Huomenna meidän tyttö (5v) lähtee viimeiselle matkalle.
Alkuvuodesta leikattiin munasarja syöpä ja nyt levinnyt vatsalaukkuun ja vatsan alueen imusolmukeisiin. Ei vielä kovia kipuja mutta ei jaksa kunolla lenkille ja kotona vaan makaa, häntää jaksaa vielä hiukan heiluttaa jos juttelee. syö kyllä hyvin, varmasti tuon lääkärin antaman kortisoni piikin ansiosta.
Hyvin kyllä huomaa ettei ole tytöllä hyvä olla vatsa turvoksissa ja hengityskin aika ajoin
raskasta, mielummin liian aikaisin kun vasta sitten kun kivut alkavat. Lääkäri sanoi että tuskin joulua näkee.
Kaipa tästä joskus selviää.
Alkuvuodesta leikattiin munasarja syöpä ja nyt levinnyt vatsalaukkuun ja vatsan alueen imusolmukeisiin. Ei vielä kovia kipuja mutta ei jaksa kunolla lenkille ja kotona vaan makaa, häntää jaksaa vielä hiukan heiluttaa jos juttelee. syö kyllä hyvin, varmasti tuon lääkärin antaman kortisoni piikin ansiosta.
Hyvin kyllä huomaa ettei ole tytöllä hyvä olla vatsa turvoksissa ja hengityskin aika ajoin
raskasta, mielummin liian aikaisin kun vasta sitten kun kivut alkavat. Lääkäri sanoi että tuskin joulua näkee.
Kaipa tästä joskus selviää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinulla on raskas päivä. Menetin kaksi koiraa kahden vuoden sisällä. Ensin poikakoirani emä nukutettiin, munuaissairauden takia. 10v. Ajattelin, että saan sitten enemmän aikaa nuoremmalle koiralleni. Poika oli aina ollut terve. Poika menehtyi ihan yllättäen pahaan tassutulehdukeen. Jalka meni kuolioon, monen epäonnekaan tapauksen johdosta. Menetystä ei korvaa mikään, mutta onneksi ihminen unohtaa vähän kerrallaan. Päätöksesi on oikea. On parempi sanoa hyvästit, ennenkuin itse on ihan lopussa ja koko elämä sekaisin.
Otan osaa suruusi. Halusin vain kertoa, että saat olla ylpeä itsestäsi, että olet osannut tehdä vaikeimman päätöksen, minkä lemmikin omistaja voi tehdä. Tiedät, että koirallasi ei ole enää hyvä olla ja osaat päästää irti. Sure rauhassa, ajan kuluessa kipeät muistot hellittävät ja tilalle tulevat mukavat muistot sinun ja lemmikkisi yhteiseltä taipaleelta. Viettäkää mukava viimeinen päivä yhdessä. Voimia huomiselle!
Päätöksesi on ainoa ja oikea! Me jouduimme päästämään oman rakkaamme sateenkaarisillalle neljä viikkoa sitten. Oma kulta oli kyllä jo 14.5 vuotias, mutta niin pirteä. Suuhun tuli kasvain, jota ei missään nimessä voinut enää ruveta leikkaamaan, en halunnut tuottaa kärsimystä, koska ikää jo noinkin paljon. Tyttö nukkui pöydällä, oli juuri otettu kuvat joka paljasti sen, että kasvain syöpynyt leukaluuhun. Teimme päätöksen, että häntä ei enää herätetä, vaan jatketaan unta. Ei olisi nimittäin voinut elää päivääkään ilman operaatiota, koska ei pystynyt enää sinä päivänä juomaan, patti niin suuri. Kipua en usko hänellä olleen vielä, koska oli pirteä. Päätös todella raskas ja suru suuri, vieläkin, mutta siinä mielessä se ei ollut vaikea, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut, jos koiraansa rakastaa. Ja me rakastimme ja teimme sen parhaan mahdollisen teon hänelle, jonka tehdä voi. Hän nukkui pois niin rauhallisesti ja kauniisti. Nyt on hyvä.
Myös minua ja koirani pentua (12v) kohtasi kova isku 27.8. Jouduin viemään viikonlopun jälkeen koiran lääkäriin syömättömyyden ja väsymyksen takia. Tiesin jo lähtiessä mille reissulle lähdemme. Sama lääkäri on hoitanut koiriamme koko heidän elinaikansa. Lääkärin diagnoosi oli heti koiran nähtyään selvä, kysyi minun mielipidettäni, en tietenkään uskonut, että lähtö tapahtuu näin nopeasti. Lääkäri sanoi Paunan (14,7v)eläneen pitkän ja hyvän elämän. Surua lisäsi vielä sekin kun ikänsä emän kanssa elänyt hakee toista.Elämä on tällaista. Suren jo sitäkin päivää kun toinenkin minut jättää.