Kaunista syysaamua!
Tompan Haloo-ketjussa harmitellaan sitä, kun ihmiset vievät puhelimeen vastatessaan sanat soittajan suusta.
Mutta eipä tunnu mukavalta sekään, kun toinen kertoo tunteesi ja tuntemuksesi sinulle. Ja aika usein vielä metsään mennen.
Esimerkkejä: kesällä tein remonttia ja yksi kaveri totesi: ”Ymmärrän, ettet ole soitellut. Olet varmaan ihan poikki ja kypsä tuosta raadannasta.” Totuus oli toisenlainen; istuin terassilla saunan jälkeen nauttien kätösteni aikaansaannoksista. Etenkin, kun tapetit eivät valahtaneet seiniltä ja listoituksen jiiritkin menivät (melkein) nappiin. Miksi olisin pilannut hyvän hetkeni soittamalla persoona negatiiviselle?
Tai toisessa tilanteessa surkutellaan, että tuon täytyi tuntua pahalta / olla kurjaa / olla rasittavaa jne.. Ja totuus: ehkä olen korkeintaan huvittunut, hämmästynyt tai hämmentynyt. Tai en mitään noista, koska tilanne on kenties vain osa normaalia arkeani, joka poikkeaa ehkä kovastikin toisen arjesta.
Ympäristöä tarkkaillessani olen huomannut, että kanssakulkijat yrittävät yleensä pakkosyöttää nimenomaan negatiivisia tunteita ja tuntemuksia.
Miten on, kerrotko huomaamattasi kumppanillesi/ystävillesi, miltä tästä tuntuu?
Vai kertooko joku Sinulle, mitä Sinä missäkin tilanteessa tunnet?
*Auringonsäteitä varastoitu pimeän syksyn ja talven varalle… jaksaa silloinkin katsella maailmaa hymyn takaa*
Tompan Haloo-ketjussa harmitellaan sitä, kun ihmiset vievät puhelimeen vastatessaan sanat soittajan suusta.
Mutta eipä tunnu mukavalta sekään, kun toinen kertoo tunteesi ja tuntemuksesi sinulle. Ja aika usein vielä metsään mennen.
Esimerkkejä: kesällä tein remonttia ja yksi kaveri totesi: ”Ymmärrän, ettet ole soitellut. Olet varmaan ihan poikki ja kypsä tuosta raadannasta.” Totuus oli toisenlainen; istuin terassilla saunan jälkeen nauttien kätösteni aikaansaannoksista. Etenkin, kun tapetit eivät valahtaneet seiniltä ja listoituksen jiiritkin menivät (melkein) nappiin. Miksi olisin pilannut hyvän hetkeni soittamalla persoona negatiiviselle?
Tai toisessa tilanteessa surkutellaan, että tuon täytyi tuntua pahalta / olla kurjaa / olla rasittavaa jne.. Ja totuus: ehkä olen korkeintaan huvittunut, hämmästynyt tai hämmentynyt. Tai en mitään noista, koska tilanne on kenties vain osa normaalia arkeani, joka poikkeaa ehkä kovastikin toisen arjesta.
Ympäristöä tarkkaillessani olen huomannut, että kanssakulkijat yrittävät yleensä pakkosyöttää nimenomaan negatiivisia tunteita ja tuntemuksia.
Miten on, kerrotko huomaamattasi kumppanillesi/ystävillesi, miltä tästä tuntuu?
Vai kertooko joku Sinulle, mitä Sinä missäkin tilanteessa tunnet?
*Auringonsäteitä varastoitu pimeän syksyn ja talven varalle… jaksaa silloinkin katsella maailmaa hymyn takaa*
Vastaukset 16
Vanhimmat
...ja vielä oikea-aikainen myötätunto ja myötäeläminen ovat sellainen taidelaji, mihin vain harvoilla ihmisillä on edellytyksiä.
Omat tuntemukseni ovat varsin helppoja tulkita, näytän ne kyllä varsin suoraan. Naisten sitten taas...ehkä olen jo varhaisessa vaiheessa oppinut, älä edes yritä!
Lapset on kivoja, heille kerron mistä tältä tuntuu. Aikuiselle en, tai no ehkä parhaalle miesystävälle. Muuten annan puheenvuoron heille itselleen ja annan heidän kertoa miltä tuntuu...
Täytyy olla vaan tarkkana että ei mene säälittelyksi. Sillä ei tee mitään. Toinen tuntee vielä kurjemmaksi itsensä jos on oiken vakavassa kohdassa elämää. Minä olen saanut kintuilleni avoimuudestani, vedetty matto monta kertaa mutta en halua muuttua ehkä tarkkailen enemmän kuin nuorempana. Empattisuus on joskus hyvin surullista ja raastavaakin, mutta myös hyvin palkitsevaa ja onnen tunteita. Antaa hyvän olon. Voi kumpa oppisi elämään.
