelle, että se oli jo kuin kohtalon uhmaamista. Niinpä sitten paikat hajosi ja sattui ja tapahtui.

Merijussi kirjoitti:

Zangran runko on Viinikan tekemä. Sama runko jollainen on Lokki ja Laura kuunareissakin. Ne rungot ovat oikeasti hyvin tehtyjä veneitä.


Olisin kovasti kiinnostunut noista Viinikan tekemistä veneistä. Hänhän teki Rauman liepeillä isoja ja komeita veneitä. Useimmat oli vissiin pitkäkölisiä kuunareita mutta teki hän muunlaisiakin. Jos joku tietää niistä veneistä jotakin tai on ollut tekemässä niitä niin juttelisin mielelläni.

Lue lisää

Jos haluat lisätietoja Viinikan suunnittelemista veneistä ota yhteyttä [email protected]

Merijussi kirjoitti:

Zangran runko on Viinikan tekemä. Sama runko jollainen on Lokki ja Laura kuunareissakin. Ne rungot ovat oikeasti hyvin tehtyjä veneitä.


Olisin kovasti kiinnostunut noista Viinikan tekemistä veneistä. Hänhän teki Rauman liepeillä isoja ja komeita veneitä. Useimmat oli vissiin pitkäkölisiä kuunareita mutta teki hän muunlaisiakin. Jos joku tietää niistä veneistä jotakin tai on ollut tekemässä niitä niin juttelisin mielelläni.

Lue lisää

Muistaakseni Yacht marketissa on ollut Viinikan tekemä "Sea Rover" myynnissä.

Nauvossa ,vaan on kuollut,tuo mainitsemasi kuunari oli 27m pitkä.

ei noteerannut tuota Christinaa? En muista lukeneeni ensimmäistäkään juttua siitä tai nähneeni kuvaa.
Taisi olla liian iso vene sopiakseen sosialistiseen suomeen ja suomettuneelle venelehdistölle.
Onkohan missään kuvia tuosta?

veneilyn pää äänenkannattaja kirjoitti:

ei noteerannut tuota Christinaa? En muista lukeneeni ensimmäistäkään juttua siitä tai nähneeni kuvaa.
Taisi olla liian iso vene sopiakseen sosialistiseen suomeen ja suomettuneelle venelehdistölle.
Onkohan missään kuvia tuosta?

Lue lisää

Oli tarinoita venelehdessä,jollen väärin muista.

asustele kirjoitti:

Oli tarinoita venelehdessä,jollen väärin muista.

oliko väärä mies tekijänä? Eikös ne kinastelleet juuri tuohon aikaan veneen hankinnasta, keräsivät rahaakin, vaan mikään ei kelvannut?

purjekoululaivasäätiölle kirjoitti:

oliko väärä mies tekijänä? Eikös ne kinastelleet juuri tuohon aikaan veneen hankinnasta, keräsivät rahaakin, vaan mikään ei kelvannut?

Ei Herrala mikään yhdistystoimintamies ollut.

Purjelaivasäätiön alku oli komeassa nimessä ja vuosikymmeneen ei saatukaan muuta aikaan kuin vasta joskus -80 luvulla.
Hankittiin S/Y Lokki joka nyt myytiin.
S/Y Zangra taitaa olla samaan aikaan tehty Viinikan runko eli Sea Rover.

p.p. kirjoitti:

Ei Herrala mikään yhdistystoimintamies ollut.

Purjelaivasäätiön alku oli komeassa nimessä ja vuosikymmeneen ei saatukaan muuta aikaan kuin vasta joskus -80 luvulla.
Hankittiin S/Y Lokki joka nyt myytiin.
S/Y Zangra taitaa olla samaan aikaan tehty Viinikan runko eli Sea Rover.

Lue lisää

http://www.schooner-atlantic.com/

ei ainakaan rahaa puutu kirjoitti:

http://www.schooner-atlantic.com/

Luettuani Kuunarilla Karibialle jäin miettimään niitä Herralan kaverin (Panun?) ainakin Välimeren reissulta kuvaamia 16 mm filmejä. Niille oli joku tilaaja, koska Herrala kävi välillä Suomessa leikkaamasakin niitä. Jos miettii , että tuo on tapahtunut 70-luvulla, niin nauhojen tätyy olla YLE:n tai Maikkarin arkistoissa. Olis mukava nähdä ne, elleivät ole tuhoutuneet jo. Muistaako kukaan onko niitä näytetty tuolloin telkusta?

Heikki Herralan leski Anita Tham-Herrala asuu Paimiossa Nummentie 4. Sinne vaan Heikin kirja.

Simo K Perho kirjoitti:

Heikki Herralan leski Anita Tham-Herrala asuu Paimiossa Nummentie 4. Sinne vaan Heikin kirja.

On tuttu äijä Lappeenrannasta ja hyvä kaverini. Teki aikoinaan sellaisia teräsveneitä ja kuunareita joita luuli lasikuitupaateiksi vaikkei niitä oltu pakkeloitukaan. Asuu nykyään Herttoniemessä. Jos tarvii tietää jotain teräsveneiden teosta niin kysykää häneltä. Hän on ns. alan miehiä monessakin mielessä..