Hiljaisin hiljaisuus

vahvaa tunnetta, niistä aiheista on runoni synty-
nyt, elämän sirpaleista.

Joita sirpaleita, on toisinaan niin äärettömän
vaikeata koota.

Huomenta Yölintu ja lämmin kiitos sanoistasi.

Kaikkea hyvää rakkauteenne, olkoon se kestävää.

Saat näillä vastausrunoillasi aina minut nieles-
kelemään. Maalaat ne niin herkillä siveltimen ve-
doilla, juuri ja juuri havaittaviksi säikeiksi.

Miten voisimmekaan hallita aikaa
kurkien muuttomatkaa,
sydämemme tuntemattomia teitä.

Syksyisen kullan
rapistessa jalkojen alla,
sydän kuuntelee
herkistyy.

Kun hymyilen
tiedä
se on kipuni peitto.
***

Rutistus Mys, rutistus toinen ja kolmas.
Kiitos että olet siellä.
Tässä päivässä elää toivo.

Ja kiitos kauniin koskettavasta runostasi.

Kuinka aika kulkee,
hyväilee ja haavoittaa
jättää arpia parantumattomia.

Itkisinkö,
itkisinkö itseni tyhjäksi ?

Liisa,
Sinun elämänkoettelemuksesi ovat jättäneet monta
ikuista arpea sydämeen.

Positiivisuudellasi, herkällä kosketuksellasi
koskit arkaa minääni.
Tänään jaksan paremmin kuin eilen - huomisesta
ei tiedä kukaan, mitään.

Enemmän kuin kiitos vierailusta.
Halauksin astumme toisiamme kohden, tässä näyt-
töpäätteen äärellä, virtuaalisti mutta sitäkin
herkemmällä mielellä.

Aurinkoa päivääsi,
t. lindal

väittää muuta...Niin on väärässä sillä
tämä on tosi hyvä runo!

kaiketikin syntyy lausutut,
kirjoitetut sanat.

> väkevintä tekstiä, jonka olen täällä lukenut <

Jos olisin oikea runoilija, tuon kaltainen
sanonta tuskin hetkauttaisi suurestikaan.

Mutta allekirjoittaneelle lausuttuna,
tavalliselle Maija Meikäläiselle lausuttuna ne
saavat olon sellaiseksi, kuin todellakin osaisi
jotain.

Suuri, nöyrä kiitokseni sanoistasi.

Aurinko paistakoon sydämeesi.

Zacharias kirjoitti:

väittää muuta...Niin on väärässä sillä
tämä on tosi hyvä runo!

Mistä runo syntyy ?

Tunteista,
itkuista ja orpoudesta.

Runo syntyy syksystä
ja lintujen poismuutosta,
kaikesta minkä koemme ja elämme.

Kiitokseni, ja aurinkoista päivää sinnekkin.

Hiljainen on oikea sana kuvaamaan runoani,
juuri niin - hiljaa ja väsyneenä, kivuliaana
koettua elämää, joka asettaa niin paljon esteitä
toisinaan, kuin liiaksi kantaa.

Kiitos kuuluu Sinulle.

Positiivista päivää ja aurinkoa.

ja terveisiä Helsingistä, runojen suuresta
juhlasta. Oli nautinto kuulla ja nähdä suuria
Suomalaisia oikeita runoilijoita.

Mutta kommentointiisi.

Nimenomaan, hiljaisuuden ytimessä. Kun sielun
huone on tyhjä, kuunnella satuttavaa
hiljaisuutta, kun kipu on läsnä.
Katsoa kurkien muuttoa, kuunnella kosken kohinaa.

Paljon elämästä, paljon kivusta - niistä elemen-
teistä runoni muodostui.

Lämmin kiitokseni Sinulle, ja anteeksipyyntö että
vasta nyt olin mahdollisuuksissa tulla
vastaamaan.

Suloisia hetkiä syksyysi, värien rikkautta ja
rakkautta,
lämmöllä lindal