Villakoirakennelit "tukevat" pentutehtailua

tähänkin soppaan vapaapäivän kunniaksi.

Nuo pienet villakoirat käsitykseni mukaan tekevät aika pieniä pentueita. 1-6 pentua. Usein näyttää syntyneen vain yksi tai kaksi. Mutu-tuntumalla.

Kun pentuja syntyy näin vähän niin toisaalta ainakin hiukan ymmärrän, että kasvattaja toivoo näyttelyttämistä ja sitä kautta jatkumoa kasvatukselleen.

Villakoirat ovat aika kysyttyjä. En tiedä montako kyselyä kullekin kasvattajalle tulee jo silloin kun pentuja ei vielä ole tiedossa. Kun narttu on todettu kantavaksi niin varmasti käy linjat kuumina ja sähköpostista ehtii lukea ehkä puolella silmällä kiinnostavimmat ostajaehdokkaat.

Koiran myymisessähän ei voi ajatella, että nopein soittaja voittaa pennun itselleen.
Jokuhan on voinut olla jo vaikka vuoden yhteydessä kasvattajaan ja näin on tullut luottamus molemmin puoliseksi.
Ulkomailtakin näitä koiria kysellään.

Itse etsin isovillakoiraa muutama vuosi sitten. Juuri silloin ei ollut varsinaisissa kenneleissä pentuja. Koirakuume oli kova. Löysin sitten netin kautta ilmoituksen rekisteröidystä pentueesta, joka ei ollut syntynyt. Ei ollut kennelimäinen kasvattaja. Pentue jäi ekaksi ja viimeiseksi.

Otin yhteyttä ja käytiin tapaamassa. Odoteltiin pentujen syntymistä ja käytiin sitten uudestaan kun pennut olivat neli-viisiviikkoisia.

Koiran voisiko sanoa pennuttaja, etsi vain peruskotia pennuille. Hän oli hämmästynyt yhteydenottojen määrästä.

Meillä synkkasi hyvin ja saimme pennun. Muilla ostajilla osalla oli toinenkin koira ja joillakin villis tuli ensimmäiseksi. Jokut tästä pentueesta on tyyliä kalju ja osa on todella hienosti hoidettuja. On lyhyttä karvaa ja vähän pidempää.

Mutta näyttelyyn tämä omani ei ainakaan käy. Perimässä kun on omat monimutkaiset seurauksensa.
No meillä on villakoira, jossa hiukan liikaa vääränväristä karvaa. Muuten on ihan aito villis.

Noissa täysin paperittomissa villiksissä olen joskus nähnyt(huom. joskus), että eivät ehkä ole ihan täysin aitoja villakoiria. Sen näkee siitä, että turkki ei kasva kunnolla vaan on sellainen harva ja hapsuinen ja koiran muoto on jotenkin ei rodun mukainen. Joidenkin silmät ovat oudonmalliset.
Silti ovat villakoirina myyty.

Suosittelen ottamaan yhteyttä mahdollisimman moneen kasvattajaan. Ottakaa yhteyttä vaikka heillä ei juuri nyt ole pentuja. Jos mahdollista, niin käykää tapaamassa ja keskustelemassa ja ehkä saatte vähän kokeilla millaista se turkin harjaaminen on.

Ei kannata luovuttaa muutaman kasvattajan hylkäyksen vuoksi. Sitkeyttä vaan ja avointa mieltä.

Olin itse aikanaan vahvasti sitä mieltä, etten koskaan mene näyttelyyn. Nyt on itsetunto kasvanut tai mitä lienee päässä kolahtanut ja olenkin yllättävän kiinnostunut näyttelyistä.

Seuraava koira otetaankin sitten piiiitkän harkinnan jälkeen. Olen jo tehnyt taustatutkimusta ja koitan perehtyä noihin perinnöllisiin sairauksiin.

Uusi koira toivotaan perheeseen tulevaksi ehkä ensi tai seuraavana vuonna. Väri ja kokokaan ei ole selvillä. Vaikka kyllä tuo iso on lähellä sydäntä. Ai niin, pitäähän tässä alkaa olla jo yhteyksissä kasvattajiinkin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000000716&posting=22000000028923896

Villakoiran saamien vaatii kärsivällisyyttä ja tottakai ne joilla on kokemusta villakoirista menevät etusijalle, on se hoitaminen sen verran vaativaa. Itselläni oli 5 vuotta 2 hoitovillakoiraa ennekun päätin ottaa oman ja heti sain kun kerroin minkä verran löytyy kokemusta. Kannattaa etisäkoira täältä: http://www.villakoirakerho.com/ekasivusuom.htm# Kohta JALOSTUS JA PENTUVÄLITYS