Miten saan isäni ymmärtämään ettei hän peri. Äitini kuoli 2002 ja olen ainoa lapsi. Isälläni ja äidilläni oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Isälläni on enemmän omaisuutta kuin edesmenneellä äidilläni. Isä asuu yhteisessä kodissa edelleen. Olen myynyt perinnöksi saamani osuuden yhteisestä kodista puoliksi isälleni ja hänen uudelle avopuolisolleen. Tästä asunnon myyntivoitosta olen maksanut verot. Perinnönjakoa ei ole muulta osin tehty. Eli isäni on kiinnostunut kuolinpesän tilillä olevista rahoista, joista hän luulee saavansa puolet kun perinnönjako tehdään. Olen monta kertaa sanonut hänelle että aviopuoliso ei peri kun on elossa olevia rintaperillisiä, mutta hän ei vaan usko.
Miten saan isäni ymmärtämään ettei hän peri
ihme isä
61435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viimeistään perinnönjaossa isällesi selviää karu totuus.
Eli kun alkuperäisen viestin mukaan vainajalla on vain yksi rintaperillinen, niin perinnönjakoahan ei tarvitse tehdä. Pesän ja lesken välillä on kuitenkin tehtävä ositus. Onkohan isä muistanut vedota tasinkoprivilegiin? Jos ei, niin hänenhän se on enemmän omistavana maksettava tasinkoa kuolinpesälle eli tälle ainoalle perillisille. Pidetään erillään perinnönjako ja ositus; kun ne tuppaavat täällä usein sekaantumaan toisiinsa.
Minun isäni on vaan samanmoinen.
Joo, jos siis tilanne on todella se, että isäsi ei tajua (eikä siitä, että on ahne ja haluaa pitää puoliaan tms...)
Kävin pitkän pitkät ja useat keskustelut oman isäni kanssa vähän vastaavista perintöasioista, ja hän vaan koki "perivänsä", vaikkei kyse ollut ahneudesta ym, vaan varmasti olisi antanut perintönsä meille lapsille...kyse vaan oli vanhan ihmisen jo alkaneesta pienestä "höperyydestä". No, isä alkoi tajuta asioita, kun tulostin netistä perintökaaren tietoja, perintöveronkin tietoja tois ja kolmas sijaisten perijöiden suhteen ja ties mitä... Lopulta, mutkikkaan tois/kolmas sijaisen perinnön muiden mutkien vuoksi asioita alkoi hoitamaan oikeusaputoimisto, ja juristin asiat vielä selittäessään, isä lopulta alkoi uskoa, että laki sanoo näin... Vaikeaa oli, koska isä on mukava ja ihana, mutta piti lapsiaan tyhminä ja tietämättöminä... Koitti enemmänkin meitä "opettaa", että näin se menee... No, nyt asiat on hoidettu, mutta valitettavasti iäkkäämmät ihmiset ei aina tajua, kuinka asiat hoituu, kun kaikki on mm. aviopuolisoiden kesken ollut yhteistä 50-60 vuotta, ja ykskaks näin ei olekaan.
kaikille vastanneille. Luulen että tietämättömyys isän kohdalla on tässä se asia, ahneuteen en usko (tai sitten olen liian sinisilmäinen).
Odotellaan ositusta sitten kun sen aika tulee.
Monet luulevat perivänsä, vaikka saavat sen puolikkaansa avio-oikeuden perusteella. Ositusta kuolinpesän ja lesken välillä siis ei ole tehty, mutta mikäli kuolinpesän tiliksi sanomallasi tilillä oli äidin yksin omistamia rahoja, niin varakkaamman isän avio-oikeus ei niihin ulotu.
Isä on ostanut talosta puolikkaan ilmeisesti hyväntahtoisuuttaan (vai tietämättä), koska olisi saanut hallita yhteisenä kotina ollutta (jos oli kotina)taloa ja asua siinä avokkinsa kanssa koko ikänsä, ellei isä omista toista sopivaa asuntoa. Pyydä pankinjohtajan tms isäsi arvostaman henkilön selittämään asiaa isällesi jo ennen ositusta, ettei ylläri aiheuta välirikkoa.