Minulle on taas ominaista että käyn itseni kautta paljon asioita. Sekään ei ole joistaki ihmisistä hyvä. Usein olettavat joskus närkästyvät että puhun heistä. Korjaan asian ja kerron. Minun mielestäni ihmiset usein peilaavat toisen elämää tiedostamattaan itsensä kautta. Usein tutustakin ihmisestä paljastuukin ihan toisenlainen ihminen minkä muka tunsi.Joskus tuntuu siltä että joku ei siedä toisen onnistumista tai onnea ollenkaan. Puuttuu myötäelämisen taito. Minä rehellisesti sanon tai ainakin yritän jos tunnen ja nään että joku on onnellinen tai onnistunut jossain. Joitain ihmisiä ympäröi nekaation kehä. Melkein kaikki lauseet on nekatiivisia. Onnittelen ja olen hyvilläni, iloinen että olet oivaltanut asian. Joillekkin on katkeraa kalkkia toisen onnistuminen. Vähätellään tai muuten yritetään eliminoida toisen hyvä olo. Jos he puhuvatkin itsestään. Kysy suoraan että miks noin ajattelet? jaat henkistä kehitystäsi eteenpäin. Tänä aamuna kun heräsin ajattelin, tällästäkö tää mun el'ämä nyt sitten on..Tätä en kyllä tilnnut..Muistitit minua että olen positiivinen ihminen. Mihin se on kadonnut minusta??? Toivon sulle railakasta päivää. Nauti elämästäsi.
kiitos yhteisesti. Hankalalla alueella liikutaan. Niin kuin kaikessa, mikä ihmismieleen liittyy.
Tässä vastaustenne kirvoittamia ajatuksia jatkoksi aiheeseen.
Empatia on (sosiaalipuolen oppikirjojen mukaan) kykyä samastua tai eläytyä toiseen henkilöön ja hänen tilanteeseensa. Sen edellytyksenä on kyky lukea oikein ei-sanallisia viestejä, kuten äänensävyä, ilmeitä ja ruumiinasentoja. Empaattisen asennoitumisen edellytyksenä on, ettei ole omien tunteidensa vallassa, vaan käyttää tunteita toisen ihmisen tunteiden ja kokemusten ymmärryksen kautta.
Siis jos minusta on kiva tehdä remonttia, empatiaa ei ole se, että toinen olettaa sen olevan minulle vastenmielistä (jota se hänelle on). Tämä on omien tunteiden ja tuntemusten tyrkyttämistä - ei empatiaa…
Ja ärsyttää siksi, kun siihen mukaan latautuu kovin helposti se sävy, että kyllä minä tiedän, vaikka muuta yrität väittää...
*surun pyyhin silmistäsi pois... voi olla, etten ehdi enää päiväsaikaan kommentoimaan. ystäväni tarvitsee olkapäätäni*
Ymmärrän. Jos sanon kaikkeen negatiivisesti suhtautuvalle kaverille, että tykkään remontin tekemisestä, niin hänen tulkintansa on: Se VÄITTÄÄ tykkäävänsä.
Jos sanonkin (samaiselle tyypille), että inhoan remontteja, niin tulkinta on: Se MYÖNTÄÄ inhoavansa.
Koska oletus on että remontti on perseestä, sanokaa mitä sanotte!!
No niin, rauhoitutaanpas.
Remontti vie rahaa, aikaa ja energiaa.
Remontti tuo siisteyttä, käytännöllisyyttä, viihtyisyyttä ja itseluottamusta. Remontti tuo myös kunnioitusta ja ihailua... niin, ja kateutta.
"...älä edes yritä", kirjoitin tuolla aiemmin, heh!
Halusin kertoa, että tuo toinen yritti tyrkyttää sinulle empatiaa epäonnistuen siinä pahasti, koska on erittäin vaikeaa eläytyä toisen henkilön tilanteeseen.
Koska olen mies, pitäydyn kannassani ja olen edelleen sitä mieltä, että kyseessä oli epäonnistunut empatian tyrkyttäminen *aseistautuu*
Jokainen ihminen on otettava sellaisena kuin hän on, meillä jokaisella on omat kommenttimme.
Tämä persoona negatiivisuus... ehkä hän laittoi itsensä sinun tilalle ja ajatteli että noin hänelle olis käynyt.
En kyllä muista että olisin toiselle kertonut miltä hänestä tuntuu, mutta korjatkaa jos muistini pätkii.
Olen kyllä saanut palautetta, mutta haittaako se. Sen voi aina korjata jos pahasti menee pieleen.
Positiivisuutta ja iloista mieltä... pahan paikan tullen, purraan hammasta...=))))
Toisen pääkoppaan ei voi nähdä - Luojan kiitos. Joillakin meistä on yltiö-negatiivinen suhtautuminen elämään yleensä. Toiset taas kykenevät näkemään vastoinkäymistenkin kohdalla jotain positiitivista.
Aina voi tosiaan korjata, jos toinen luulee väärin tai sitten antaa tarinoinnin valua läpi korvien...
