Hei, mä kyselin täällä joskus mitä mun pitäis tehdä kun epäilin, että mun ystävällä on anoreksia...mua neuvottiin puhumaan ja kysymään suoraan. No sen mä tein ja järkytyin!!
Sanoin sille et mä rakastan sitä kaikesta huolimatta ja kysyin onko sillä häiriöitä syömisen kanssa ja et mä oon tosi huolissani.
Se romahti totaalisesti ja alkoi itkeä...me puhuttiin koko yö ja se kertoi et sillä on jo sen omastaki mielestä pelottavia ajatuksia.
Se kertoi, et se ei hengitä sillon ku kävelee esim. grillin ohi, koska se ajattelee et siinä hajussa on kaloreita, se pelkää et hammastahnassa ja vedessä on kaloreita, se ajattelee että ihorasvasta imeytyy rasvaa sen kroppaan ja lihoo. Musta tuntuu et se keskustelu auttoi sitä näkemään ittensä toisessa valossa, koska se sanoi vihdoin kaiken ääneen. Nyt me etitään yhdessä sille sopivaa hoitopaikkaa.
Kiitos siis kaikille jotka neuvoi mua puhumaan suoraan. En olis sitä ite heti keksiny, koska se oli välillä niin äksy enkä uskaltanu. kiitos
Sanoin sille et mä rakastan sitä kaikesta huolimatta ja kysyin onko sillä häiriöitä syömisen kanssa ja et mä oon tosi huolissani.
Se romahti totaalisesti ja alkoi itkeä...me puhuttiin koko yö ja se kertoi et sillä on jo sen omastaki mielestä pelottavia ajatuksia.
Se kertoi, et se ei hengitä sillon ku kävelee esim. grillin ohi, koska se ajattelee et siinä hajussa on kaloreita, se pelkää et hammastahnassa ja vedessä on kaloreita, se ajattelee että ihorasvasta imeytyy rasvaa sen kroppaan ja lihoo. Musta tuntuu et se keskustelu auttoi sitä näkemään ittensä toisessa valossa, koska se sanoi vihdoin kaiken ääneen. Nyt me etitään yhdessä sille sopivaa hoitopaikkaa.
Kiitos siis kaikille jotka neuvoi mua puhumaan suoraan. En olis sitä ite heti keksiny, koska se oli välillä niin äksy enkä uskaltanu. kiitos
Vastaukset 5
Vanhimmat
et mullakin olis noin hyvä ystävä ku sä oot
"Todellinen" anorektikko haluaa harvemmin parantua eli lihota. Ystäväsi ei välttämättä lopulta halua hakeutua hoitoon. Joten oletteko kertoneet ystäväsi vanhemmille syömähäiriöstä? He saavat aivan varmasti ystäväsi hoitoon, mitä sinä et välttämättä pysty. Mielestäni on ihailtavaa, että haluat auttaa ystävääsi. Musita, että todellisia ystäviä tarvitaan hoidon joka vaiheessa!
Voimia kummallekkin!
mutta et voi mennä sanomaan etteikö hän olisi todellinen anorektikko... vaikket suoraan sanonu niin käsitin.
ja kyllä sitä jossain vaiheessa kun tajuu mitkä itellä on, nii haluu parantuu. ja jos veil tollee et ystävä huomaa ja tulee puhumaan.
ystäväni haluaa parantua. Ja yritän ymmärtää että takapakkia voi tulla, itse kun en ole anoreksiaa sairastanut niin en välttämättä tiedä sitä ahdistusta mikä lihomisesta saattaa syntyä.
Luulen että hän tahtoisi kertoa vanhemmilleen, mutta he kuolivat vene-onnettomuudessa 3 vuotta sitten ja välillä tuntuu että olen ainoa johon hän voi tukeutua, sillä opiskelemme kaukaa kotikaupungistamme. Kiitos että arvostatte sitä mitä minä teen sillä se auttaa jaksamaan!
Niih.. kunpa mullakin olis tommonen ystävä ku sinä olet. En voi kuvitella miltä mahtaa tuntua ku omat vanhemmat kuolee.. joku päivä munki pitää se kokea, mun äiti taitaa kuolla etuajassa koska se juo joka päivä alkoholia.
Hyvä että jaksat tukea ja uskalsit puhua ystäväsi kanssa ^^