Empatia syntyy elämisen kautta. Nimenomaan samanlaisten kokemusten kautta - näin väittäisin. On ihmisiä, joita ei kolauta yhtään mikään. Tai ainakin niin näyttää. Enpä usko, että heillä on kykyä empatiaan. He ovat realisteja, ajattelevat asiat järjellä, yrittävät ehkä puhua toisellekin järjensanoja, eivätkä niinkään "alennu" tunteiluun.
henkilön kanssa. minä olenkin minä. tunteilussa ei ole mitään alhaista. eläimet ei tunteile. rakastan näin jälkeenpäin joitain rankkoja tunneryöppyjäni, osaan jopa nauraa oikein kunnolla kun olen päästänyt urku auki kuin yöjuna.
Atsteekkien 4 pyhää viisautta pitää sisällään nimenomaan tuon "käskyn" (vrt. ev.lut. 10 käskyyn)
ÄLÄ TEE OLETUKSIA.
Sen kun aina muistais, kaikissa tilanteissa, niin johan sitä monelta mieliharmilta säästyi ja moni vikatikki saattais jäädä tekemättä.
elämässä. aika totista torvensoittoo olisi täydellisten ihmisten tunteettomassa maailmassa.
Olen karsinut/karsimassa elämästä ihmisiä, jotka eivät anna minulle henkisesti mitään. En jaksa jatkuvaa valittamista ja sitä, ettei asioille tehdä jotakin. Elämä tuo muutenkin ongelmia, joten en anna toisten kuormittaa enää omaa taakkaani. He, jotka jäävät jäljelle, ovat kultaakin kalliimpia.
Ihmettelen, miksi ihmiset yleensä näkevät tekemisen jotenkin negatiivisena. Tulokseen pitäisi päästä vaivattomasti. Kuitenkin tekemisen vaihehan on lopulta se hauskin vaihe.
Nyt kun olen parina viikonloppuna ollut muuttotalkoissa, niin voin todeta sen olleen mukavaa :). Samalla kun autoin ystävääni pakkaamisessa/purkamisessa tuli vaihdettua muutkin kuulumiset.
kysyä noin.. :) Mutta ei tarkoitus kylläkään ole kertoa toiselle miltä häneltä tuntuu, vaan lähinnä rupatella? Tietenkin voisin kysyä suoraankin, onko ollut hankalaa/vaikeaa/kivaa mutta lähden kyllä tuossa "olotilaehdotuksessa" siitä että haluan kuulla mitä toinen on mieltä.
Tiedätkö mitä mua ärsyttää.. kun sanon että tänään on huono olo/päivä jne ja toinen vastaa "huomaan sen" ;) Ja tiedätkö jotain vielä pahempaa.. vastasin juuri niin tässä toissapäivänä :O
Kiitos kaikille keskusteluun tähän mennessä osallistuneille. Päivään ei saa lisää tunteja... siksi vastailen tässä viestissä mahdollisuuksien mukaan eo. kommentteihin.
Kyllä - ihmiset puhuvat ja sanovat noin usein toisilleen hyväntahtoisesti. Se ei haittaa, tai tunnu pahalta. Siis oletpas iloisen näköinen tänään. / Onnistuipa kakku hyvin, eikö totta. / Kyllä remontin tekeminen varmaan on raskasta, muistithan nestetanakkauksen.
Mutta - jos olet toiselle asiasta kertonut, iloisin mielin odottanut, että pääsee tekemään muuta kuin istumaan päätteen ääressä.
Ja silti - toinen kertoo hyvin vahvoin sanankääntein, miltä sinusta tuntuu tai pitäisi tuntua. Hän "tietää" että... Olet niin väsynyt, ettet soittanut minulle / Voi kun sulla on paha olo rehkimisestä.
Tässä on kyse siitä, mitä Maaginen virta tuo esiin kommentissaan; vallankäytöstä ja alistamisesta. Tai niiden yrittämisestä. Nuo esimerkit ovat vain osa kokonaisuudesta ... niiden vaikutus ei tuossa paperilla ole ollenkaan sama kuin livenä. Kun siinä on mukana asenne "kyllä minä tiedän, miltä sinusta tuntuu". Eikä kuunnella vastaustasi, perusteluista puhumattakaan...
*sataa sataa ropisee... nauttikaa syksyn värikirjosta*
se, että mä tajusin kuinka hyviä ystäviä mulla on :). Ne ei vähättele mun tunteita, vaan on kiinnostuneita niistä. Toki niillä silti riittää hyviä neuvoja hah
Mukava kuulla, että keskustelu on toiminut. Koska keskustelun yhtenä tavoitteena on saada ajattelemaan/näkemään asioita uudelta kantilta. Asioita, jotka koko ajan ovat läsnä, mutta joita ei välttämättä tule huomanneeksi. Puhumattakaan, että tajuaisi, kuinka arvokkaita ne ovat.
Mukavia hetkiä hyvien ystävien seurassa!